Kiinan taloudessa muhii ongelmia, mutta kulutus pitää kasvun käynnissä – Pekingiläisperheessä lapsen harrastuksiin uppoaa vuodessa kymppitonni

Kiinan talouskasvu köhii pahasti, mutta kasvaa silti lähinnä keskiluokan yksityisen kulutuksen varassa.

Kiinan talous
Zhangin ja Chin kaltaisten perheiden kulutus pitää Kiinan talouden rattaita pyörimässä.
Zhangin ja Chin kaltaisten perheiden kulutus pitää Kiinan talouden rattaita pyörimässä. Jenny Matikainen / Yle

PEKING/HELSINKI Nelivuotias Chi Xinyi istuu isänsä sylissä ja puhaltaa sähkösaksofoniin. Sävelet tulevat laitteesta hieman hitaasti mutta oikein. Kun kappale loppuu, poika asettuu sähkörumpusetin eteen ja alkaa rummuttaa ujosti.

Nelivuotias Chi Xinyi on kiinnostunut musiikista, ja soittaa mielellään rumpuja.
Nelivuotias Chi Xinyi on kiinnostunut musiikista, ja soittaa mielellään rumpuja. Jenny Matikainen / Yle

Pekingiläinen Zhang Xin, 33, katselee perhettään hymyillen. Kello kahdeksalta hän on juuri palannut kotiin toimistolta. Tänään oli tavallistakin enemmän ruuhkaa, ja taksimatka venyi. Zhang työskentelee tanskalaisen lääkeyhtiön markkinointiosastolla ja hänen miehensä Chi Xu, 35, on töissä soittimia valmistavassa yhtiössä.

Zhang on luvannut puhua perheen raha-asioista, mutta kodista voi päätellä jo paljon. Noin 70 neliön kolmio sijaitsee vain hieman Pekingin kakkoskehän ulkopuolella. 20 miljoonan ihmisen suurkaupungissa se tarkoittaa käytännössä keskustaa.

Olohuoneessa on koristeellinen sohvakalusto, jättimäinen televisio ja kasoittain leluja.

Toinen makuuhuoneista on varattu vanhemmille, toinen soittimille ja työnteolle. Sänkyyn on pedattu Hello Kitty -päiväpeitto.

Seinät ja hyllyt ovat täynnä perhekuvia, koriste-esineitä ja käyttötavaroita, kaikkea mitä kolmihenkinen perhe voi tarvita.

“Voimme tehdä, mitä haluamme”

Kerrostalossa ei ole hissiä ja portaikko on pimeä, mutta tässä osassa kaupunkia neliöhinnat pyörivät 10 000 eurossa. Asunto on itse asiassa Chin vanhempien, eikä perheen edes tarvitse huolehtia vuokrasta. Asiat ovat siis enemmän kuin hyvin.

Pekingiläinen Zhang Xin on tyytyväinen perheensä talouteen. He voivat matkustaa ja maksaa nelivuotiaan pojan koulutuksesta.
Pekingiläinen Zhang Xin on tyytyväinen perheensä talouteen. He voivat matkustaa ja maksaa nelivuotiaan pojan koulutuksesta. Jenny Matikainen / Yle

– Olen hyvin tyytyväinen tilanteeseemme. Voimme yleensä tehdä, mitä haluamme, kuten matkustaa ja maksaa pojan koulutuksesta, Zhang sanoo.

Nelivuotias Chi Xinyi opiskelee tällä hetkellä englantia, musiikkia ja logiikkaa. Yhteensä tunnit nielevät vuodessa yli 10 000 euroa. Kun poika kasvaa, Zhang uskoo kulujen nousevan puolella. Vanhemmat säästävät jo senkin varalle, että lapsi haluaisi ulkomaille opiskelemaan.

Zhangin perheen yhteenlasketut vuositulot ovat yli 120 000 euroa. Se tekee heistä Kiinan mittapuulla erittäin hyvätuloisia. Kiinan tilastokeskuksen mukaan keskiluokkaan pääsisi jo 5 000 juanin eli reilun 300 euron kuukausipalkalla. Oheisesta grafiikasta näkee, miten kaupungissa asuvien keskimääräisen kuukausiansio on kehittynyt virallisten tilastojen mukaan.

Tilastografiikka
Suomen pankki, Bofit, Harri Vähäkangas / Yle

Keskiluokan käsite on kuitenkin hankala. 1,4 miljardin ihmisen maassa tuloerot ovat valtavia, eikä kaupunkien ja maaseudun elinkustannuksia voi rinnastaa.

Kiinan keskiluokkaan voidaan laskea kuuluvan satoja miljoonia ihmisiä, mutta kovin tarkkaa arviota ei ole ja keskiluokan koko riippuu siitä, mihin tuloraja vedetään. Teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi, että 15 000 dollarin eli noin 13 600 euron vuositulot on jo 800 miljoonalla ihmisellä, mikä olisi lähes puolet väestöstä.

Mutta reilun tuhannen euron palkalla ei Pekingissä elä vielä kovinkaan leveästi. Vuokrat ovat nousseet nopeasti ja vähänkään keskeisillä alueilla muutaman kymmenen neliön asunnon vuokra nielisi palkasta jo yli puolet.

Yksityinen kulutus pitää talouden rattaita liikkeellä

Määritteli keskiluokan miten tahansa, Kiinalle yksityisen kulutuksen merkitys on valtava. Zhangin ja Chin kaltaiset ihmiset ovat juuri heitä, jotka pitävät Kiinan talouden pyörät pyörimässä.

Tällä hetkellä Kiinan talouskasvu perustuu pitkälti yksityiseen kulutukseen ja jonkin verran asuntoinvestointeihin, sanoo tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista.

Vaikka Kiinan taloudessa on rakenteellisia ongelmia, ihmisten ansiot kasvavat yhä, ja se antaa liikkumavaraa.

Iikka Korhonen, Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Suomen Pankista.
Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin Bofitista sanoo, että pinnan alla Kiinan taloudessa muhii ongelmia. Velkavetoisuus ja yritysten tappiollisuus esimerkkeinä. Toistaiseksi Kiina on kuitenkin selvinnyt ongelmistaan. Markku Pitkänen / Yle

Kymmenen nopean kasvun vuoden jälkeen Kiinan talouskasvu on tällä vuosikymmenellä hidastunut. Alkuvuonna Kiinan talous kasvoi 6,3 prosenttia, kuten oheisesta grafiikasta käy ilmi. Sen jälkeen tahti on vielä heikentynyt hieman lisää. Kasvu kuulostaa yhä paljolta, mutta luku oli pienin sitten vuoden 1992, jolloin vuosineljännesten kasvua alettiin erikseen raportoida.

Tilastografiikka
Suomen pankki, Bofit, Harri Vähäkangas / Yle

Kiinan virallisiin kasvulukuihin on myös suhtauduttava varauksella, sillä ne ovat aina todellisuutta suurempia.

Korhonsen kertoo, että useiden arvioiden mukaan Kiinan todellinen kasvuvauhti oli alkuvuonna ehkä noin neljä prosenttia. Erilaisia vaihtoehtoisia arvioita Kiinan todellisesta kasvuvauhdista on tehty myös Suomen Pankissa.

Hurjimpien asiantuntija-arvioiden mukaan Kiinan todellinen talouskasvu olisi vain puolitoista prosenttia.

Myös perusteollisuus kasvaa jähmeästi talouden hidastumisen takia. Teollisuustuotanto kasvoi elokuussa vain 4,4 prosenttia verrattuna vuoden takaisiin lukuihin. Edellisen kerran kuukauden kasvuluku oli näin alhaalla helmikuussa 2002.

Kiinalle tärkeä autoteollisuus on sekin puksuttanut pahasti miinuksella jo runsaan vuoden.

Eikä yritysten into investointeihin ole kovin korkealla.

– Asuntoihin tosin sijoitetaan edelleen, mutta yritysten tuotantoinvestoinnit sekä sijoittaminen infrastruktuuriin osoittavat hidastumisen merkkejä, sanoo Korhonen.

Lapsen syntymä muutti kulutustottumuksia

Zhangin perheen elämässä talouskasvun hidastuminen ei juuri näy. Kulutustottumukset ovat muuttuneen lähinnä lapsen vuoksi.

– En esimerkiksi enää käy ratsastamassa tai hienoissa kauneussalongeissa. Mutta totta kai haluamme yhä tehdä hauskoja asioita, vaikkapa mennä Disneylandiin pojan syntymäpäivänä, Zhang sanoo.

Tutkimuspäällikkö Ilkka Korhosen mukaan kiinalaisten reaalitulot ovat edelleen selvässä kasvussa. Kasvava keskiluokka myös kuluttaa entistä enemmän.

– Ostetaan enemmän autoja, syödään enemmän lihaa ja matkustellaan enemmän ulkomaille, mukaan lukien Suomeen. Jonkin verran ostetaan velaksi, myös sijoitusasuntoja, Korhonen sanoo.

Zhang ja Chi ovat tehneet kaikkea tätä – paitsi käyneet Suomessa.

He matkustavat pari kertaa vuodessa ulkomaille tai pidemmälle Kiinaan, lähempänä voi käydä useammin. Matkat nielevät jopa viidenneksen tuloista, Zhang sanoo. Hän haluaa, että poika näkee maailmaa.

Perheellä on toinen asunto kauempana Pekingin laitamilla, lähellä vuoristoa. 60 neliön asunto siellä maksoi noin 165 000 euroa. Sitä varten heillä on noin 100 000 euron laina.

Asuntoa ei ole hankittu niinkään vuokratuloja ajatellen. Sinne pääsee pakoon ilmansaasteita.

Ihmisiä ostoksilla Wangfujing ostosalueella Pekingissä heinäkuussa 2019.
Ihmisiä ostoksilla Wangfujing ostosalueella Pekingissä heinäkuussa 2019. Roman Pilipey / EPA

Riski muhii velkavetoisessa kasvussa

Zhang aikoo maksaa kakkosasunnon kymmenessä vuodessa. Velkataakka ei ole perheen tilanteeseen nähden suuri.

Samaa ei voi sanoa Kiinasta, joka on kasvanut velaksi toteuttaakseen tavoitteitaan. Kasvava julkinen velka on jo riski jättivaltion taloudelle. Tähän puuttui Kansainvälinen valuuttarahasto IMF elokuussa julkaistussa katsauksessaan.

Kiinan kokonaisvelka nousi tammi-maaliskuussa 260 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on Bofit-tutkimuslaitoksen mukaan poikkeuksellisen paljon nousevalle taloudelle.

Velka on tosin pääosin kotimaista, ja julkisella sektorilla on erilaisia puskureita, kuten omaisuutta ongelmien hoitamiseksi. Velan nopeassa kasvussa piilee kuitenkin kriisin ainekset.

Bofitin mukaan ongelma on myös, että kiinalaispankit suosivat valtion yrityksiä luototuksessa. Tällöin muut yritykset jäävät vähemmälle rahoitukselle. Lisäksi kommunistipuolueen ohjauksessa olevista valtion yrityksistä joka kolmas tekee tappiota.

Ja viime kädessä kaikki on puolueen käsissä.

– Kommunistinen puolue päättää asioista, vaikka on olemassa myös yksityisiä yrityksiä, mutta ne ovat usein kytkettyjä paikallishallintoon, tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan myös yritykset ovat hyvin velkaantuneita, ja velka kasvanut vauhdilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nopea velkaantuminen on jo aiheuttanut ongelmia pankeille, ja pankkimaailmassa onkin rytissyt jo. Tänä kesänä kolme keskikokoista pankkia on otettu joko Kiinan keskuspankin tai isompien liikepankkien haltuun.

Kiina hillinnyt sijoituksia ulkomaille

Kiinalaista rahaa on totuttu näkemään ostoksilla eri puolilla maailmaa, ja Suomessakin odotetaan muun muassa kiinalaistaustaisen Kaidin Kemin Ajoksen biopolttoainetehtaan investointipäätöstä. Viime aikoina asian ympärillä on ollut kovin hiljaista.

Kiina on selvästi hiljentänyt ulkomaan investointien vauhtia.

Ulkomaan ostosten hullut vuodet 2015–2016 sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ovat ainakin toistaiseksi taakse jäänyttä elämää. Rahahanoja on tilkitty siinä pelossa, että pääomaa virtaa ulos maasta.

Bofitin Iikka Korhonen huomauttaa lisäksi, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa on alettu poliittisella tasolla seurata, minkälaisiin yrityksiin ja hankkeisiin kiinalaiset sijoittavat. Yritysten mahdollisuus toimia markkinoilla samanarvoisesti on tärkeää.

– Jos meidän yrityksillä ei ole samanlaisia toimintavapauksia Kiinassa, niin miksi kiinalaiset täällä saavat ostaa lähes mitä tahansa, Korhonen kysyy.

Qingdao on satamakaupunki Shandongin maakunnassa Kiinassa. Kiinan vienti Yhdysvaltoihin on jo vähentynyt kauppasodan takia.
Qingdao on satamakaupunki Shandongin maakunnassa Kiinassa. Kiinan vienti Yhdysvaltoihin on jo vähentynyt kauppasodan takia. WU HONG / EPA

Kun kaksi talousjättiä ottelevat, vaikutukset ovat isot

Talouskasvu on hidastunut jo pitkään, mutta viimeisen vuoden aikana Kiinan tielle on kasaantunut muitakin ongelmia. Yksi merkittävimmistä on kauppasota Yhdysvaltojen kanssa.

Kauppasodan selättäminen vaatisi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mielestä rakenteellisia uudistuksia budjettivaroista ja erityisesti pienituloisten aseman helpottamista. IMF perää myös siirtymistä markkinaperusteisempaan järjestelmään, joka olisi nykyistä läpinäkyvämpi.

Yle uutisten aiemmin haastattelema yhdysvaltalaisprofessori Laura Tyson (siirryt toiseen palveluun) sanoo, että kauppasota aiheuttaa enemmän harmia Kiinalle kuin omalle taloudelleen.

– Molemmissa maissa on jo nähtävissä talouskasvun hidastuminen kauppasodan seurauksena. Kiinassa talouskasvun hidastuminen on voimakkaampaa kuin Yhdysvalloissa, koska se on riippuvaisempi viennistä.

Kauppasodan tullinokituksilla on jo ollut isot vaikutukset Kiinan vientiin Yhdysvaltoihin ja päinvastoin. Suomen keskuskauppakamarin (siirryt toiseen palveluun)mukaan tuoreimmista kansainvälisistä tullitilastoista käy ilmi, että Kiinan vienti Yhdysvaltoihin on laskenut 8 prosenttia ja Yhdysvaltain vienti Kiinaan peräti kolmanneksen. Erityisesti soijan tuonti Yhdysvalloista on vähentynyt huomattavasti.

Kauppasodalla on paljon vaikutuksia globaaliin talouteen. Maailmankaupan vapaus on kärsinyt, pörssikurssit heilahtelevat ja yritysten osakkeet saattavat laskea, vaikka tuloskunto olisi hyvä.

Valtiot ajavat myös entistä itsekkäämmin omia etujaan. Myös Suomen talous kärsii kauppasodasta talouden yleisen epävarmuuden takia.

Lisäksi kauppasodalla on vahva sisäpoliittinen ulottuvuus molemmissa maissa. Kumpikaan talouden suurvalloista ei halua menettää kasvojaan kauppasodan takia. Ja presidentti Donald Trumpille näennäinenkin voitto kauppasodassa olisi tarpeen ennen ensi vuoden presidentinvaaleja.

Seuraavan kerran Kiina ja Yhdysvallat neuvottelevat kauppasodan tiimoilta lokakuussa.

Zhangin perheessä on kaksi taloushuolta ylitse muiden

Kiina on myös suomalaisille vientiyrityksille tärkeä markkina. Kiinaan meni tämän vuoden alkupuolella 5,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä.

Yhä useammalla suomalaisyrityksellä on myös pysyvää toimintaa Kiinassa. Näin vaikkapa hissejä ja liukuportaita valmistavalla Koneella, joka on ollut Kiinassa jo vuosia asuntorakentamisen vetäessä hyvin. Kaupungistumisen odotetaan vahvistavan hissien kysyntää yhä.

Lisäksi esimerkiksi pakkausmateriaalit ovat kysyttyjä tuotteita verkkokaupan kasvaessa, ja cleantech -yrityksillä on ilmansaasteista kärsivässä maassa alati kasvava markkina.

Se, miten Kiina lopulta ratkaisee ongelmansa – tai jättää ne ratkaisematta – tuntuu todennäköisesti myös suomalaisten kukkaroissa.

Toistaiseksi Kiinan talous on selvinnyt haasteistaan, vaikka talouden virallisten kasvutavoitteiden saavuttaminen saa talouden jättiläisen natisemaan liitoksissaan velkaantumisen takia.

Isä ja poika viihtyvät yhdessä musiikin parissa. Sähköinen saksofoni kiinnostaa nelivuotiasta Chi Xinyitä.
Isä Chi Xu ja nelivuotias Chi Xinyi viihtyvät yhdessä musiikin parissa. Sähköinen saksofoni kiinnostaa poika-Chitä rumpujen lisäksi. Jenny Matikainen / Yle

Ruohonjuuritasolla huolet ovat kuitenkin samoja Kiinassa kuin Suomessakin. Pekingiläinen Zhang Xin ei vietä öitään miettien Kiinan valtionvelkaa. Enemmän häntä huolettaa, mitä tapahtuisi, jos jompikumpi pariskunnasta jäisi työttömäksi.

Toinen huoli on kiinalaisempi. 1,4 miljardin ihmisen maassa kilpailu hyvästä elämästä on muuttunut äärimmäisen tiukaksi. Yhä useammalla lapsella on mahdollisuus harrastaa ja opiskella koulun ulkopuolella.

On vaikea tietää, mikä lopulta riittää, Zhang miettii.

– Entä, jos poika ei pärjää, ja meidän pitää lähettää hänet ulkomaille opiskelemaan jo hyvin varhain. En halua, että hänen menestyksensä jää rahasta kiinni.

Lue myös:

Kiinan talousluvut yllättävän kehnot

Trump lykkäsi jo ilmoittamiaan lisätuontitulleja kiinalaistuotteille ”hyvän tahdon eleenä”

Yhdysvallat ja Kiina jatkavat kauppaneuvotteluja lokakuussa

Yhdysvaltalaisprofessori kauppasodasta: Jossain vaiheessa Trump löytää jonkun näennäisratkaisun, jota hän kutsuu voitoksi

Miten vakava uhka kauppasota on maailman ja Suomen taloudelle? Kuusi kysymystä ja vastausta pörssejä ravisuttavista kauppasodan tullitaisteluista

"Emme anna Yhdysvaltojen estää meitä kehittymästä" – kiinalaisille kerrotaan, että kauppasota nujertaa Trumpin mutta Kiina kestää