Jumalanpalveluksia toimitetaan yhä useammin kirkkosalin ulkopuolella, esimerkiksi keskellä metsää – ”Ilman muuta on tärkeää, että kirkko toimii siellä missä ihmiset ovat”

Luonnon keskellä järjestettävät jumalanpalvelukset kiinnostavat ihmisiä.

jumalanpalvelus
Anu Toivonen saarnaa luontokirkossa Ylläksen Pakasaivossa.
Pakasaivon luontokirkossa kaava on lyhyt ja virret tuttuja. Turistipappi Anu Toivonen saarnaa satapäiselle joukolle järven rannalla.Kaija Länsman / Yle

Lähellä Ylläksen laskettelukeskusta, monta bussia ajaa hiljaisella vauhdilla hyvin kuoppaista metsätietä pitkin. Kymmenen kilometrin mittaisen metsätien varrella on jotain, minkä moni haluaa kokea.

Heitä ei vedä paikalle vain keltaisena hehkuva ruska ja silmiä hivelevän kaunis Pakasaivo. (siirryt toiseen palveluun)Maiseman lisäksi halutaan kokea jumalanpalvelus, luontokirkko.

Kokenut Ylläksen kävijä, hämeenlinnalainen Päivi Kivelä haluaa kokea luontokirkon yhä uudelleen.

– Me olemme käyneet täällä aikaisemminkin ja on jäänyt hyviä muistoja. Ihan kaunis paikka kuunnella jumalan sanaa, kertoo Kivelä.

Hämeenlinnalaiset Kaija Kokko ja Päivi Kivelä osallistuivat Pakasaivon luontokirkkoon.
Hämeenlinnalaiset Kaija Kokko ja Päivi Kivelä nauttivat luontokirkoista. Pakasaivon luontokirkossa on tullut vierailtua useamminkin.Kaija Länsman / Yle

Lyhyen polun päässä odottaa nainen keltaisessa liivissään. Selässä lukee "Tunturipappi" ja valkoiset liperit pilkistävät takin kauluksen alta. Ilman liiviä ja liperiä häntä olisi vaikeaa erottaa retkeilijöistä.

Anu Toivonen työskentelee Tunturi-Lapin turistipappina. Hänen alueena ovat neljä seurakuntaa, Enontekiö, Muonio, Kittilä ja Kolari.

Toivonen on tottunut kohtaamaan ihmisiä kirkkosalien ja kappeleiden ulkopuolella.

Tällä viikolla hän on vihkinyt Etelä-Suomesta tulleen parin avioliittoon järven rannalla. Tänään vuorossa on luontokirkon toimittaminen. Pakasaivo-järven rannalla pidetään ruskan aikana useita luontokirkkoja.

Anu Toivonen on Tunturi-Lapin turistipappi.
"Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa", veisaa turistipappi Anu Toivonen yhdessä paikalla olijoiden kanssa.Kaija Länsman / Yle

Tänne ei kanneta virsikirjoja ja toimituksen käsiohjelmia. Kaava on lyhyt ja sisältää tuttuja virsiä. "Soi kunniaksi Luojan" –virsi kajahtaa komeasti keskellä metsää. Tuntuu kuin jokainen osaisi sanat ulkoa. Vain muutama kaivaa puhelimen taskustaan ja seuraa sanoja virtuaalisesta virsikirjasta.

Suurin osa paikalle tulleista on eläkeläisiä.

– Ruskaretkeläisten ikärakenne on sellainen, että tänne herkemmin joutavat he, jotka ovat jo työelämästä saaneet jäädä pois.

– Muina vuodenaikoina järjestettävissä luontokirkoissa, esimerkiksi pääsiäisen aikana, siellä näkee, että sinne on nuorempikin väki kerennyt paikalle, kertoo Toivonen.

Luontokirkkojen järjestämisessä on vain mielikuvitus rajana. Ehkä jonain päivänä luontokirkko voidaan järjestää esimerkiksi Levin laskettelurinteiden tuntumassa, pohtii Toivonen.

– Jos näyttää siltä, että se kynnys sinne kirkkoon tai kappeliin on jotenkin korkea, on hyvä jalkautua ihmisten keskelle, sinne missä he ovat.

Arkkipiispa: ”On hyvin luontevaa, että jumalanpalveluksia vietetään luonnon keskellä”

Kirkosta eronneiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään kirkkoon kuuluu noin 70% suomalaisista.

Kirkon henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulisi arkkipiispa Tapio Luoman mukaan yhdessä pohtia, miten kirkon sanoma saadaan sinne, missä ihmiset jo valmiiksi ovat.

Arkkipiispan mukaan jumalanpalvelukset ovat enenevissä määrissä siirtyneet uusiin paikkoihin.

– Siinä on montakin tekijää, yksi on varmaan se, että on haluttu toteuttaa Jumalanpalveluksia myös muualla kuin kirkkosaleissa. On haluttu mennä kokoamaan seurakuntaa yhteen sinne, missä seurakuntalaiset ovat, sanoo Luoma.

Earkebisma Tapio Luoma galledii Ohcejogas ođđa davvisámegielat Biibbaljorgalusa ávvumeassus.
Jumalan sanan kuuleminen paikassa, joka ei ole tavanomainen, kiehtoo ihmisiä, arvelee arkkipiispa Tapio Luoma.Vesa Toppari / Yle

Luontokirkkojen pito tuntuu arkkipiispan mielestä luontevalta.

– Luonto on Jumalan lahja meille ihmisille. Me olemme osa luontoa ja siksi luonnon keskellä me voimme kokea Jumalan puhuttelun aivan erityisellä tavalla. Ajattelen, että on hyvin luontevaa, että kristillisiä jumalanpalveluksia toteutetaan ja vietetään myös aivan luonnon keskellä.

Hämeenlinnalainen Kaija Kokko käy jumalanpalveluksissa joka viikko. Pakasaivon luontokirkko ei ole ainoa missä Kokko on käynyt.

– Tykkään näistä luontokirkoista. Jos Hämeenlinnan lähellä pidetään luontokirkkoja, olen käynyt niissä. Ainakin Evon luontokeskuksessa sellaisia on järjestetty, joko kodalla tai keskellä metsää, kertoo Kokko.

Seuraava luontokirkko järjestetään Pakasaivossa (siirryt toiseen palveluun) keskiviikkona 18.9.2019 klo 13.