Rilluttelupäivästä haaveileva kyläkauppias on vapaalla vain kerran kuussa – "Niin kauan kauppaa voi pitää, kun ei itse joudu maksajaksi"

Kyläkaupasta haetaan paitsi elintarvikkeita ja polttoainetta, myös vaikkapa keskustelukaveria tai tukea digilaitteiden käyttöön.

kyläkaupat
Kyläkauppa Piimätien puoti Ylitornion Lohijärvellä ja kauppias Anne Salonen.
Ylitorniolaisen kyläkaupan Piimätien puodin Sari Salonen pitää kauppaansa yksin. Vapaapäivää ehtii pitämään vain kerran kuukaudessa.Kimmo Hiltula / Yle

Kyläkauppa on muutakin kuin paikka, josta ostaa litra maitoa ja kilo perunoita. Se on paikka, jossa voi vaihtaa kuulumiset muiden asiakkaiden tai kauppiaan kanssa. Kyläkauppojen määrä hupenee nopeasti, mutta nyt valtio on tulossa hätiin tarjoamalla kyläkaupoille taloudellista tukea.

Ylitornion Lohijärvellä sijaitseva Piimätien puoti on yksi maan runsaasta 200 kyläkaupasta. Kyläkauppiaan leipä ei ole Sari Salosen mukaan leveä. Kyse on suuremmasta asiasta, elämäntavasta.

– Niin kauan kauppaa voi pitää, kun ei itse joudu maksajaksi, hän naurahtaa.

Kaupan olemassaolo on Lohijärvelle ja lähikylille elinehto. Lähimmät kaupat ovat puolensadan kilometrin päässä: Ruotsin puolella Matarengissä ja koillisen suuntaan lähdettäessä Raanujärvellä.

– Monella menisi todella vaikeaksi, jos kauppaa ei olisi. Kaikilla ei ole autoa, jolla pääsisi kulkemaan, sanoo Piimätien puodissa asioimassa käynyt Sauli Lindberg läheisestä Pessalompolon kylästä.

Ainoa vapaapäivä kuluu välttämättömiin asiointeihin

Piimätien puodin kauppiaan Sari Salosen arki on muuttunut keväästä. Toukokuussa hänen aviomiehensä kuoli yllättäen ja alkusyksystä kotiseudulleen Pirkanmaalle palasi anoppi, joka oli apuna kaupassa.

Kauppiaan vapaa-aika on vähissä. Työhön on sitouduttava vahvasti.

– Yhden maanantain kuukaudesta olen pitänyt kauppaa kiinni ja käyttänyt päivän asiointiin. Minulle sopisi paremmin hoitaa asiat sunnuntai-iltana, mutta silloin ei valtion virastoista löydy ketään paikalta.

Kyläkauppias saa olla monena

Toiminta ei ole pelkästään perusmyyntiä ja toimimista sosiaalisena solmukohtana. Kyläkauppias Sari Salosen apua pyydetään esimerkiksi usein puhelimen käyttöön liittyvien ongelmien kanssa.

– Puhelimen toiminnan kanssa voi olla ongelmia, akku voi tarvita latausta tai joku kaipaa apua soittaessaan esimerkiksi terveyskeskukseen, johon pitää saada oikea ihminen langan toiseen päähän..

Vanhat polttoainepumput Piimätien puodin pihalla
Valtion kyläkauppatuen ehtona on kaupan lisäksi jonkin lisäpalvelun ylläpitäminen. Sellainen voi olla esimerkiksi polttoainejakelu.Laura Valta / Yle

Kyläkauppakatoa hidastetaan tuella

Suomessa ovat kyläkaupat lopettaneet noin 30 kaupan vuosivauhdilla. Eri puolilta Lappia löytyy kylistä tyhjiksi jääneitä kauppakiinteistöjä. Kauppansa menettäneistä kylistä yksi on Lokka Sodankylässä.

– Kylän elinvoimaanhan se iski, arvioi Lokan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Risto Pyhäjärvi kaupan lopettamisen vaikutuksia.

Nyt valtio on herännyt toimimaan harvaan asuttujen alueiden palveluiden puolesta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä esitti keväällä tuen myöntämistä kyläkaupoille. Ruokaviraston kautta maksettavan tuen (siirryt toiseen palveluun) haku alkoi 13. syyskuuta.

– Paikallisten kyläkauppojen rooli maaseudulla on äärettömän tärkeä. Monipalvelukeskuksina ne tuovat välttämättömät peruspalvelut lähelle asukkaita ja yrityksiä. Samalla ne tukevat koko alueen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia, Leppä perustelee ministeriön tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Saisin vaikka sen yhden rilluttelupäivän! Henkisen jaksamisen kannalta tuki olisi todella kova juttu.

Sari Salonen

Tuen maksimimäärä on 22 500 euroa. Tukea voi saada, jos sitoutuu hoitamaan kaupan lisäksi posti-, apteekki- tai käteisnostopalvelua tai polttoainejakelua.

Piimätien puodin kauppiaalle Sari Saloselle tuki olisi tervetullut.

– Minähän voisin saada sillä palkattua itselleni sijaisen muutamaksi tunniksi kuukaudessa. Saisin vaikka sen yhden rilluttelupäivän! Henkisen jaksamisen kannalta tuki olisi todella kova juttu.

Mallia suomalaiset ovat ottaneet länsinaapurista. Ruotsissa vastaava valtion avustus on ollut käytössä vuodesta 2016 alkaen ja saadut kokemukset ovat hyviä.

Tankkauspiste on turistin lottovoitto

Ylitornion Lohijärvellä Piimätien puodin palveluvalikoimaa täydentävät polttoainejakelu sekä käteisnosto- ja veikkauspalvelut.

Veikkausmiljoonia ei Lohijärvelle – tai muuallekaan Ylitorniolle – ole peleistä siunaantunut, mutta polttoaineen saanti on monelle etelän ihmiselle ollut kuin lottovoitto. Etelästä tulijat eivät aina ymmärrä, että pohjoisessa ei ole huoltoasemaa ihan joka kulman takana.

– Useampi autoilija on huojentunut, kun on huomannut, että täällä pääsee tankkaamaan, sanoo Sari Salonen.

Kun kauppa on tunnin ajomatkan päässä...

Lokassa kylän väki on tottunut siihen, että tankki on täytettävä ja kauppatavarat hankittava Sodankylässä käydessä. Ajomatkaa Lokasta Sodankylään on tunnin verran.

– Kaupan lopetettua ei täältä ole saanut polttoainetta. Se on näkynyt kelkkaturistien vähenemisenä, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Risto Pyhäjärvi.

Usein kauppa on viimeinen palvelu, joka kylästä löytyy. Lokan tilanne ei ole näin synkkä; kylässä on edelleen koulu. Siellä on kaksi oppilasta, jotka saavat etäopetusta keskiviikosta perjantaihin.

Kaupan jälkeistä aikaa on kalastajien ja poromiesten Lokassa Sodankylässä eletty puoli vuosikymmentä.

– Vaikea sanoa, miten paljon kaupan lähtö on vaikuttanut, miten paljon kouluasiat, mutta yksi lapsiperhe päätti rakentaa Savukosken puolelle. Luulen, että Lokkaan olisivat rakentaneet, jos kouluasiat olisivat olleet selvillä, miettii Risto Pyhäjärvi.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Kyläkauppojen alamäkeä koetetaan hillitä tuella - "Tuntipalkaksi jäi reilut kaksi euroa"

Pariskunta teki sen, mihin muut eivät ikinä ryhtyisi – perusti kaupan 300 asukkaan pitäjään: "Talvi oli tosi karmeaa aikaa"

Suvi Jylhä, 25, aloitti kauppiaana, vaikka joka vuosi 30 kyläkauppaa sulkee ovensa – "Valehtelisin, jos sanoisin, että elämään on mahtunut muutakin"