17-vuotiaan Lotta Sulinin Instagram-kuvissa on muotia, girl poweria ja Lady Gagaa: "Kerron kuvillani, että mikä tahansa on mahdollista"

Suomen valokuvataiteen museossa on esillä Lotta Sulinin muotikuvia. Instagram-kuvia nähdään museoissa edelleen harvoin.

Instagram
Lotta Sulin, Instagram, valokuvataiteen museo
Lotta Sulinin kuvista löytyy itse tehtyä muotia. Lotta Sulin

Hailakanruskeaan ja paljaaseen kevätmaisemaan on tipahtanut jostakin kaksi nuorta naista, jotka eivät oikein tunnu sinne kuuluvan. Toinen on pukeutunut vaaleansiniseen tylliunelmaan ja nojailee puunoksaan, toisella, hieman kauempana olevalla on kirkkaanpunainen luomus, jonka läpi paistelee karhea maanpinta. Naiset tuijottavat suoraan kameraan, ja he ovat ehkä matkalle jonnekin – mutta minne?

Juuri tällaisia ovat 17-vuotiaan Lotta Sulinin Instagram-kuvat: omaehtoinen self made-muoti täplittää yllättäviä tilanteita ja ympäristöjä, ja kokonaisuutta on pakko katsoa useammankin kerran.

– Idea kuvasarjaan voi tulla ihan mistä vaan. Yhden kerran olin kaupassa ja bongasin maitotölkin ihanan sinisen värin. Tein samanvärisestä tyllistä mekon, maitotölkistä laukun ja sitten lähdimme etsimään kuvauspaikkaa, jossa olisivat ne kaikkein parhaimmat lehmät, Sulin kertoo erään kuvaussession anatomiasta.

Lopputuloksena liehuvaan siniseen mekkoon ja valkoisiin pitkävartisiin piikkikorkosaappaisiin sonnustautunut malli vaeltelee maalaismaisemassa lehmien keskellä ja heiluttelee välillä maitotölkkilaukkuaan heinäpaalien päällä makoillen.

– Totta kai kuvilleni saa nauraa, niitä katsoessa saa tuntea ihan mitä vaan! On pelkästään hyvä asia, että ne herättävät jonkinlaisia ajatuksia.

Lotta Sulin, Instagram, valokuvataiteen museo
Lotta Sulin käyttää useimmiten malleinaan kavereitaan. Lotta Sulin

Välillä itse kuvauksissakin syntyy koomisia tilanteita. Eräissä, hevostalleilla tapahtuneissa kuvauksissa Sulin pisti tyllihameeseen pukeutuneen ystävättärensä hevosen selkään, mutta ratsastuskypärä olisi konkreettisestikin latistanut tyylin.

– Tallityöntekijä vaati, että kypärää pitää käyttää, mutta olin että kaverini muhkea afro menee nyt kyllä ihan lättänäksi. Kun tallityöntekijä meni kulman taakse vinkkasin ystavättärelleni, että nyt kypärä pois päästä. Kun työntekijä tuli takaisin, pistettiin taas kypärä päähän. Ja tällä tavalla jatkettiin.

Lotta Sulin, Instagram, valokuvataiteen museo
Tämän kuvan look on syntynyt pekonin, tekoveren, huulipunan ja punaisen maalin avulla,. Lotta Sulin

Pekoniversio Lady Gagasta

Lotta Sulin ryhtyi valokuvaamaan vasta kaksi vuotta sitten, 15-vuotiaana. Hän sai papaltaan – jonka kylpyhuoneessa hän silloin tällöin kuvaa – järjestelmäkameran ja ryhtyi hiomaan visuaalista tyyliään.

– Pidän ihan sikana kovasta salamavalosta. Käytän tällä hetkellä kameran omaa salamaa, mutta olen myös harkinnut lisäsalaman hankkimista.

Sulin itse ihailee Annie Leibovitzin ja David LaChapellen kaltaisia, muodin ja populaarikulttuurin parissa operoivia valokuvaajia.

– LaChapellessa on hienointa oman maailman luominen. Hän tarkastelee jonkun julkkiksen tai taiteilijan kiinnostavaa piirrettä, ottaa siitä vahvasti kiinni, korostaa sitä ja luo kokonaisen universumin siihen ympärille.

Muoti on ollut Sulinille alusta lähtien luonteva tapa kontekstoida omia kuvia.

– Muodissa on oleellista itsensä toteuttaminen ja hyvä fiilis. Jos on luonteeltaan ujo eikä pysty ilmaisemaan itseään sanoin, ehkä sen pystyy tekemään vaatteiden avulla paremmin ja luontevammin.

Lotta Sulin
Lotta Sulin. Paidan printtinä on Sulinin ottama kuva Pariisin Louvre-museosta. Jussi Mankkinen / Yle

Yksi inspiraationlähteistä on ollut Lady Gaga ja tämän kuuluisa lihamekko, josta Sulin kehitti oman makaaberin pekoniversionsa.

– Sopivat kengät löytyivät kierrätyskeskuksesta ja niiden päälle lätkäisin pekonia. Täydensin mallin lookkia parilla kankaanpalalla, joihin on ruiskutettu tekoverta ja maalia sekä sipaistu huulipunaa, Sulin kertoo.

Mallit löytyvät useimmiten Sulinin omasta kaveripiiristä.

– Kuvaustilanne on helpompi, kun on rento meininki ja kun pystyy sanomaan mallille esimerkiksi suoraan, ettei tarvitse hienostella. Joskus ihmiset tulevat myös kysymään, että pääsisivätkö kuvattaviksi. Mielestäni on tärkeää, mitä mallin silmien takana tapahtuu, ja että malli uskaltaa ja pystyy lähtemään tilanteisiin mukaan.

Joskus Sulin joutuu myös viemään mallejaan oikeanlaisiin tunnetiloihin.

– Halusin eräisiin kuviin surua ja pelkoa. Mallina toiminut kaverini pitää koirista, joten pyysin häntä katsomaan murheellisia ja surullisia koiravideoita Youtubesta.

Tämä tepsi. Kuvauksissa malli itkeskeli. Eikä halunnut vähään aikaan kuvattavaksi.

Lotta Sulin, Instagram, valokuvataiteen museo
Lotta Sulin kuvaa sarjoja, mutta Suomen valokuvataiteen museossa on esillä hänen yksittäisiä kuviaan. Lotta Sulin
Lotta Sulin, Instagram, valokuvataiteen museo
Lotta Sulinin tästä kuvasta löytyy Instagram-ajan Ofelia. Lotta Sulin
Lotta Sulin, Instagram, valokuvataiteen museo
Tämä kuva on otettu Lotta Sulinin papan kylpyhuoneessa. Lotta Sulin

Käsitys Instagramista liian stereotyyppinen

Suomen valokuvataiteen museon kokoelmaintendentti Anni Walleniuksen mukaan Instagram-kuvia ei kovin usein museoissa ole esillä, vaikka syytä olisi.

– Instagram on meille kiinnostava, mutta myös haastava tutkimuskohde. Meidän on pitänyt luoda uudenlaisia käytäntöjä ja pohtia sitä, kuinka saamme kyseistä ilmiötä tallennettua, jotta esimerkiksi sadan vuoden kuluttua joku tutkija ymmärtää, mistä Instagramissa on oikein ollut kyse.

Valokuvataiteen museo on paitsi tallentanut kokoelmiinsa Instagram-kuvia, myös haastatellut valokuvaajia arkistojaan varten.

– Nykyajan kuvakulttuuri muuttuu nopeasti ja tilanne on samanlainen sosiaalisessa mediassa. Emme esimerkiksi tiedä, kuinka pitkä elinkaari Instagramilla on edessään ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Jos museot ja arkistot eivät tartu näihin tilanteisiin ja teemoihin nopeasti, voi käydä niin, ettei mitään saada talteen. Aiemmin saatettiin odotella, josko jostakin tulisi aineistoa lahjoituksena. Nykyinen nopeutta vaativa toimintamalli taas voi olla hieman hankalaa perinteiselle museolle.

Valokuvataiteen museo, Anni Wallenius.
Valokuvataiteen museon kokoelmaintendentti Anni Wallenius.Jussi Mankkinen / Yle

Walleniuksen mukaan ihmisillä on Instagramista usein liian stereotyyppinen käsitys.

– Mitä enemmän olemme Instagramia tutkineet, sitä monipuolisemmaksi kuva siitä on muodostunut. Instagramista löytyy yhtä monta todellisuutta kuin on käyttäjiäkin. Vaikka kyseessä on kaupallinen alusta, ihmisten luovuus jaksaa yllättää.

Tämä tarkoitta myös sitä, ettei esimerkiksi varsinaista suomalaista Instagram-kuvatyyppiä ole oikeastaan olemassa.

– Instagram tai mikään muukaan somealusta ei kunnioita maiden tai kulttuurien rajoja. Jos joku suomalainen kuvaaja esimerkiksi kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön, sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä Suomen kanssa. Suomi-instasta löytyy tietenkin kotimaista luontoa todella paljon, mutta en kyllä mitään yhteistä nimittäjää suomalaiselle Instagramille lähtisi hakemaan.

Lotta Sulin, Valokuvataiteen museo
Valokuvataiteen museossa on esillä myös mobiilipuhelin, jossa Lotta Sulinin valokuvia voi tarkastella niiden alkuperäisessä ympäristössä. Jussi Mankkinen / Yle

Girl poweria ja uskaltamista

Anni Walleniuksen mukaan Lotta Sulin on hyvä esimerkki Instagram-ajan nuoresta kuvaajasta.

– Hänellä on todella laaja visuaalinen referenssiaineisto, jota hän yhdistelee rohkeasti, luovasti ja yllättävästi. Sulin on kasvanut kuvaajaksi verkkomaailmassa ja somen äärellä, mikä on on moninkertaistanut häneen vaikuttavien kuvien määrän.

Lotta Sulinille omien Instagram-kuvien viesti taas on selvä.

– Haluaisin kuvillani kertoa siitä, että mikä tahansa on periaatteessa mahdollista. Pitää olla mieleltään rohkea, pitää olla vahva ja pitää uskaltaa, eikä hidastella muiden mielipiteiden takia. Girl poweria, Sulin summaa.

Lotta Sulin kuvaa Instagramissa nimellä @lottabylotta.

Suomen valokuvataiteen museossa on tänä syksynä esillä myös Caj Bremerin klassikkokuvasarja Suomalainen arkipäivä sekä Sakari Piipon trilogia Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä, jonka julkaisemisen valtioneuvoston kanslia halusi estää.

Suomen valokuvataiteen museo juhlii tänä syksynä 50. toimintavuottaan.

.