Analyysi: Näin EKP:n elvytyspaketti vaikuttaa Trump-suhteisiin, velkaantumiseen ja tavallisiin pankkiasiakkaisiin – negatiivinen korko puraisee tallettajaa

Suuren saksalaisen Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer Ylelle: Elvytyspaketilla tuskin on myönteistä vaikutusta.

talous
Draghi
EKP:n pääjohtajan Mario Draghin viesti torstain päätösten jälkeen oli selvä: euroalueen taloutta on hoitanut kuluneet vuodet keskuspankki, nyt on muiden aika toimia.Mårten Lampén / Yle

FrankfurtAuttaako Euroopan keskuspankin torstaina ilmoittama rahapoliittinen elvytyspaketti taloutta? Se on iso kysymys, jota spekuloidaan nyt innokkaasti eurooppalaisissa talouspiireissä.

Ekonomistien enemmistö näyttäisi olevan sitä mieltä, että paketti tuskin auttaa taloutta kasvuun, mutta pitää sitä pystyssä ja helpottaa akuuteimpia ongelmia (siirryt toiseen palveluun).

Toisaalta matalammat korot voivat aiheuttaa hankaluuksia (siirryt toiseen palveluun) pankeille, johtaa joidenkin euromaiden lisävelanottoon ja heikentää suhteita presidentti Donald Trumpin johtamaan Yhdysvaltoihin.

Tässä jutussa on selitetty miksi.

Aiheesta lisää: EKP:n laaja elvytyspaketti: Laskee talletuskorkoa, pumppaa rahaa markkinoille – Asuntolainojen korot pysynevät pitkään alhaalla

Kun vienti on ongelma, sisäinen elvytys ei juuri auta

Euroopan talouden merkittävin yksittäinen ongelma on heikko kysyntä muualla maailmassa, saksalaisen Commerzbank-jätin pääekonomisti Jörg Krämer sanoo. Vienti sakkaa pahasti.

– Etenkin Kiinassa on heikko kysyntä. Kun täällä leikataan korkoja, ei se paranna kiinalaisten asiakkaidemme tilannetta. En usko, että koronlaskulla on myönteistä vaikutusta euroalueen talouteen, Krämer sanoo.

Krämer
Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer neuvoo kotimaataan Saksaa aloittamaan elvytyksen. Se auttaisi koko Eurooppaa.Mårten Lampén / Yle

Euroopan keskuspankki (EKP) laskee matalien korkojen edesauttavan investointeja. Kun pankit joutuvat maksamaan keskuspankille rahan säilömisestä, niiden toivotaan työntävän sitä markkinoille eli lainaavan eteenpäin yrityksille ja kotitalouksille.

Valtavilla valtionlainojen osto-ohjelmilla keskuspankki on tukenut valtiontalouksia. Pankeille tämä on tarjonnut edullista pitkäaikaista rahoitusta.

Toimet tepsivät aluksi, mutta niiden vaikutus on himmentynyt. Nyt avuksi kaivataan jäsenmaita, joista etenkin Saksalla ja Hollannilla olisi varaa elvyttää tekemällä julkisia investointeja.

– Kaikki maat voivat parantaa helpottamalla yritysten toimintaympäristöä. Saksassa julkinen infrastruktuuri, tiet, rautatiet ja verkkoyhteydet ovat huonossa kunnossa etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella, Krämer sanoo.

Aiheesta lisää:

Kaikki vaativat Saksaa elvyttämään, vaikkei sitä mainita nimeltä – Olli Rehn: Suomella ei ole varaa elvyttää ainakaan velaksi

Niihin tarvittaisiin julkista rahaa. Saksan hallitus on Krämerin mukaan kuitenkin käyttänyt verotuloja perinteisesti yksityisen kulutuksen lisäämiseen.

– Se on viime vuosina epäonnistunut käyttämään valtavaa verotulojen lisäystä infrastruktuurihankkeisiin.

Saksan hallituksen pitäisi Krämerin mielestä myös palkata julkiselle sektorille lisää asiantuntijoita, jotka osaavat käyttää rahat oikein.

– Yksi ongelma on se, että heitä ei nyt ole, Krämer sanoo.

Commerzbank
Deutsche Bankin jälkeen Saksan toiseksi suurimmalla Commerzbankilla on pörssivälittäjiä useassa kaupankäyntisalissa Frankfurtissa.Mårten Lampén / Yle

EKP aloittaa myös arvopapereiden osto-ohjelman uudelleen. Vaikka määrä on selvästi aiempia ostoja pienempi eli 20 miljardia euroa kuukaudessa, merkillepantavaa on ettei EKP rajannut ostojen päättymistä.

Kun EKP samalla sijoittaa erääntyvistä valtionlainoista saamansa varat uudelleen, sen kuukausittaiset joukkovelkakirjojen ostot voivat nousta jopa 35 miljardiin euroon.

Matalat korot ja EKP:n tarjous ostaa valtionlainoja saattaa houkutella hallituksia ottamaan lisää velkaa, sanoo EKP:ta seuraava Pictet-omaisuudenhoitoyhtiön strategisti Frederik Ducrozet Financial Times -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Välit Trumpiin kannattaa pitää hyvinä

Kun heikkous tulee viennistä, EU:n pitäisi "tehdä kaikkensa" saadakseen välit kauppasuhteissa Trumpin kanssa kuntoon.

– EU:n pitää antaa hänelle jotain, mitä hän voi myydä kotona, Commerzbankin Krämer sanoo.

Krämer ottaa esimerkiksi autotullit.

Trumpin tullipolitiikkaa kummastellessa unohtuu usein, että Yhdysvallat on joissakin tulleissa höveli. Esimerkiksi EU perii amerikkalaisautojen tuonnista kymmenen prosentin tullin, kun Yhdysvaltain tullit Euroopasta tuotaville henkilöautoille ovat vain 2,5 prosenttia.

– Miksi EU ei laske tulleja samalle tasolle? Tai miksi emme kasvata puolustusmenoja kahteen prosenttiin, kuten olemme luvanneet jo vuosikausia. EU:lta tarvitaan kädenojennuksia, jotta Trump ei lisää autotulleja.

Trump kiivastui korkopäätöksestä

EKP:n torstaisen päätöksen mukaan myönnytysten tekeminen Trumpille voi tulla vieläkin tärkeämmäksi.

Hän twiittasi heti korkopäätöksen jälkeen, että "he yrittävät, ja onnistuvat, heikentämään euroa ERITTÄIN vahvaa dollaria vastaan, mikä vahingoittaa Yhdysvaltain vientiä".

Draghi kiisti Trumpin väitteen toteamalla vain, että EKP:n kohteena ei ole euron kurssi vaan kuluttajahinnat eli inflaatio.

– Devalvaatiokilpailussa ei edes olisi järkeä, Krämer sanoo.

Jos euro heikkenee edelleen, Trump saattaa kääntää kauppasodan aseita kohti Eurooppaa entistä enemmän.

Laina-asiakkaat kiittävät, tallettajat kärsivät

Ylen haastattelussa torstaina Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi, että asuntolaina-asiakkaille EKP:n koronlasku on hyvä asia. EKP viestitti, että korot pysyvät matalina niin kauan kuin inflaatio ei nouse lähelle kahta prosenttia.

Tuosta ollaan vielä kaukana, sillä kuluttajahinnat nousevat tätä nykyä vain noin yhden prosentin vauhtia. Näin ollen asuntolainojenkin korot pysynevät matalina vielä pitkään.

EKP
EKP:n uusi rakennus Frankfurtissa sijaitsee ylväällä paikalla, liikepankkien pilvenpiirtäjistä erillään Main-joen rannalla. Saksan keskuspankki Bundesbank suunnittelee rakentavansa kaupunkiin vielä korkeamman pilvenpiirtäjän.Mårten Lampén / Yle

Pankkitalletukset sen sijaan ovat kannattamattomia, kun niille ei saa minkäänlaista korkoa.

Koron painuminen vielä syvemmälle miinukselle EKP:n torstaisen päätöksen jälkeen saattaa lisätä tiliasiakkaiden kuluja.

Vaikka pankit eivät alkaisi periä talletuksista maksuja – joita ne siis itse joutuvat maksamaan Euroopan keskuspankille – ne saattavat nostaa muun pankkiasioinnin hintaa palvelumaksujen kautta.

Aiheesta lisää:

EU-kirstunvartijat koolla Helsingissä perjantaina ja lauantaina