Analyysi: Hallituksessa kytee riita työllisyystoimista – Keskusta kiistelee SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa eläkeputkesta

Budjettiriihessä kiistaa aiheuttaa aktiivimallin korvaaminen, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

hallitukset
Hallituspuolueiden puheenjohtajat infossa
Antti Rinteen hallituksessa kiistellään siitä, mitkä ovat riittäviä toimia työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.Pekka Tynell / Yle

Hallituksen budjettiriihessä kytee riita keskustan ja vasemmistopuolueiden välillä. Kyse on siitä, millä toimilla työttömien aktiivimallin poistamisesta koituvia työllisyysvaikutuksia voidaan korvata.

Toimet on tarkoitus esitellä ensi viikon budjettiriihessä, vaikka varsinainen arvio aktiivimallin vaikutuksista valmistuu vasta lokakuun lopussa, kun Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisee raporttinsa asiasta.

Yksi arvio vaikutuksista on jo tosin olemassa. Juha Sipilän (kesk.) hallitus arvioi lakiesityksessään, että aktiivimalli tuottaa 5 000–12 000 lisätyöllistä.

Hallituksen työllisyystoimien vaikeuskertoimia lisää se, että korvaavien toimien lisäksi vuoden päästä syksyllä pitäisi olla näkymä 30 000 lisätyöllisestä hallitusohjelman mukaisesti.

Mutta mistä hallituspuolueiden välillä kiistellään?

Kiistaa korvaavista toimista

Hallituspuolueet vääntävät parhaillaan työllisyystoimista neuvotteluryhmissään. Neuvottelupöydässä kiistaa on käyty muun muassa siitä, voidaanko eläkeputken alaikärajan nostaminen vuodella lukea korvaavaksi toimeksi aktiivimallille.

Alaikärajan nostaminen juontuu työmarkkinajärjestöjen eläkeuudistuksesta vuodelta 2017. Järjestöt sopivat kesällä uudistuksen jatkotoimenpiteistä, joihin kuului ikärajan nostaminen.

Jos esitys menee hallituksessa läpi, eläkeputken alaikäraja nousee vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Eläkeputkessa työtön saa ansiosidonnaista päivärahaa aina varsinaiseen eläikään asti.

Toimen arvioidaan nostavan työllisyyttä 9 000 työpaikalla. Nyt hallituksessa kiistellään, voidaanko työmarkkinaosapuolten toimenpide lukea uudeksi toimenpiteeksi.

Keskustan mukaan toimea ei voida pitää uutena, koska sen historia ulottuu usean vuoden taakse. Puolueessa myös nähdään, etteivät hallituksen neuvottelupöydässä esillä olleet toimet eläkeputkesta ja osatyökyvyttömien lineaarisesta mallista ole riittäviä.

Lineaarisella mallilla viitataan toimiin, joilla purettaisiin osatyökyvyttömien kannustinloukkoja. Tarkoituksena olisi, etteivät lisääntyneet palkkatulot vähentäisi heidän käteenjääviä tuloja, kun tuet leikkaantuvat.

Varsinkin vasemmistoliitossa ajatellaan, ettei työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeputkiratkaisu ole ollut varastossa odottamassa toteuttamistaan, vaan se pitää lukea uudeksi toimenpiteeksi.

Jo pelkästään eläkeputken ikärajan nostamisella voitaisiin puolueen näkemyksen mukaan korvata aktiivimallin poistamisesta koituvat vaikutukset.

Osapuolet kuvaavat keskusteluita vaikeiksi. Keskustalaisten mukaan varsinkaan vasemmistokumppanit eivät pysty puhumaan vaikeista ratkaisuista, joissa puututtaisiin ihmisten sosiaaliturvaan.

Samalla keskustassa kauhistellaan työllisyystoimien hintalappuja. Esimerkiksi palkkatukeen on hallitusohjelman mukaan tarkoitus laittaa 18 miljoonaa euroa lisää vuosittain.

Toisella puolella pöytää ihmetellään puolestaan keskustalaisten logiikkaa esimerkiksi eläkeputkiratkaisussa.

Rahan jakaminen houkuttelee

Hallituspuolueiden paineet ovat kuitenkin samansuuntaiset ja se johtuu hallitusohjelmasta. Ohjelmaan on kirjattu, että hallituksen työllisyystoimista puolet pitää olla kasassa vuoden kuluttua syksyllä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallituksella pitää olla kasassa toimenpiteet, joiden arvioidaan tuottavan Suomeen 30 000 lisätyöllistä.

Jos näin ei ole, hallitus alkaa tarkastella jo tehtyjä menolisäyksiä. Tämä puolestaan on vaikeaa kaikille puolueille.

SDP ja vasemmistoliitto ovat luvanneet rahaa moniin kohteisiin hallituskauden aikana ja keskusta on puhunut suunnanmuutoksesta viime hallituskauden jälkeen, jolloin se tasapainotti julkista taloutta leikkauksilla.

Samalla vaikeinta politiikassa on ylipäätään leikata saavutetuista eduista. Tämä ei varmasti tee hyvää yhdenkään hallituspuolueen kannatukselle.

Paineet työllisyyden nostamiseen näyttävät johtavan myös siihen, ettei budjettiriiheen tuoda esitystä paikallisesta sopimisesta.

Paikallinen sopiminen nostaa varsinkin ammattiyhdistysväen karvat pystyyn, eikä hallitus halua hämmentää käynnissä olevia työehtosopimusneuvotteluita millään tavalla.

Palkkaratkaisu viitoittaa isolta osin yritysten hintakilpailukykyä ja sitä kautta työllisyyden kehittymistä.

Hallitus palaa paikalliseen sopimiseen ensi vuoden keväällä kehysriihen yhteydessä.

Lue lisää:

Tässä työllisyysryhmien ensirohdot hallituksen budjettiriiheen: Kuntien työllisyyskokeilu tekee paluun, yritysten palkkatuki nousee 70 prosenttiin

Hallitus yrittää löytää 144 000 työkykyistä, "Emme edes tiedä, missä he ovat" – Rinne puolusti työllisyystavoitetta SDP:n kesäkokouksessa