Kolikkokätköstä paljastui keskiaikainen veronkiertokonsti

Rahalliselta arvoltaan suuri ja historialliselta arvoltaan vieläkin merkittävämpi kätkö on peräisin ajalta, jolloin pohjoisranskalaiset normannit olivat juuri nujertaneet Englannin viimeisen anglosaksikuninkaan.

arkeologia
Kolikon kaksi puolta, toisella kuninkaan profiilikuva, toisella lehväkuvio.
Kolikon kuningas on Edvard Tunnustaja, mutta lantin toinen puoli ei ole hänen ajaltaan. Pippa Pearce / The Trustees of the British Museum

Lounais-Englannista löytynyt suuri kolikkokätkö on tutkimuksissa paljastanut, ettei veronkierto ole vain tämän päivän rikos. Hopealanteilla on ikää miltei tuhat vuotta.

Viime tammikuussa metallinilmaisin piippasi lupaavasti, kun somersetiläinen pariskunta esitteli laitteensa käyttöä ystävilleen. Jo yksi Chew'n laakson laitumelta löytynyt hopeakolikko sai etsijät riemuihinsa, mutta piippailu jatkui.

Viiden tunnin kaivamisen jälkeen kolikoita oli löytynyt 2 528.

Aarre päätyi tutkittavaksi British Museumiin (siirryt toiseen palveluun), jossa todettiin, että joukossa oli kolme "muulia". Se tarkoittaa kolikkoa, jonka kruuna- ja klaavapuolet eivät ole samaa paria. Muuli se on samassa mielessä kuin aasin ja hevosen yhteinen jälkeläinen.

Veronkiertäjä käytti vanhaa muottia

Kätkö on peräisin sydänkeskiajan alusta, jolloin Englanti oli päätymässä normannivaltaan. Hastingsin kuuluisa vuoden 1066 taistelu oli käyty vain pari vuotta aiemmin, viimeinen anglosaksikuningas oli kaatunut, mutta normanneilta vei vielä kolmisen vuotta valtansa vakiinnuttamiseen.

Kuohuvissa oloissa omaisuuden kätkeminen oli järkevää, sanoo British Museumin kuraattori Gareth Williams.

Vilhelm Valloittaja eli Vilhelm I syrjäytti Hastingsissa Harold II:n. Kahden muulikolikon toinen puoli on Haroldin ajalta ja toinen Vilhelmin. Kolmannessa kuvana on Haroldin edeltäjä Edvard Tunnustaja, mutta klaava on Vilhelmin aikainen.

Rahanlyöjän oli maksettava vero uusien kolikoiden muoteista. Huijari selvisi veronpuolikkaalla, jos käytti vain yhtä uutta muottia ja luotti siihen, että vanha välttäisi kolikon kääntöpuolella.

Kiinnijäämisen riski ei todennäköisesti ollut suurensuuri, eiväthän useimmat aikalaiset osanneet lukea ja tuskin olivat kovin hyvin selvillä myöskään kulloisenkin kuninkaan potretista. Muutama puolittainen väärennys näyttää siis lipsahtaneen myös Chew'n laakson kätkön omistajalta ohi silmien.

Kiinni ei kannattanut jäädä, sillä rahanväärentäjää rangaistiin hakkaamalla käsi irti.

Yli 2 500 hopeakolikkoa kasassa
Tällaisesta haaveiltiin aina, ja siinä se nyt on, kuvaili metallinetsintää 15 vuotta harrastanut pariskunta löytämäänsä kätköä. Pippa Pearce / The Trustees of the British Museum

Normannivalloitus mullisti Englannin

Englannin valtauksen jälkeen normannieliitti syrjäytti anglosaksieliitin, otti haltuunsa maat ja rakensi oman arkkitehtuurinsa mukaisia linnoja turvaamaan etujaan.

Uusien isäntien myötä kehittyi entistä pidemmälle myös kartanotalous, joka sitoi rahvaan aateliskartanoiden maaorjiksi tai vuokraviljelijöiksi. Kaupungeissa puolestaan lisääntyi voimakkaasti kauppa Manner-Euroopan kanssa. Englannista alettiin laivata muun muassa suuria määriä villaa.

Kulttuurisesti Englanti ryhtyi ranskalaistumaan, mikä näkyy edelleen englannin kielessä, niin rakenteessa kuin sanastossa. Vaikka väestönsiirtoja mantereelta ei ollut, ranskan vaikutus oli niin voimakas, että se alkoi näkyä jopa lukutaidottoman maalaisväestön kielessä.

Williams kertoo historioitsijoiden kiistelleen kauan siitä, missä määrin Englannin yhteiskunta muuttui heti normannivalloituksen jälkeen ja toisaalta pidemmällä aikavälillä.

– Säilyneet historialliset lähteet keskittyvät yleensä yhteiskunnan yläkerrokseen, ja kolikotkin ovat myös arvo- ja poliittisen vallan symboleja. Mutta niitä käyttivät niin rikkaat kuin köyhät, joten ne auttavat ymmärtämään, miten normannivallan tuomat muutokset vaikuttivat koko yhteiskuntaan, Williams sanoo.

Kaksi hallitsijan profiilikuvaa kolikoissa.
Viholliset Vilhelm ja Harold. Pippa Pearce / The Trustees of the British Museum

Kirjoitusvirhe on merkki muutoksesta

Chew'n laakson kolikkokätköstä hieman yli puolet on Vilhelmin aikaisia rahoja, vajaa puolet Haroldin. Aiemmin on löydetty yhteensäkin vain puolet samasta määrästä Haroldin aikaisia kolikoita. Vilhelmin valtakauden varhaisimpien kolikoiden määrä peräti viisinkertaistui tällä löydöllä.

Suurin osa Harold-kolikoista oli lyöty Sussexin kreivikunnassa ja Lounais-Englannissa, mikä viittaa siihen, että alue varautui taloudellisesti normannien hyökkäykseen.

Omaa tarinaansa kertovat Vilhelm-kolikkojen kirjoitusvirheet. Normannien rahasepät eivät näytä vielä olleen kovin perillä valloitetun maan kielestä, vanhasta englannista.

Kätkijä oli todennäköisesti maanomistaja ja aikansa pienen valtaeliitin jäsen. Syystä tai toisesta hän ei koskaan noutanut omaisuuttaan. Ehkä hän kuoli, ehkä ei vain enää löytänyt kätköpaikkaa.

Maan uumeniin jääneellä summalla olisi tutkijoiden laskelmien mukaan ostanut viisi sataa lammasta – tai palkannut armeijan, tarpeesta riippuen.

Korjattu 18.9. klo 9.05: Kätkö löytyi Lounais-Englannista, ei kaakosya.

Lue myös:

Yhtäkkiä kiven alta alkoi valua 1000 vuotta vanhoja rahoja ‒ Sysmästä löytyi erikoinen hopea-aarre

Varkaat ajoivat päin kyläkauppaa, seinästä paljastui odottamatonta historiaa

Game of Thrones kalpenee Englannin historian tärkeimpään taisteluun johtaneen valtataistelun rinnalla