Pohjois-Savon kuntien talouksia rasittavat vajeet verokertymissä ja väestön ikääntyminen: “Nokka on niin sanotusti vielä veden pinnan yläpuolella”

Henkilöverotuksen uudistus ja tulorekisterin käyttöönotto ovat aiheuttaneet pohjoissavolaisissa kunnissa vajetta verokertymiin.

Pohjois-Savo
Suonenjoen kaupunginjohtaja työpöytänsä edessä.
Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja Juha Piiroinen kuvaa pohjoissavolaisen kuntatalouden nykytilannetta vielä melko hyväksi.Toni Pitkänen / Yle

Pohjois-Savon kunnat varautuvat taloutensa huononemiseen. Kuopion kaupunki tiedotti torstaina aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut taloustilanteensa parantamiseksi. Kaupunki saattaa vähentää seuraavan kahden vuoden aikana enimmillään 200 työpaikkaa.

Uutisia kuntatalouksien alijäämästä ja suunnitelmia tasapainottamistoimista on kuultu myös Siilinjärveltä, Varkaudesta ja Rautalammilta (siirryt toiseen palveluun).

Kuntien taloudet ovat kohdanneet sekä akuuttia painetta muun muassa verouudistuksen yhteydessä että pidemmän aikavälin huolia muun muassa sotepalvelujen kustannusten kasvusta.

Verouudistus heikentänyt budjettien ennakoitavuutta

Kuntaliitto julkisti keskiviikkona arvionsa, jonka mukaan kaikkien maamme kuntien verotulokertymä tulee tänä vuonna olemaan 600 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) arvioitua pienempi.

Myös Pohjois-Savon kunnat ovat raportoineet verokertymien vajeista.

Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja Juha Piiroinen kertoo henkilöverotuksen uudistusten ja tulorekisterin käyttöönoton rasittaneen kuntien talouksia.

– Kunnat tulevat saamaan merkittävästi vähemmän verotuloja kuluvalle vuodelle, Piiroinen kertoo.

Verokorttiuudistuksessa luovuttiin sivutuloverokorteista ja palkkakausikohtaisista tulorajoista. Palkasta pidätetään veroja vain yhdellä pidätysprosentilla, mikä on johtanut vuoden alussa maksettujen verosummien pienenemiseen.

Verokertymän vaje tulee korjaantumaan verotuksen valmistuessa vuoden 2020 puolella, mutta Kuntaliiton mukaan ennakkoverot tulevat kertymään samalla tavalla myös ensi vuonna.

Piiroinen mainitsee akuutiksi ongelmaksi tästä aiheutuneen tulopohjan kaventumisen. Vajeet verotilitysten toteutuneissa määrissä vaikuttavat erityisesti kunnallisten budjettien ennakoitavuuteen ja suunnittelemiseen.

Asialla on arvioitu olevan heijastevaikutuksia kesään 2020 saakka.

– Pahimmassa tapauksessahan se johtaa siihen, että kunnat joutuvat ottamaan velkarahaa. Jollakin ne palvelut täytyy rahoittaa, Piiroinen sanoo.

Tilanne toistaiseksi suurelta osin ylijäämäinen

Väestön ikääntyminen ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu tulevat aiheuttamaan haasteita pidemmällä aikavälillä.

– Huolestuttavaa on se, että kuntatalouden tila on selkeästi lähdössä heikkenemään. Sitä vasten näitä reagointeja ollaan tekemässä.

– Suurimmassa osassa Pohjois-Savon kunnista on kuitenkin tilanne se, että on kumulatiivista ylijäämää. Nokka on niin sanotusti vielä veden pinnan yläpuolella, mutta näköpiirissä on kuntatalouden kannalta haasteellisempia vuosia, Piiroinen kuvaa.