Jyväskyläläisestä kellarista löytyi satoja unohtuneita nuottikäsikirjoituksia – joukossa pianomusiikin merkkiteos yli sadan vuoden takaa

Ilmari Hannikaisen pianosonaatti sijoittuu samaan kansallisromanttiseen kauteen Sibeliuksen, Palmgrenin ja Kasken kanssa.

suomalainen klassinen musiikki
Risto-Matti Marin soittaa Ilmari Hannikaisen kateissa ollutta pianosonaattia
Risto-Matti Marin soittaa Ilmari Hannikaisen kateissa ollutta pianosonaattia

Sattumalla on sormensa pelissä sen kanssa, että Jyväskylässä julkaistaan tänään nuotti ja levytys Ilmari Hannikaisen vuonna 1912 säveltämästä pianosonaatista. Teoksen ensiesityksestä on ehtinyt kulua lähes 107 vuotta.

Helsinkiläinen pianisti Risto-Matti Marin ryhtyi reilut kolme vuotta sitten tutkimaan jyväskyläläisen Hannikaisen nuoruudessaan säveltämää pianosonaattia.

– Tiesin teoksen olemassaolosta jo kauan, mutta selkeän nuottilaitoksen ja äänitteiden puuttuminen teki siitä hankalasti lähestyttävän, Marin muistelee alkutilannetta.

Alun perin Marinin tavoitteena oli vain teoksen esittäminen.

– Halusin kokeilla, olisiko teosta – jota pidettiin jopa keskeneräisenä – mahdollista esittää.

Marinin käytössä oli vain kopion kopio alkuperäisestä nuottikäsikirjoituksesta. Kyseisessä käsikirjoitusversiossa säveltäjä oli tehnyt teoksen ensimmäiseen osaan korjauksia lyijykynällä.

Kopio oli niin suttuinen ja epätarkka, ettei korjauksista saanut selvää.

Hankaluudet kasvoivat teoksen toisesta osasta alkaen. Säveltäjä oli ruksinut teoksestaan yli sivuja mutta tehdyt korjaukset ja muutokset puuttuivat kokonaan.

Kunnes Sibelius-Akatemian arkistosta löytyi mappi, jossa nämä puuttuneet korjaukset olivat. Mutta vieläkään teos ei ollut sellaisessa kunnossa, että sitä olisi voinut esittää tai siitä olisi voinut tehdä nuottijulkaisua.

Siihen tarvittiin vielä Jyväskylässä Suomalaisen musiikkikampuksen kellarissa tehty löytö.

Vuonna 2017 musiikkikampuksen kellarista haettiin päivänvaloon pari hyllymetriä mappeja, jotka sisälsivät satoja, osin uniikkeja sävellyskäsikirjoituksia, sovituksia ja luonnoksia.

Säveltäjiä olivat Ilmari Hannikaisen ohella hänen veljensä Tauno ja Väinö sekä isänsä P.J. Hannikainen. Mapeissa oli myös muun muassa Heino Kasken, Ahti Karjalaisen, Leevi Madetojan, Heikki Suolahden ja Martti Korpilahden käsikirjoituksia.

Tämän materiaalin joukossa oli myös Marinin tutkiman pianosonaatin alkuperäinen käsikirjoitus.

– Kun näin käsikirjoituksen alkuperäisen version, tiesin heti, että teoksesta on mahdollista tehdä kunnolliset nuotit.

Nuottijulkaisua on Marinin kanssa editoinut Jani Kyllönen, jonka vinkki johti alkuperäisen käsikirjoituksen jäljille Jyväskylään. Kyseessä on ensimmäinen kellarilöydöistä tehty nuottijulkaisu.

Marinin mukaan Hannikaisen pianosonaatti on kansallisromanttinen merkkiteos.

– Sävellys kuuluu samaan perintöön Jean Sibeliuksen, Selim Palmgrenin ja Heino Kasken kanssa. Teoksessa on upeita melodioita ja hienoa sointia; siitä kuulee, että se on taitavan pianistin säveltämä.

Monesta aikakautensa pianoteoksesta poiketen Hannikaisen sävellys ei ole miniatyyri vaan pisin tiedossa oleva romanttistyylinen suomalainen pianosonaatti. Neliosainen kappale kestää noin puoli tuntia.

Pianosonaatin voi kuulla Marinin tuoreella Hidden treasuresPiilotettuja aarteita -levyllä.

Risto-Matti Marin soittaa pianoa.
Risto-Matti Marin soittaa Ilmari Hannikaiselle kuulunutta flyygeliä.Jarkko Riikonen / Yle

Ilmari Hannikaisella on paljon julkaistuja sävellyksiä mutta kokonaiskuva tuotannosta on vasta hahmottumassa.

Musiikkikampuksen kellarista Hannikaisen käsikirjoituksia löytyi yllättävän paljon ja joukossa on myös julkaisemattomia kappaleita, kertoo amanuenssi Hannele Saari Suomalaiselta musiikkikampukselta.

– Käsikirjoituslöytö on erittäin merkittävä. Keskisuomalaisittain katsottuna jopa sensaatiomainen, Saari luonnehtii löytöä.

Kellariaineisto on kokonaisuudessaan digitoitu ja nämä 7 000 digitoitua sivua ovat tulossa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuarkistoon. Alkuperäiset käsikirjoitukset toimitetaan Kansalliskirjaston musiikkikäsikirjoituskokoelmaan (siirryt toiseen palveluun).