Suomen suurimman taideväärennösvyyhdin pääsyytetyt vaativat hovioikeudessa syytteiden hylkäämistä tai vähintään 13 miljoonan euron korvausten sovittelua

Helsinkiläisen taidegallerian omistaja ja hänen avomiehensä tuomittiin käräjäoikeudessa jättikorvausten lisäksi vankeusrangaistuksiin.

taideväärennökset
Reijo Pollari ja Kati Kärkkäinen Helsingin hovioikeudessa.
Reijo Pollari (vas.) ja Kati Kärkkäinen (oik.) Helsingin hovioikeudessa 16.9.2019. Kati Kärkkäinen vastasi Galerie Visionin toiminnasta. Oikeustieteen maisteri Markus Liesegang (keskellä) avustaa oikeudessa Pollaria.Marjatta Rautio / Yle

Helsingin hovioikeus aloitti maanantaina jättimäisen tauluväärennöskaupan käsittelyn. Suomen historian suurinta väärennösvyyhtiä setvitään oikeussalissa maaliskuun lopulle asti.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi jutussa viime lokakuussa kymmenen henkilöä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.

Oikeuden mukaan helsinkiläisen Galerie Visionin kautta myytiin lukuisia eri lähteistä peräisin olevia väärennöksiä viiden vuoden aikana. Oikeus katsoi, että tämän lisäksi myytiin aitoja tauluja ylihintaisina.

Ostajat varakkaita ja gallerian omistajan talous tiukalla

Gallerian omistaja Kati Kärkkäinen tuomittiin käräjäoikeudessa kymmenistä törkeistä petoksista ehdottomaan neljän vuoden vankeusrangaistukseen ja maksamaan noin kuusi miljoonaa euroa korvauksia taulujen ostajille aiheutuneesta vahingosta.

Kärkkäinen vaatii nyt hovioikeudessa, että syyte hylätään ja hänen vapautetaan rangaistuksesta ja kaikista korvausvaatimuksista.

Mikäli syytteitä ei hylätä, Kärkkäinen vaatii, että kaikkia hänelle tuomittuja vahingonkorvauksia sovitellaan.

Kärkkäinen katsoo, että asianomistajat ovat erittäin vauraita henkilöitä ja Kärkkäisen taloudelliset olot ovat heikot. Jos tahallisuutta jäisi, niin tahallisuuden aste on Kärkkäisen puolustuksen mukaan hyvin matala.

Kärkkäisen puolustus korosti, että kaikille vahinkoa kärsineille voidaan asettaa yhtä suuri selvitysvelvollisuus vahinkoa aiheuttaneista seikoista kuin asetetaan Kärkkäiselle.

Kärkkäinen ei epäillyt taideteosten aitoutta

Kärkkäistä avustanut oikeustieteen tohtori Petter Kavonius korosti, että Kärkkäisen kanta on se, että hän pitää ostamiaan ja luovuttamiaan teoksia aitoina.

– Kärkkäisen antama tieto ei ole se, että teokset ovat aitoja vaan hänen käsityksensä on se, että ne ovat aitoja.

Kavoniuksen mukaan ratkaisevaa on Kärkkäisen tieto niissä olosuhteissa, joissa hän toimi eikä jälkiviisaus.

Kavonius haastoi oikeutta pohtimaan, onko Kärkkäinen ikänsä, koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta ollut sellaisessa asemassa kuin muut.

Kärkkäinen on muita syytettyjä nuorempi ja hänellä oli "virkaikää" taidekaupassa vähemmän kuin muilla keskeisillä henkilöillä, korosti Kavonius.

Hän myös huomautti, että Kärkkäisellä ei ole alan koulutusta ja hän vastasi gallerian hallinnosta.

Pollari luotti yhteistyökumppaneihin

Kärkkäisen avopuoliso Reijo Pollari tuomittiin käräjäoikeudessa muun muassa kymmenistä törkeistä petoksista ehdottomaan viiden vuoden vankeusrangaistukseen ja maksamaan vahingonkorvauksia yli seitsemän miljoonaa euroa.

Myös hän vaatii syytteen hylkäämistä ja vapauttamista kaikista vahingonkorvauksista tai vähintäänkin vahingonkorvausten sovittelua samoilla perusteilla kuin Kärkkäinen.

– Ei ole kyse suuresta taidepetoksesta, jota syyttäjät ovat tässä maalanneet, painotti Pollaria avustanut oikeustieteen maisteri Markus Liesegang.

Liesegang korosti, että Pollari osti taidetta henkilöiltä, jotka hän oli tuntenut vuosikausia ja joihin hän luotti. Puolustuksen mukaan taidekaupassa on vallinnut kauppatapa, jolla taulun historia on haluttu häivyttää.

– Jokainen pitää kiinni tiukasti siitä omasta leivänsyrjästä ja haluaa pitää sen ketjunsa, eikä sitä halua paljastaa.

–Tietoisuus teoksen aitoudesta ei kasva mitä pidemmälle ketjussa mennään. Pollari ollut hyvin kaukana alkuperästä.

Ei ole kyse suuresta taidepetoksesta, jota syyttäjät ovat tässä maalanneet.

Oikeustieteen maisteri Markus Liesegang

Liesegang panotti, että kaikkien taulujen aitouden todistaminen on mahdoton ajatus.

– Se ajatus, että jokainen taulu ilman Kansallisgallerian sinettiä on väärennös, on täysin väärä. Ei taidekauppias voi ajatella taulun saadessaan, että se on väärennös.

Puolustus korosti, että taulujen tarkastaminen on ollut tapahtuma-aikana huomattavasti nykyistä vaikeampaa.

Väärennökseksi todettujen ulkomaalaisten teosten aitouden selvittäminen pitäisi pääsyytettyjen mielestä antaa tehtäväksi Kansallisgallerian ulkopuoliselle taholle.

Gallegiaa pyörittäneen pariskunnan lisäksi käräjäoikeus tuomitsi ehdottomiin vankeusrangaistuksiin kolme miestä ja viisi muuta henkilöä tuomittiin ehdollisin vankeusrangaistuksiin. Myös he valittivat hovioikeuteen.

Syyttäjä vaatii rangaistusten ankaroittamista

Syyttäjä vaatii hovioikeudessa päätekijöiden ja muiden ehdottoman vankeuteen tuomittujen rangaistusten ankaroittamista. Käräjäoikeuden langettamat ehdolliset vankeusrangaistukset tulisi syyttäjän mielestä koventaa ehdottomiksi.

Kihlakunnansyyttäjä Perttu Könönen sanoi, että väärennöksistä on jo käräjäoikeudessa esitetty vakuuttava näyttö.

– Ei Kansallisgalleria kevyin perustein yhtäkään väärennystä totea.

Könönen korosti, että tapahtuma-aikana oli tiedossa se, että liikkeellä oli paljon väärennettyjä tauluja. Tiedossa oli esimerkiksi, että venäläisiin aitoustodistuksiin ei voitu luottaa.

Ei Kansallisgalleria kevyin perustein yhtäkään väärennystä totea.

Kihlakunnansyyttäjä Perttu Könönen

Syyttäjän mukaan ostajia myös tietoisesti harhautettiin muun muassa keksityillä tarinoilla taulujen alkuperästä.

– Erehdyttämisessä väärä omistushistoia on yksi tapa. Tässä jutussa sillä on ollut tärkeä merkitys. Erehdyttämisessä on salattu muun muassa Galerie Visionin roolia.

Kihlakunnansyyttäjä Mari Mattila sanoi, että käräjäoikeudessa esitettiin väite, että jokainen itseään kunnioittava taidekauppias on joskus myynyt väärennetyn taulun, mutta tässä on kyseessä 140 taulua.

Syyttäjä haluaa kaikki väärennetyt taulut menetettäväksi valtiolle siitä riippumatta, kenen omistuksesssa ne ovat.

– Ne ovat erittäin soveliaita uuden rikoksen tekemiseen. Osa on käynyt neljä kertaa Kansallisgalleriassa. Nyt ne on saatava pois eikä enää markkinoille ja rikoksen tekemisen välineeksi, korosti Mattila.

Taideväärennöksille järjestetään katselmus

Hovioikeus on hylännyt jo ennen pääkäsittelyn alkamista yhden tuomitun syytteen vanhentuneena.

Yksi käräjäoikeudessa tuomituista on kuollut, joten oikeudessa käsitellään asiaa kahdeksan valittajan osalta.

Hovioikeus järjestää pääkäsittelyn aikana kuusi päivää kestävän katselmuksen väärennetyksi katsotuista tauluista.

Hovioikeuden suurin sali täyttyi maanantaina ääriään myöten syytetyistä ja heidän avustajistaan. Salissa oli pääkäsittelyn alkaessa noin kolmekymmentä henkilöä, vaikka osa syytetyistä ja taulukaupoissa vahinkoa kärsineistä ei ollut paikalla.

Asiaesittely käytiin läpi ennakoitua nopeammin yhden päivän aikana. Jutun yksityiskohtainen käsittely alkaa ensi viikolla.

Helsingin hovioikeuden lisäksi myös Varsinais-Suomen hovioikeus joutuu puimaan taideväärennösten kauppaa. Tampereen käräjäoikeus on tuominnut useita henkilöitä väärennösvyyhden Sisä-Suomen haarassa ja tuomiosta on valitettu.

Lue myös aiemmat jutut:

Syyttäjä: Suomalaiset hyväuskoisia taulukaupoissaan – "Liikaa luotetaan pelkkään sanaan"

10 henkilöä sai vankeustuomion Suomen suurimmassa taideväärennösvyyhdissä – gallerian omistaja ja hänen puolisonsa joutuvat maksamaan 13 miljoonan euron korvaukset

Poliisi: Väärennetty taulu on kuin nyrkkirauta – Teos on saatava rikoksentekovälineenä pois taidemarkkinoilta

Suurta taideväärennösvyyhtiä kammataan oikeudessa auki vuosi – asiantuntemuksesta luvassa lihava riita

Syyttäjä vaatii Suomen suurimmassa taideväärennysjutussa kovia vankeusrangaistuksia