Jenni Tuominen kokkaa Suomi-ruokaa EU-väelle Suomen edustustossa Brysselissä – "Jengi ihan ahmii janssoninkiusausta"

Vapaa-ajallaan Tuominen metsästää Brysselin parhaita frittejä puolisonsa Tuomas Vimman kanssa.

Ulkomaat
Suomen EU-edustuston kokki Jenni Tuominen metsästää vapaa-ajallaan Brysselin parhaita ranskalaisia perunoita – tai siis belgialaisia.
Suomen EU-edustuston kokki Jenni Tuominen metsästää vapaa-ajallaan Brysselin parhaita ranskalaisia perunoita – tai siis belgialaisia.Anniina Luotonen / Lehtikuva

Pöydässä on savulohta, salaatteja, riistamakkaraa ja janssoninkiusaus. Suomalainen seisova pöytä tyhjenee, kun kansainväliset toimittajat kauhovat ruokaa EU-edustuston saunaillassa.

– Jengi ihan ahmii janssoninkiusausta, kertoo ruoan valmistanut Jenni Tuominen muutamaa päivää myöhemmin.

EU-edustusto on palkannut hänet pitämään huolta edustuston tarjoiluista nyt kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa, ja vieraita kulkee ovesta solkenaan.

Tuominen saapuu haastatteluun suoraan kauppareissulta. Hän on asunut Brysselissä kohta vuoden päivät yhdessä kirjailijapuolisonsa Tuomas Vimman kanssa.

Reppu selässään Tuominen on tottunut kulkemaan Brysselin katuja ja poimimaan pikkuliikkeistä raaka-aineita.

Hän on muutaman kollegansa kanssa vastuussa siitä, että eurooppalaiset diplomaatit saavat hyvää suomalaista ruokaa.

Alkusyksyn illalliselle repussa kulki kokonaisten heinäsorsien nippu, jotka Tuominen valmisti alusta loppuun, räpylöistä pannulle. Lintujen suolistaminen ja niiden kaikkien osien käyttäminen liemiin ovat oppeja Ranskan kuuluisasta Le Cordon Bleu -kokkikoulusta, josta 42-vuotias Tuominen valmistui muutama vuosi sitten.

– Heinäsorsia saa täältä tosi edullisesti ja lintuja myydään kokonaisena, Tuominen kertoo.

Edustusto kuin suuri savusauna

Vakiohitti kansainvälisille vieraille on ollut savustettu kala. Mitä kalaa savustuspönttöön laitetaankin, menekki on Tuomisen mukaan hyvä. Pelkästään heinäkuussa edustuston sisäpihalla valmistui 400–500 kiloa savukalaa.

– Koko talo haisee välillä ihan savusaunalta ja saan toiveita yläkerroksista, että pönttöä välillä vähän siirrettäisiin.

Raaka-aineet hankitaan läheltä, mikä on järkevää jo ilmastopäästöjen takia. Muutamia ruoka-aineita kannattaa kuitenkin kuljettaa Suomesta saakka. Mätiä, jota ei Suomessa pastöroida, kuhaa, hirvenlihaa, silakkaa, lipstikkaa ja kaljamaltaita saaristolaisleivän tekemiseen on vaikeaa löytää Keski-Euroopasta.

Parhaiden ranskalaisten metsästys jatkuu

Bryssel on Tuomisen mielestä kuin pieni kylä. Kaupungissa on monta pientä keskustaa kulmabaareineen ja kauppoineen. Grand Place on turisteille.

Kaupungin ravintolatarjonnassa yksi parhaista puolista on afrikkalainen keittiö. Belgialainen perinneruoka muistuttaa hänestä pitkälti suomalaista.

– Ardenneilta tulee hyvää possua ja Belgiassa on muutenkin hyviä raaka-aineita. Mutta onko Belgia suuri ruokamaa, ei ehkä. Täällä tykätään fritata aika paljon asioita, Tuominen sanoo diplomaattisesti.

Tuominen ehtii aina silloin tällöin miehensä Kusti Miettisen (Tuomas Vimma) kanssa metsästämään kaupungin parhaita frittejä eli ranskalaisia, tai vielä paremmin Belgian perunoita.

Kun pariskunta oli asunut kaupungissa muutaman kuukauden, kysyi Miettinen suosituksia parhaista kioskeista Belgian Suomi-yhteisöltä Facebookissa. Vinkkejä tuli paljon.

– Place Jourdanella oleva Maison Antoine on paikka, jossa olemme käyneet muutamiakin kertoja. Mutta pitää olla tarkkana, keneltä perunat ostaa. Tietty vanhempi nainen tekee parhaat. Ostamme perunoita vain silloin, kun hän on myymässä, Tuominen kertoo viitaten legendaariseen kioskiin.

Hän nauraa joutuvansa pian vaateostoksille.

– Kävelen noin neljän kilometrin matkan töihin edestakaisin ja kolme kertaa viikossa juoksen. Pitää ehkä kohta juosta useammin.