Hauholaisen koulun pihasta muut ottavat nyt mallia – "Jos sotkemisen mahdollisuudet siivotaan pois, on se tylsää lapsille"

Koulun ja päiväkotien pihat ottavat askeleen keinoalustoilta kallioille. Koulun pihaan kuuluvat puut, pensaat, kivet ja kalliot.

koulut
oppilaita rakentamassa pihaa Hauhon yhtenäiskoululla
Hyvä piha on aina kesken! Hauholla lapset saavat myllätä pihalla ja käyttää luovuuttaan.Heidi Kononen / Yle

Hauhon yhtenäiskoulun piha on niin hieno, että sitä tullaan ihailemaan kauempaakin. Koululaiset ovat itse päässeet vaikuttamaan pihan suunnitteluun ja rakentamiseen.

Yhtenäiskoulun remontoidulle pihalle on rakennettu peliareena, keppihevosrata, kota, leluvarasto, pingispöytiä sekä perinteiset kiipeilytelineet. Pihalle on kuitenkin jätetty myös keskeneräisiä hiekkakasoja, autonrengaspinoja ja puupölkkyjä.

– Koulun pihoja on liian kauan ajateltu huollon ja valvonnan ehdoilla. On haluttu, että valvoja näkee yhdellä silmäyksellä mahdollisimman kattavasti oppilaat, sanoo Hauhon yhtenäiskoulun rehtori Pekka Paappanen.

Hauhon yhtenäiskoulun rehtori Pekka Paappanen
Hauhon yhtenäiskoulun rehtori Pekka Paappanen toivoo koulun olevan lapselle kokonaisvaltainen kasvuympäristö.Hannu Harhama / Yle

Hänen mielestään Suomessa on edelleen turhan paljon kouluja, joiden parhaat alueet on varattu koulun henkilökunnan autoja varten.

Tähän halutaan muutos. Kesän aikana tehtiin loppuun uudistus, jossa päiväkotien ja koulujen pihojen rakentamiseen annettiin uudet ohjeet. Niissä nähdään tontilla olevat puut ja pensaat mahdollisuuksina, joiden parissa voidaan olla vaikka oppitunnilla.

Hauholta on haettu oppia muihin kouluihin. Yhtenäiskoulun pihaan tutustui syksyllä useita kymmeniä opettajia ja rehtoreita, tarkoituksena saada vinkkejä ja inspiraatiota pihan kehittämiseen omilla kouluillaan.

Ylitarkastaja Kristian Åbacka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on silminnähden innoissaan.

– Nyt kylvetään siemeniä luonnonmukaisemmalle ajattelulle. Koulun pihaa voi rakentaa kierrätysmateriaaleista, ennen kaikkea oppilaiden kanssa, hän kuvaa.

Pihalla oltava mutaa, vettä ja piilopaikkoja

Pihaa ei pitäisi ajatella koulurakennuksesta erillisenä saarekkeena, vaan samanlaisena oppimisen paikkana, jossa on rajattomasti oivaltamisen ja rakentamisen mahdollisuuksia. Jos rakenteilla on kokonaan uusi koulu, tontilla sijaitsevat puut, pensaat ja kivet ovat mahdollisuuksia uhkien sijaan.

Hauhon yhtenäiskoululla on 250 oppilasta, ja pihalta pitää löytyä tekemistä kuusivuotiaista neljätoistavuotiaisiin.

Rehtori Pekka Paappanen sanoo, että koulun pihan pitää olla tarpeeksi turvallinen.

– Mutta ei mahdollisimman turvallinen. Jos kaikki sotkemisen ja kastumisen mahdollisuudet siivotaan pois, se on lapsen kannalta aika tylsää ajattelua, hän pohtii.

Paappanen muistuttaa, että eri ikäkausiin kuuluvat erilaiset leikit. On tärkeää, että lapsi saa sotkea, mennä piiloon tai olla rauhassa oman ikäkautensa mukaisesti. Yläkoululaisille on tärkeää saada pieniä ja rauhallisia vetäytymispaikkoja, minne voi vetäytyä puhumaan kaikessa rauhassa.

Tapoja energian purkamiseen

Koulun pihassa onkin kyse nimenomaan energian purkamisesta. Pihalla on oltava tekemistä niin paljon, että keskittyminen tunnilla onnistuu. Jos pihaa rakennetaan yhdessä, ilkivaltaa ei käytännössä juuri esiinny, kertoo Pekka Paappanen. Harva nuori haluaa heti rikkoa juuri rakentamaansa.

Aiemmin tänä vuonna Hauhon yhtenäiskoululla rakennettiin yhteisvoimin hiekkalaatikko esikoululaisille.

Rehtori tilasi hiekkaa, mutta pyysi jättämään kuorman hiukan kauemmaksi. Hänellä oli idea: hän pyysi 1.–2.-luokkalaisilta apua kasan siirtämisessä. Ilman oppilaiden panosta pienten hiekkalaatikko jäisi tyhjäksi.

Kiviröykkiö Hauhon yhtenäiskoulun pihalla
Koulunpiha prosessissa. Hauholla koulun pihalta löytyy erilaisia materiaalipinoja, joiden lopullinen käyttötarkoitus on vielä avoin.Heidi Kononen / Yle

– Oli se hienoa katsoa, millä innolla hiekkaa kärrättiin hiekkalaatikkoon. He pystyivät auttamaan, eskarit saivat tervetuliaistoivotuksen ja samalla purettiin vähän energiaa, Paappanen naurahtaa.

Koulun pihat omistaa yleensä kunta tai kaupunki, joten pihamuutoksiin täytyy olla omistajan lupa. Leikki- ja liikkumisvälineiden rakentamista määrittävät alan standardit, muistuttaa ylitarkastaja Kristian Åbacka.

Ei vain oppilaiden temmellyskenttä

Miten pihaa sitten rakennetaan yhdessä? Pyytämällä talkooapua ja pitämällä silmät ja korvat auki, kun kunta tekee jossain remonttia. Pajumajan rakentamiseen tarvittavia oksia voi kysyä esimerkiksi tekniseltä toimelta, jos talkooapu ei onnistu.

Hauhon yhtenäiskoulun takana on metsää ja pieni suo. Koulun taakse on rakennettu opetuslampi ja tekeillä on myös kasvimaa. Pihan reunaan on tuotu muutamia pölkkyjä, joihin oppilaat ovat tehneet hyönteishotelleja.

Kolot olisi helppo ollut tehdä valmiiksi akkuporakoneella, mutta osallistavan ajattelun mukaisesti oppilaat poraavat reiät pölkkyihin käsipelillä itse.

Suomessa on satoja kouluja, joista moni on kerrostalojen ja kadun välissä. Ovatko lammet ja kasvimaat vain pienten maaseutukoulujen ulottuvilla?

Lahtelainen liikunnanopettaja Juha Himanen näkee mahdollisuuksia kaikille. Hänen mukaansa kyse on asenteesta ja hoksaamisesta.

– Suuremmissa kouluissa lupaketju voi olla pidempi, eli on enemmän ihmisiä, joilta pitää kysyä lupa. Monet täälläkin nähdyt asiat onnistuisi myös meidän kouluilla, hän sanoo.