EU harkitsee kieltävänsä lyijyn käytön metsästyksessä ja kalastuksessa – tarkoituksena vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin

EU:n toiveena on päästä lyijyn käytöstä eroon muutaman vuoden kuluttua.

metsästys
Mies esittelee kiväärinpatruunoita.
EU-komissio aikoo kieltää kaiken lyijyn metsästyksessä ja kalastuksessa. Jos kielto toteutuu, kuvassa vasemmalla oleva luoti muuttuu laittomaksi. Oikeanpuoleisen patruunan luodissa ei ole lyijyä.Mika Moksu / Yle

EU:n suunnitelmat lyijykiellosta ovat nostattaneet kiivasta keskustelua metsästyspiireissä alkusyksyn aikana.

Ensimmäisenä komissio aikoo kieltää lyijyhaulien käytön kosteikkoalueilla. Vireillä on myös lyijyn käytön täyskielto kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa. Jo aiemmin lähes kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa ne sitoutuvat kieltämään lyijyhaulien käytön.

Ensimmäisessä vaiheessa komission on tarkoitus päättää marraskuussa yhdessä jäsenmaiden kanssa lyijyhaulien käytön kieltämisestä kosteikkoalueilla.

Suomessa vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin jo vuonna 1996. Nyt lyijyhaulikieltoa ollaan laajentamassa muuhunkin metsästykseen, joka tapahtuu kosteikkoalueilla.

Lyijyhaulikiellon tarkoituksena on vähentää vesilintujen elimistöön kulkeutuvaa lyijyä. Esityksen kiellosta on tehnyt Euroopan kemikaalivirasto.

– Keskeinen syy tälle on vesilintujen suojelu. Ne syövät kosteikkoalueilla pieniä lyijyhauleja, jotka aiheuttavat lyijymyrkytyksen, sanoo riskienhallintayksikön päällikkö Matti Vainio Euroopan kemikaalivirastosta.

Mies ampumassa haulikolla.
Osalla vanhemmista haulikoista ei saa ampua teräshauleja, koska niiden piiput eivät välttämättä kestä lyijyä kovempaa metallia.Marjatta Rautio / Yle

Kosteikon määritelmä närästää

Lyijyhaulien käyttö halutaan siis kieltää kosteikoilla. Suomalaisittain ongelma piilee siinä, mikä määritellään kosteikoksi.

Lyijyhaulikiellosta tehdyssä esityksessä taustalla on niin kutsuttu Ramsar-määritelmä, jolla tarkoitetaan arvokkaita kosteikkotyyppejä. Asiasta löytyy lisätietoa ympäristöministeriön (siirryt toiseen palveluun) verkkosivuilta.

Asia ratkaistaan marraskuussa. Suomen kannalta ongelma on, että EU:n silmissä kosteikoiksi saatetaan tulkita myös maastoa, joka ei ole kosteikko, kuten vaikkapa kuivatettu suo.

– Se on Suomen näkökulmasta ihan mahdoton tilanne, sillä lähes koko maa olisi tätä Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoa. Se olisi jo rajoituksen valvomisen kannalta erittäin hankalaa, sanoo neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomi tuleekin vaatimaan, että lyijyrajoitus koskisi vain sellaisia kosteikoita, joissa on näkyvää vettä. Muutoin on mahdollista, että lyijyhaulikielto koskisi myös esimerkiksi kuivattuja ja metsitettyjä soita.

Kemikaalivirasto pitää lyijyhauleja ongelmana, koska niiden pelätään päätyvän maastosta lintuihin ja edelleen jopa ihmisiin. Viraston riskienhallintayksikön päällikön Matti Vainion mukaan suosituimmilla kosteikoilla laukausmäärät voivat nousta suuriksi, ja lyijyä voi kertyä maastoon paljon.

Metsästäjien etujärjestössä Metsästäjäliitossa asia nähdään toisin. Liiton mukaan esitysvalmistelussa ei ole huomioitu metsästyskulttuurin kansallisia eroja. Yhdeksi esimerkiksi liiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen nostaa suomalaisen kanalintujahdin. Siinä tyypillisesti kävellään paljon, minkä vuoksi haulien määrä ei kasva yhdessä paikassa suureksi, vaan pienet haulimäärät jakautuisivat hajautetusti.

Lyijyttömällä luodilla ladattuja kiväärinpatruunoita.
EU suunnittelee myös lyijyn kieltämistä kokonaan kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa.Mika Moksu / Yle

Vanhoista haulikoista rautaromua?

Suomessa lyijyhaulikielto nostatti metsästäjien keskuudessa vastalauseiden myrskyn. Yksi syy on siinä, että monelle metsästäjälle lyijyhaulikielto voi tarkoittaa uuden aseen ostoa. Koska moni lyijyn korvaajaksi tarkoitettu materiaali, kuten teräs, on lyijyä kovempaa materiaalia, eivät vanhemmat haulikot välttämättä kestä niiden ampumista. Teräshauleja kestävät haulikot alkoivat yleistyä vasta 1980-luvulla.

Suomen Metsästäjäliiton arvion mukaan suuri osa käytössä olevista haulikoista ei sovellu teräshaulien ampumiseen. Se tarkoittaa useiden satojen eurojen lovea lompakkoon.

– Vaikka halukkuutta olisikin hankkia uusi ase, siihen ei välttämättä ole varaa, muistuttaa metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Riihimäkeläisessä metsästystarvikeliike Eräkontissa lyijykysymyksiin törmätään säännöllisesti. Myymäläpäällikkö Veli-Pekka Seppäsen mukaan yhä useampi metsästäjä kysyy esimerkiksi hirvenmetsästykseen lyijyttömiä luoteja. Niiden tarjontakin on kasvanut jatkuvasti ja tulee todennäköisesti kasvamaan.

– Moni metsästysseura on jo itse kieltänyt lyijyluotien käytön terveyssyistä, Seppänen sanoo.

Radikaalein rajoitus on vasta suunnitteilla

Euroopan kemikaalivirasto on aloittamassa selvitystyötä, jonka tarkoituksena on saada aikaan järeämpi rajoitus lyijyn käyttöön. EU-komissio tahtoo kieltää lyijyn käytön kokonaan kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa. Viraston on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi ensi vuonna ja mahdollinen kielto voisi astua voimaan runsaan kolmen vuoden päästä. Kieltoon tulee todennäköisesti muutaman vuoden mittainen siirtymäaika.

Täydellisellä kiellolla pyritään estämään metsästyksessä käytetyn lyijyn päätyminen kuluttajamarkkinoille ja luontoon kokonaan. Nykyisessä lyijyhaulikiellossa on ongelmana se, että niiden käyttöä on vaikea valvoa, koska lyijyä saa kuitenkin käyttää toistaiseksi esimerkiksi ampumaharjoittelussa.

Kalastuksen kohdalla lyijykielto tarkoittaa ainakin lyijypainojen kieltämistä esimerkiksi verkkokalastuksessa. Jopa mato-ongen pieni lyijypaino voi muuttua laittomaksi.

Lyijyttömien luotien kahdet kasvot

Metsästyksessä täyskielto tarkoittaisi myös lyijyluotien kieltämistä. Luotiaseissa lyijy on pääsääntöisesti helpompi korvata kuin haulikoissa, ainakin yleisimmissä kaliipereissa.

Lyijyttömät luodit ovatyleistyneet viime vuosina. Keskeisin syy niiden yleistymiselle on se, että lyijyn päätymisestä riistalihan kautta ihmiseen on saatu uutta tietoa. Osa lyijyluodeista sirpaloituu osumassa pahasti, ja lyijyä leviää riistaeläimen lihaan aiemmin luultuakauemmaksiosumakohdasta.

Pehmeimpien luotien lyijystä saattaa levitä osuma-alueen ympärille lihaan jopa kymmeniä prosentteja. Se lisää lyijymyrkytyksen riskiä riistaa syövillä ihmisillä.

Asialla on myös kääntöpuoli: eettisyys. Lyijy on aikanaan valikoitunut luotien ja haulien materiaaliksi, koska se on painavaa, pehmeää ja halpaa. Osuessaan eläimeen lyijyluoti leviää voimakkaasti ja se voimistaa osuman kuolettavaa sokkivaikutusta.

– Lyijyä kevyemmästä materiaalista tehdyt luodit eivät välttämättä osu yhtä tarkasti, eivätkä ne täytä aina metsästysasetuksen tehovaatimuksia. Lyijyä kalliimmat luodit voivat myös vähentää ampumaharjoittelua, mikä voi heikentää osumatarkkuutta metsästystilanteessa, arvioi metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Satu Mäkelä-Nummela ampuu Hälvälän ampumaradalla Hollolassa
Lyijyhaulikielto aiheuttaisi eniten riesaa urheiluammunnalle. Osassa haulikkolajeista lyijyhaulien käyttö on saneltu säännöissä.Petri Niemi / Yle

Urheiluammunta kärsisi eniten

Kipeimmin lyijyhaulikielto puraisisi urheiluampujia. Monissa haulikkolajeissa lyijyn käyttöä edellytetään jopa säännöissä. Lyijyä korvaavat materiaalit ovat usein myös lyijyä huomattavasti kalliimpia.

Ampumaurheilussa laukausmäärät ovat suuria, huippuampujilla jopa kymmeniä tuhansia laukauksia vuodessa, joten harjoittelukustannukset nousisivat tuntuvasti.

– Euroopan laajuinen lyijyhaulikielto asettaisi myös urheilijat epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi olympiapaikkoja tavoiteltaessa, muistuttaa Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Lantee.