Palvelusetelin käyttö päivähoidossa pomppasi viidenneksen vuodessa – "Jos hoitopaikkoja tarvitaan äkkiä lisää, kunnan on helpompi lähteä yhteistyöhön yksityisen kanssa"

Palvelusetelin suosion kasvu lisää yksityisten päivähoitoyritysten bisnestä.

varhaiskasvatus
Lapsia kurahousuissa jonottamassa pääsyä päiväkotiin.
Hyvä työllisyystilanne, viisivuotiaiden maksuttomuuskokeilu ja päivähoitomaksujen alennukset ovat nostaneet varhaiskasvatuksen osallistuvien lasten määrää.Linus Hoffman / Yle

Palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuksessa kasvaa kovaa vauhtia.

Palvelusetelin käyttö hyppäsi vuodessa peräti 19 prosenttia, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreista tilastoista (siirryt toiseen palveluun). Viime vuonna palvelusetelillä hoidettiin 11 prosenttia varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista.

Perhe voi valita kunnan myöntämällä palvelusetelillä lapsen päivähoitopaikan kunnan hyväksymistä yksityisistä yrityksistä.

THL on tilastoinut palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa vuodesta 2015 lähtien. Palvelusetelin avulla hoidettavien lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa.

Palvelusetelin suosio näkyy Kelan yksityisen hoidon tuen ja perhepäivähoidon hitaana hiipumisena.

Perhepäivähoidossa oli seitsemän prosenttia varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista. Osuus väheni hieman yli prosenttiyksikön edellisvuodesta.

– Perhepäivähoitoa pidetään hyvänä toimintamuotona, mutta ammatti ei enää houkuttele. Eläkkeelle poistuvien perhepäivähoitajien tilalle on vaikea saada uusia, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen kertoo.

Lahtisen mukaan elämäntapa on muuttunut: ennen perhepäivähoitajuus oli välivaihe, jossa kotona ollut äiti saattoi ottaa omien lapsien lisäksi muutaman hoitolapsen. Nyt se on ammatti muiden joukossa.

Yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen osuudet, grafiikka.
Kelan yksityisen hoidon tuen ja kunnan kustantaman perhepäivän osuus vähenee ja palvelusetelin kasvaa vuosi vuodelta. Muutos näyttää prosenttiyksiköissä pieneltä, mutta kyse on useista tuhansista lapsista.Lasse Isokangas / Yle

Kelan yksityisen hoidon tukea saavien lasten osuus oli kuusi prosenttia, ja tuen käyttö väheni vuoden aikana kymmenyksellä. Yksityisen hoidon tuki on vaihtoehto kunnan järjestämälle varhaiskasvatukselle. Osa aiemmin yksityistä tukea käyttäneistä kunnista onkin siirtynyt vähitellen palveluseteliin.

Kunnan ja kuntayhtymien omissa ja ostopalveluissa ei tapahtunut muutoksia edellisvuoteen. Viime vuonna kuntien päiväkodeissa ja niiden ostamissa hoitopaikoissa hoidettiin 76 prosenttia päivähoidossa olleista lapsista.

Hyvä työllisyys ja päivähoidon muutokset nostavat lapsimäärää

Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä nousi vuodessa kolmella prosenttiyksiköllä. Vuonna 2017 71 prosenttia 1–6-vuotiaista lapsista osallistui varhaiskasvatukseen, viime vuonna jo 74 prosenttia.

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvoi vuodessa 4 300 lapsella. Kasvu vastaa määrällisesti palveluseteliä käyttävien lasten määrän kasvua.

Kuntaliiton Jarkko Lahtinen arvioi, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kasvu johtuu useista tekijöistä. Vanhemmilla on tietysti töitä parantuneen talous- ja työllisyystilanteen vuoksi.

Lisäksi varhaiskasvatukseen lähivuosina tehdyt muutokset näkyvät tilastoissa:

  • Maksuton esikoulu muuttui pakolliseksi lapsille vuonna 2015.
  • Subjektiivista päivähoitoa rajattiin vuonna 2016.
  • Viisivuotiaiden maksutotonta varhaiskasvatusta kokeiltiin useissa kunnissa vuonna 2018.
  • Varhaiskasvatusmaksuja alennettiin vuonna 2018.

Lahtisen mukaan varhaiskasvatuksen hyödystä lapselle puhutaan myös nykyään enemmän.

– Sitä en osaa arvioida, mikä näiden asioiden keskinäinen suhde on, mutta kaikilla niillä on ollut myönteinen vaikutus osallistumiseen, Lahtinen sanoo.

75 prosenttia kuntien päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olevista lapsista osallistui viime vuonna kokoaikaiseen varhaiskasvutukseen, neljännes osa-aikaiseen.

Varhaiskasvatuksessa on vieläkin kasvupotentiaalia. Esimerkiksi Ruotsissa noin 80 prosenttia päiväkoti-ikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, Norjassa jopa 90 prosenttia.

Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtisen mukaan yksityiset varhaiskasvatusketjut ovat kuntia ketterämpiä, kun hoidontarve kasvaa äkisti.Katriina Laine / Yle

Yksityinen päivähoito kannattavaa bisnestä

Kunnat käyttävät varhaiskasvatukseen kolmisen miljardia euroa vuosittain. Palvelusetelin suosion kasvu näkyy yksityistä varhaiskasvatusta tarjoavien yritysten liikevaihdossa ja tuloksessa.

Suurin yksityinen päiväkotiketju Touhula on kasvanut lähivuosina voimakkaasti avaamalla uusia päiväkoteja ja ostamalla kilpailijoita. Liikevaihto on yli kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana 68 miljoonaan euroon. Liikevoittoa on jäänyt viivan alle vuosittain 2–3 miljoonaa euroa.

Muut yksityiset päiväkotiketjut, kuten Pilke ja Norlandia (Tenava) eivät ole kasvaneet aivan samaa tahtia, vaikka näilläkin yhtiöillä pyyhkii taloudellisesti hyvin.

Palvelusetelin käyttö on kunnille houkuttelevaa kahdesta syystä. Touhulan konseptiin kuuluu rakennuttaa kunnan puolesta päiväkotirakennus ja tarjota siihen hoitopalvelut palvelusetelillä tai ostopalveluna. Tällöin kunnan ei tarvitse laittaa rahojaan kiinni seiniin.

– Ei se yksityinen tilaa hyvää hyvyttään tee, vaan kunta sen lopulta rahoittaa. Yksityinen yhtiö voi olla ketterämpi päätöksenteossa ja toteutuksessa. Jos hoitopaikkoja tarvitaan äkkiä lisää, kunnan on helpompi lähteä yhteistyöhön yksityisen kanssa, Jarkko Lahtinen toteaa.

Jumppasali.
Varhaiskasvatuksessa on paljon kasvupotentiaalia. Suomessa 74 prosenttia päiväkoti-ikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, Ruotsissa 80 prosenttia, Norjassa 90 prosenttia.Toni Pitkänen / Yle

Lahtisen mukaan palveluseteli houkuttaa kuntia myös sen takia, että ne pystyvät päättämään päivähoidosta itsenäisemmin. Kelan yksityisen hoidon tuessa on lakisääteinen hoitoraha ja mahdollinen kuntalisä. Palvelusetelin arvon taas määrittää kunta.

– Mikään palveluntuottaja ei pysty toteuttamaan hoitoa pelkällä yksityisellä tuella, vaan siihen tarvitaan myös kuntalisä. Muuten asiakkaan osuus nousisi kohtuuttoman korkeaksi, Lahtinen sanoo.

Mikäli varhaiskasvatuspaikka maksaa seteliä tai tukea ja lisää enemmän, erotuksen maksaa perhe. Kunnallista ja yksityistä päivähoitoa koskevat samat lain määräykset muun muassa aikuisten ja lasten suhteesta.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttö vaihtelee voimakkaasti maakunnittain. Keski-Pohjanmaalla palvelusetelillä ei hoidettu viime vuonna yhtään lasta. Keski-Suomessa lasten osuus oli suurin, 21,5 prosenttia. Kainuussa ja Pohjois-Savossakin lähes viidennes lapsista hoidettiin palvelusetelillä.

Myös kuntien välillä on suuria eroja palvelusetelin käytössä. Osa kunnista ei käytä seteliä lainkaan, Oulussa taas noin 40 prosenttia päivähoidosta järjestetään palvelusetelillä.

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

Yksityinen päiväkoti saa takoa miljoonavoittoa, vaikka laki kieltää saman yksityisen koulun kohdalla – Suomessa voi olla pian kuntia, joissa ei ole kunnallista päiväkotia lainkaan

Epäiletkö, että lapsesi päiväkodissa on liian vähän aikuisia ja ryhmät suurempia kuin laki sallii? Katso 5 ohjetta, miten toimia

"Haluan uusia kavereita”, sanoo 5-vuotias Lilia Tiittanen ja aloittaa päiväkodissa suunniteltua aikaisemmin maksuttoman kokeilun avulla

Tea Takkinen, 4, pääsee taas päiväkotiin ilman perusteluita – Eriarvoistuuko lapsuus, kun osa kunnista luopuu subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, osa ei?