Ravintoloissa ei ole vessoja, kuoppa toimii käymälänä ja lieteauto tyhjennetään maastoon – suomalainen kuivakäymäläosaaminen ratkaisee monta ongelmaa Afrikassa

Jos suomalaisella ei satu olemaan vesivessaa, on ainakin puucee. Muualla maailmassa toimiva sanitaatio tai kompostointi ei ole itsestäänselvyys.

kuivakäymälä
kuivakäymälä ghanalaisessa malaiskylässä
Riikka Pennanen / Yle

Ghanalaisen Hon kaupungissa lämpötila huitelee 30 asteen paremmalla puolella ja vaatteet liimautuvat hikiseen ihoon kiinni.

Afrikan länsirannikolla päiväntasaajan tuntumassa pitää juoda paljon vettä, ettei kuumaan tottumaton pohjoismainen kroppa pääse kuivumaan.

Ongelma on se, että veden kittaaminen tuo tullessaan pissahädän.

Ghanassa apu ei välttämättä ole lähellä, kun hätä on suurin. Tämän oppi 24-vuotias Lahden ammattikorkeakoulun opiskelija Sara Auvinen viime kesänä.

Auvinen vietti kaksi kuukautta Ghanassa edistämässä kestävää sanitaatiota Hon kunnassa.

– Kun on tiedossa, että vessaan pääse vasta illalla, niin aika nopeasti siinä oppii tasapainottelemaan, paljonko vettä voi juoda päivän aikana.

Joki tulvii maantielle sadekaudella
Sadekausi tuo omat haasteensa maaseutukyissä vierailemiseen.Riikka Pennanen / Yle

Kaupungissa ravintolat tarjoavat kyllä juomia janoiselle ja ruokaa vatsan täytteeksi, mutta läheskään kaikissa niissä ei ole käymälää. Tai jos onkin, niin useimmiten tarpeilleen pääsee matalien seinämien suojassa olevalle betonilattialle, josta virtsa valuu putkea pitkin kadulle.

– Mieleen jäi ravintola, jossa vessaa kysyvä ohjattiin perheen suihkukoppina toimivaan kulmaukseen. Onneksi ei ollut isompi hätä, kertoo Auvinen.

Kirjoitus betoniaidassa pyytää, ettei aidan viereen virtsattaisi.
Hon kaupungissa näkee paljon seinäkirjoituksia, joissa ilmoitetaan sakoista, jos seinän viereen tekee tarpeensa.Riikka Pennanen / Yle

Ho on noin Jyväskylän kokoinen kaupunki Ghanan koillisosassa. Asukkaita siellä on arviolta 160 000, mutta vain vajaa 7000 kotitaloutta omistaa vessan.

Pitkäaikaiselle työlle jatkoa useamman toimijan yhteistyönä

Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden kaupunki ovat vieneet Hon kuntaan kuivakäymäläosaamista eri projekteilla jo kymmenen vuoden ajan.

Nyt kestävän käymäläkulttuurin edistämistä Hossa jatketaan entistä leveämmillä hartioilla.

Käymäläseura Huussi ry (siirryt toiseen palveluun) (Käymäläseura Huussi) vetää keväällä alkanutta nelivuotista hanketta (siirryt toiseen palveluun) (Lamk) yhteistyössä Lahden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kanssa.

Liikennettä Hon kaupungissa Ghanassa
Hon kaupungissa ei ole viemäröintiä eikä jätevedenpuhdistamoa.Riikka Pennanen / Yle

Tavoitteena on lisätä Hon kunnan alueella tietoa kestävästä sanitaatiosta ja kuivakäymälöiden hyödyistä.

Käymäläseura Huussilla on yli 15 vuoden kokemus kuivakäymälöiden edistämisestä Sambiassa ja Etelä-Afrikassa. Lamkin muotoiluinstituutti tuo kehiin ekologista suunnitteluosaamista ja Jamkin biotalousinstituutti tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja maataloudesta.

Käymälä voi säästää elämän

YK:n mukaan maapallolla on 2,4 miljardia ihmistä (siirryt toiseen palveluun), joilta puuttuu turvallisesti hoidettu sanitaatio, eli heillä ei ole mahdollisuutta käydä tarpeillaan hygieenisesti.

Toimiva sanitaatio kulkee käsi kädessä puhtaan veden kanssa.

mies pesee käsiään
Käsienpesupaikan voi tehdä vaikkapa tyhjästä muovikanisterista.Riikka Pennanen / Yle

Ghanan maaseudulla vain 7 prosentilla asukkaista on saatavilla puhdasta juomavettä. Maassa kuolee joka vuosi noin 14 000 lasta (siirryt toiseen palveluun) (The Pan African Medical Journal) ripulitauteihin. Suurimpia syitä tauteihin ovat puhtaan veden puute ja puutteellinen sanitaatio.

Afrikkalaisia naisia ja lapsia hakemassa vettä joesta
Käyttövesi maaseudun kyliin kannetaan usein monen kilometrin päästä.Riikka Pennanen / Yle

Lamkissa muotoilua opiskeleva Auvinen kiersi kahden kuukauden harjoittelunsa aikana 15 maaseutukylää, seitsemän koulua ja selvitti Hon kaupunkialueen asukkaiden näkemyksiä vessoista.

– Eniten hämmästytti se, että lähes kaikki haaveilivat posliinipöntöstä, joka huuhdellaan vedellä. Vessaa ei koettu niinkään tarpeellisena käyttää, vaan se nähtiin enemmän statussymbolina.

Vesivessa ei ole kestävä ratkaisu – kenellekään

Myös Unicefilla on Ghanassa meneillään sanitaation edistämishanke, jossa asukkaat voivat saada edullisen lainan käymälän hankkimiseksi. Hossa iso osa lainan saajista on rakentanut vesivessan.

Ongelmallista on se, että kaupungissa ei ole viemäriverkostoa, eikä jätevedenpuhdistamoa.

Vesivessojen jätevesisäiliöistä pumppuautoon imetty liete kuljetetaan viidentoista kilometrin päähän kaupungista ja tyhjennetään maastoon.

Vanhoja tilikirjoja vessapaperin korvikkeena
Hon kunnanvirastossa on yksi toimiva vesivessa. Vanhat tilikirjat käyvät pyyhkimiseen.Riikka Pennanen / Yle

Koska turvallista jätehuoltoa ei ole, kuivakäymälöiden rakentaminen on ainoa kestävä tapa hoitaa sanitaatio kuntoon, sanoo projektipäällikkö Sari Huuhtanen Huussi ry:stä.

– Jätetään ihan suosiolla väliin kestämättömät vaihtoehdot, eli vesivessat, ja mennään suoraan kestävään malliin. Ei ole järkevää viedä kehitysmaihin meidän nykyistä elintapaamme.

Maastoon tyhjennettyä käymälälietettä
Kaupungista kerätyt jätevedet tyhjennetään kaupungin ulkopuolelle maastoon.Riikka Pennanen / Yle

Ghanan vesihuoltolaitos toimittaa vesijohtovettä kaupunkialueilla, mutta se on niin kallista, että monilla on hankaluuksia maksaa laskunsa.

Maaseudulla yleisin käymälä on maahan kaivettu pari metriä syvä kuoppa. Kun kuoppa on täynnä, se peitetään ja uusi kuoppa kaivetaan johonkin lähistölle.

savesta rakennettu kuoppakäymälä Ghanan maaseudulla
Vaikka yksinkertainen kuoppakäymälä voi näyttää söpöltä, se haisee pahalle ja houkuttelee kärpäsiä.Riikka Pennanen / Yle

Usein kylän ulkopuolella on kaikkien yhteinen kuoppakäymälä. Sen lisäksi, että viidakossa voi saada käärmeenpureman, naiset ja tytöt ovat siellä yksin liikkuessaan alttiina ahdistelulle ja raiskaukselle.

Tavatonta ei ole myöskään pikkulasten putoaminen käymäläkuoppaan.

Kotitalouskohtaisilla kuivakäymälöillä taataan ihmisten turvallisuus, mutta suojataan myös arvokkaita vesivaroja saastumiselta.

– Eräässä kylässä asukkailla oli kuoppakäymälä noin sadan metrin päässä kylän kaivosta. Koska alueella oli pohjavesi korkealla, oli kaivovesi tietenkin saastunut, kertoo Sara Auvinen.

Seinänvierustalla isoja muovitynnyreitä, joihin kerätään sadevettä
Kun kylässä ei ole kaivoa tai se on saastunut, kerätään tynnyreihin sadevettä juomista ja peseytymistä varten.Riikka Pennanen / Yle

Kansainvälisessä sanitaatiohankkeessa on monta hyötyjää, kertoo projektipäällikkö Anna Aalto Jamkin biotalousinstituutista.

– Samalla kun kohennetaan Ghanan sanitaatiotilannetta, tarjotaan opiskelijoille kansainvälistymiskokemusta, paikalliset voivat parantaa viljelyn tuottavuuden kautta elintasoaan ja lisäksi vielä korkeakoulut kartoittavat koulutusvientimahdollisuuksia.

Arvokkaat ravinteet käyttöön

Suurin osa Hon kunnan alueella asuvista saa elantonsa maata viljelemällä. Ihmisillä on hyvin alhainen tulotaso ja lannoitteiden hinnat ovat korkeat – jos niitä on edes saatavilla.

Kuivakäymälöiden avulla voidaan parantaa myös alueen ruokaturvaa.

tyttö kerää pellon reunalla kassavan juuria vatiin
Maniokki eli tapioka eli kassava on yleisimpiä viljeltyjä ravintokasveja Hon alueella.Riikka Pennanen / Yle

Hon alueelle on rakennettu virtsan erottelevia kuivakäymälöitä. Ihmisen virtsa on kasveille hyvä typpilannoite (siirryt toiseen palveluun) (Hierakka-hankkeen loppuraportti). Lannoittamalla saadaan parempia satoja ja useampi suu ruokittua.

– Kuivakäymälä ei ole omistajalleen kuluerä, vaan se voi olla tulonlähde, toteaa Huussi ry:n Sari Huuhtanen.

Kuivikkeeseen sekoitettu uloste voidaan myös käyttää turvallisesti kompostoinnin jälkeen. Komposti levitetään pellolle maanparannusaineeksi.

nuori mies kaataa kottikärryistä kompostia pellolle
Nyive Dzekoehiassa kokeillaan kompostia maanparannusaineena ensimmäistä kertaa.Riikka Pennanen / Yle

Hyväkuntoinen peltomaa pidättää kosteutta kuivina kausina ja vähentää rankkasateiden aiheuttamaa eroosiota.

– Meille suomalaisille mökin puuceen tyhjentäminen on ihan luonteva asia. Ghanassa kompostin käsittely on ihmisille vierasta ja koulutusta tarvitaan, kertoo Sara Auvinen.

Kun käymäläkompostia muokattiin maahan Nyive Dzekoehian kylässä, tulivat naapurit pellon reunalle nauramaan.

– Toivottavasti heillä herää ajatus kuivakäymälän rakentamisesta, kun sadonkorjuun aika tulee ja lannoituksen tulokset näkyvät.

Miksi meidän pitää mennä neuvomaan afrikkalaisia?

Suomalaista tieto-taitoa kannattaa viedä kolmansiin maihin, kun tavoitteena on ihmisten elinolosuhteiden parantaminen.

Koulutuksella voidaan vähentää ympäristö- ja ilmastopakolaisuutta.

– Meidän pitää pyrkiä siihen, että jokainen voi elää tervettä elämää omalla kotiseudullaan. Joskus se on tosi pienistä asioista kiinni, toteaa Huuhtanen.

Ruoaksi kasvatettava rottaeläin
Ruokaturvaa tämäkin: syötäväksi kasvatettava rotta.Riikka Pennanen / Yle

Huussi ry:llä on vuosien kokemus kuivakäymälöiden rakentamisesta muualla Afrikassa. Nyt yhdistys on jalkautunut ensimmäistä kertaa Ghanaan.

Sari Huuhtanen sanoo huomanneensa, että Suomessa kehitysyhteistyö joutuu jatkuvasti perustelemaan olemassaoloaan.

– Monikaan ei tajua, miten tarkasti joka tili syynätään ja miten kaikesta pitää raportoida. Miksi ei vaikka Suomen vanhustenhuollosta vaadita yksityiskohtaista kokonaisraporttia joka vuosi?

Laiton kaatopaikka ghanalaisen koulun takapihalla
Sanitaation lisäksi myös Hon kunnan jätehuollossa on paljon kehitettävää. Tässä yhden peruskoulun takapiha. Riikka Pennanen / Yle

Sara Auvinen kertoo oppineensa reissullaan paljon uutta. Yksi asia nousi kuitenkin jopa heikon sanitaatiotilanteen ylitse.

– Se muoviroskan määrä ympäristössä. Paikalliset ovat hyvin ylpeitä maansa luonnosta, mutta eivät kuitenkaan kunnioita sitä. Sitä ei vaan voinut käsittää.