Asiantuntijan kova avaus laittaisi kolme maakuntaa yhdeksi supermaakunnaksi: "Nykyiset hallinnolliset rajat ovat keinotekoisia"

Kaakkois-Suomessa virisi keskustelu Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yhdistämisestä. Nyt mukaan kositaan myös Kymenlaaksoa.

maakunnat
Nuoria miehiä pumppaamassa ilmaa vanhemman miehen polkupyörän etukumiin Karhulan torilla.
Jos kolme maakuntaa liittyisi yhteen, olisi Kotka samaa maakuntaa muun muassa Savonlinnan ja Lappeenrannan kanssa.Miina Sillanpää / Yle

Pari viikkoa sitten eteläsavolaisen Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildén esitti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien yhdistämistä Saimaan maakunnaksi. Näin syntyisi 270 000 asukkaan maakunta Suomen suurimman järven Saimaan ympärille.

Nyt ehdotus on laajentunut entisestään, ja ilmoilla on ajatus kolmen kaakkoissuomalaisen maakunnan yhdistymisestä. Yhteen liittyisivät Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.

Kaakkois-Suomen maakunta
Kaakkois-Suomen maakunta syntyisi, jos nykyiset Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat yhdistyisivät.Esa Huuhko / Yle

Näin syntyisi yhteensä noin 450 000 asukkaan Kaakkois-Suomen maakunta, josta tulisi väkiluvulla mitattuna Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen Suomen neljänneksi suurin maakunta.

– On helppo ymmärtää, miten paljon enemmän painoarvoa vaikuttamisessa tällaisella maakunnalla olisi, sanoo aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n asiantuntija Timo Aro.

Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro.
Asiantuntija Timo Aro MDI:stä muistuttaa, että nyt pitää katsoa tulevaisuuteen. Jari Pelkonen / Yle

Timo Aro haluaa katsoa reilusti tulevaisuuteen.

– Alueiden väestörakenteeseen on tulossa suuria muutoksia, kun väestö ikääntyy ja varsinkin työikäisten määrä vähenee. Nyt olisi tärkeää lähteä miettimään puhtaalta pöydältä, millainen on Kaakkois-Suomi 20 vuoden kuluttua, sanoo Timo Aro.

Väki kaikkoaa

Etelä-Savossa on nykyisin reilut 140 000 asukasta. Etelä-Karjalassa asukkaita on noin 128 000 ja Kymenlaaksossa noin 172 000.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ovat pinta-alaltaan lähes samankokoisia. Etelä-Savo on pinta-alaltaan kolme kertaa Etelä-Karjalaa tai Kymenlaaksoa isompi.

MDI:n ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä asukasmäärä vähenee Kaakkois-Suomessa noin 64 000 henkilöllä. Suurinta väestökato tulee olemaan Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa.

kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mielestä maakuntien yhdistymistä kannattaa selvittää.Kare Lehtonen/Yle

– Kyllähän tämä väestökato on elinvoimaa alaspäin vievä asia. Juuri siksi kannattaisi selvittää maakuntien yhdistämistä, että saataisiin ne keihäänkärjet ja kehittämisen painopistealueet yhdistettyä poistamalla hallinnolliset rajat, sanoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Maakuntien välillä on jo nyt paljon erilaista yhteistyötä. Siksi asiantuntija kannustaa pohtimaan, tarvitaanko rajoja ollenkaan.

– Maakuntien nykyiset hallinnolliset rajat ovat keinotekoisia, koska on jo olemassa yhteistyömalleja maakuntien välillä ja maakuntien sisällä. Tässä piilee valtava mahdollisuus lisätä Kaakkois-Suomen painoarvoa, muistuttaa asiantuntija Timo Aro.

Neljä keskuskaupunkia

Konsulttitoimisto MDI:n asiantuntijan Timo Aron mielestä kolmen maakunnan suurmaakunta purkaisi jännitteitä, joita nykyisten maakuntien sisällä olevien kaupunkien välillä on.

– Suurin vahvuus ja heikkous piilee nykyisessä keskus- ja kakkoskaupunkien rakenteessa. Alueesta voisi tulla monikeskuksisten kaupunkien verkko, jossa olisi neljä vahvaa ykköskaupunkia Kouvola, Kotka, Lappeenranta ja Mikkeli. Alueella olisi myös vahva seutukaupunkien joukko.

Veneitä Lappeenrannan satamassa
Lappeenrannan matkustajasatamasta on pääsee veneellä Mikkeliin ja Saimaan kanavaa pitkin Kotkaan ja vaikka Lontooseen saakka. Petri Kivimäki/Yle

Uudella Kaakkois-Suomen maakunnalla olisi moniin muihin maakuntiin verrattuna poikkeuksellisen monipuolinen elinkeinorakenne. Etelä-Savossa se painottuu maa- ja metsätalouteen ja ruokaketjuihin, kun Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat Suomen teollistuneimpia maakuntia erityisesti metsäteollisuuden osalta.

– Monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne olisivat uuden alueen suuri vahvuus. Samalla olisi riittävästi kokoa pärjätä maakuntien välisissä kilpailussa, sanoo Timo Aro.

Matkailulle iso piristysruiske

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat jo muutamien vuosien ajan markkinoineet Saimaata yhteisesti ulkomailla.

Hiljattain Järvi-Suomen maakunnat ja matkailutoimijat sopivat laajasta koko Järvi-Suomen alueen yhteismarkkinoinnista. Tarkoituksena on saada Saimaan alueelle lisää matkailijoita ja matkailutuloa.

Ilmakuva Olavinlinnasta.
Olavinlinna on paitsi Savonlinnan maamerkki, myös yksi tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä Suomessa.Esa Huuhko / Yle

Kaikkia nykyisiä maakuntia yhdistää Venäjän läheisyys ja sieltä tulevat matkailijat.

– Savonlinnasta 300 kilometrin säteellä asuu kymmenen miljoonaa ihmistä. Näemme siinä suuren mahdollisuuden kaiken elinkeinoelämän kehittämisessä, mutta ennen kaikkea matkailun kehittämisessä, sanoo Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

Lisäksi suorat lennot Keski-Euroopasta Lappeenrantaan tuovat vuosittain tuhansia turisteja Kaakkois-Suomen alueelle.

– Matkailu on yksi niistä tulevaisuuden aloista, joissa kasvumahdollisuudet ovat lähes rajattomia. Järvi-Suomi ja merellinen Kymenlaakso yhteisesti markkinoituna lisäisivät moni-ilmeisyyttä, muistuttaa konsulttitoimiston MDI:n asiantuntija Timo Aro.

Sote-uudistus yksin tai erikseen

Laaja 450 000 asukkaan väestöpohja antaisi Timo Aron mielestä paremmat mahdollisuudet varautua myös suuriin haasteisiin, joihin väestön ikärakenteen muutos johtaa seuraavan 20 vuoden kuluessa.

Yksi merkittävimmistä muutoksista on, että työikäisten määrä vähenee jopa neljänneksellä nykyisestä.

Uuden maakunnan syntyessä olisi aluksi ratkaistava, säilyykö nykyinen alueellinen jako sosiaali- ja terveyspiireillä vai muodostuisiko yksi suuri alue.

K-Sairaala
Laajan päivystyksen sairaala toimii Lappeenrannassa. Ympärivuorokautinen päivystys olisi myös Savonlinnassa, Mikkelissä, Kouvolassa ja Kotkassa.Emma Pietarila/Yle

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso kuuluvat Helsingin yliopistollisen sairaalan erikoisvastuualueeseen. Etelä-Savossa olevat kaksi sairaanhoitopiiriä ovat puolestaan osa Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta.

– Etelä-Karjalassa Eksote ja Etelä-Savossa Essote ovat tehneet valtakunnallisesti uraauurtavaa työtä. Siinä mielessä hyöty olisi suurempi, jos osaaminen yhdistettäisiin, kuin että molemmat sairaanhoitopiirit tekisivät tahoillaan samaa kehitystyötä, sanoo Aro.

Aron mielestä Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat jopa kymmenen vuotta edellä monia muita alueita sote-uudistukseen liittyvien rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä. Kymenlaakson ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit Kymsote ja Sosteri hyötyisivät naapurimaakunnissa tehdystä kehitystyöstä.

– Toimivia käytäntöjä ja malleja kyettäisiin siirtämään helposti laajemman väestöpohjan alueelle.

Rahtilaiva Mussalon satamassa
Kotkan ja Haminan satamat ovat tärkeitä vientisatamia myös Kaakkois-Suomessa valmistetuille tuotteille.Pyry Sarkiola / Yle

Etua olisi myös siitä, että uuden maakunnan laajan päivystyksen sairaala sijaitsisi alueen keskellä Lappeenrannassa, mutta ympäri vuorokauden päivystäviä toimipisteitä olisi muuallakin, kuten Mikkelissä, Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa.

Etelä-Karjalan liitto selvittää yhdistymishalut

Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitus on valtuuttanut maakuntajohtaja Matti Viialaisen aloittamaan selvitystyön maakuntien yhdistymishalukkuudesta.

– Etelä-Karjalan liitto ei ainakaan ole tyrmäämässä ajatusta, linjaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) sanoo, että Savonlinna ei lämpene Kaakkois-Suomen suunnalle maakuntana, mutta matkailuyhteistyössä nähdään potentiaalia.

Kymenlaaksossa ehdotus suurmaakunnasta on herättänyt tuoreeltaan ristiriitaisia mielipiteitä.

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka on luonnehtinut avausta Saimaan maakunnasta raikkaana. Alueet tekevät jo nyt yhteistyötä, jotta uusi itään suuntautuva junarata kulkisi Kouvolan kautta.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö sen sijaan pitää ajatusta yhteisestä maakunnasta Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa vieraana.