Armeijaan värväys alkaa jo yläkoulussa – 15-vuotiaaseen tyttöön se tehosi neljässä tunnissa

Puolustusvoimat pyrkii tavoittamaan lukuvuoden aikana Suomen ysiluokat. Tavoitteena on valmistella heitä kutsuntoihin.

asevelvollisuus
Julia Riikonen ja Iines Oksanen
Julia Riikonen ja Iines Oksanen saivat ensimmäisen todellisen kosketuksen armeijaan, kun he osallistuivat Intti tutuksi -tapahtumaan.Olli Törönen / Yle

Julia Riikonen ja Iines Oksanen nakuttavat telttaa pystyyn hiekkakentällä jäähallin vieressä Kouvolassa. Aamulla heille ja noin 600 muulle ysiluokkalaiselle on pidetty luento Puolustusvoimien toiminnasta.

Se oli Kouvolan yhteiskoulussa yhdeksättä luokkaa käyville tytöille ensimmäinen kunnollinen kosketus armeijaan.

– Paljon tullut uutta tietoa siitä, miten Suomea puolustetaan ja kuinka armeija tekee fyysisesti ja henkisesti vahvaksi henkilöksi. Olen harkinnut armeijaa, mutta menen ensin lukioon. Mietin asiaa sen jälkeen, sanoo Riikonen.

Jäähallin pihalla seisoo panssarivaunuja ja kranaatinheitinajoneuvo. Parkkipaikalla ja viereisellä hiekkakentällä kulkee tehtävärata, jonka varrella on laserammuntaa, teltan pystytystä ja käsikranaatin heittoa.

Iines Oksanen tunnustaa suoraan, että inttiasiat eivät ole kiinnostaneet häntä ollenkaan.

– Nyt kun olen saanut lisää tietoa, niin vaikuttaa mielenkiintoiselta. Tulin tänne vähän huonolla asenteella. Ampuminen kiinnostaa ehkä eniten, Oksanen pohtii.

Julia ja Iines kasaavat telttaa
15-vuotiaat Julia Riikonen ja Iines Oksanen pääsivät päivän aikana muun muassa pystyttämään telttaa ja kokeilemaan ampumista. Olli Törönen / Yle

Meneillään on Karjalan Prikaatin järjestämä tapahtuma, johon on kutsuttu yli 600 ysiluokkalaista. He saavat kokeilla armeijan vihreitä ja ottaa selfieitä itsestään. Lisäksi he pääsevät kokeilemaan, miltä noin 20 kiloa painava reppu tuntuu selässä.

– Tärkeimpänä tavoitteena on valmistella heitä kutsuntoihin. Haluamme välittää oikeaa tietoa siitä, mitä siellä on odotettavissa ja miten kannattaa valmistautua, kertoo majuri Olli-Pekka Männistö.

Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä Kaakkois-Suomessa Puolustusvoimat aikoo tavoittaa lukuvuoden aikana kaikki 3 300 ysiluokkalaista. Niille, jotka eivät pääse tapahtumiin, järjestetään vähintään luento.

– Haluamme olla helposti lähestyttäviä. Puolustusvoimat on nähnyt, ettei se onnistu millään muualla tavalla kuin menemällä lähemmäs nuoria, Männistö sanoo.

"Tosi kivaa"

Laserammuntapaikalla Iines Oksanen tähtää – ja ampuu ohi.

– Ei ollut yllätys, ettei osunut. En nähnyt, mihin piti ampua. Minun on ihan oikeasti pitänyt jo pidempään käydä optikolla, Oksanen toteaa.

Julia Riikonen ihmettelee aluksi, onko ase rikki kun se ei pidä mitään ääntä. Sitten hän tottuu laserpyssyyn, ja ammunta menee lopulta hienosti. Hän saa 64 pistettä.

– Osuin aika lähelle tuota pistettä, mihin piti ampua. Tämä oli tosi kivaa. Tähtääminen ei ollut helppoa, mutta sain apua ja pääsin paremmin jyvälle, miten aseesta kannattaa pitää kiinni, Riikonen sanoo.

Julia opettelee ampumaan laserpyssyllä
Laserammunnassa Julia Riikosta hämmensi aluksi se, ettei pyssystä kuulunut ääntä.Olli Törönen / Yle

Maavoimien komentaja lähestyi vuonna 2016 kaikkien yläkoulujen rehtoreita kirjeellä. Sen jälkeen Puolustusvoimat on järjestänyt infotilaisuuksia ysiluokkalaisille ympäri maata.

– Tietoiskuja on annettu tietysti aiemminkin, mutta tämä on nähdäkseni ensimmäinen suunnitelmallinen hanke, jossa otetaan yhteyttä jokaiseen yläkouluun, kertoo vuonna 2016 Maavoimien esikunnassa Intti tutuksi -hanketta käynnistämässä ollut everstiluutnantti Vesa Sundqvist.

Kampanja on tavoittanut parhaimmillaan 22 000 oppilasta vuodessa – siis noin joka kolmannen ysiluokkalaisen. Puolustusvoimien mukaan kokemukset ovat niin hyviä, että viiden vuoden projektia on päätetty jatkaa.

– Ainakin Uudellamaalla se on vastannut erinomaisesti tarkoitustaan antaa nuorille tietoa kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen, sekä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen valmistautumisesta, sanoo nykyisin Uudenmaan aluetoimiston päällikkönä toimiva Sundqvist.

Tavoittamisessa on jonkin verran alueellisia eroja, ja päätöksen osallistumisesta tekee aina kunkin koulun rehtori. Yksi sitoutuneimmista alueista on ollut juuri Kaakkois-Suomi, jossa on saatu yhteys alueen jokaiseen yläkouluun.

– Olemme halunneet syventää yhteistyötä koulujen kanssa. Ysit ovat kohderyhmä, koska he ovat yhdessä viimeistä kertaa ennen kuin hajaantuvat, sanoo majuri Olli-Pekka Männistö Karjalan prikaatista.

Tulos nähdään pian

Kaakkois-Suomen alueella on onnistuttu tavoittamaan kaksi kolmesta ysiluokkalaisesta. Ne, jotka osallistuivat ihan ensimmäiseen tapahtumaan, tulevat nyt kutsuntoihin.

– On mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus tapahtumilla on ollut, sanoo Männistö.

Huonosti ei ole mennyt tähänkään asti. Kaakkois-Suomessa on Männistön mukaan maan korkein palvelukseenmääräysprosentti – yli 80 prosenttia. Koko maassa noin joka neljäs asevelvollinen ei suorita ase- eikä siviilipalvelusta. Yleisimpiä syitä ovat mielenterveysongelmat ja päihteet.

– Olemme Suomen ainut aluetoimisto, joka pääsee yli 80 prosentin. Se on ollut vuosikausia samalla tasolla. Olisi kiva tietää, mikä tähän on syynä. Siinä olisi jollekin hyvä tutkimusaihe, Männistö pohtii.

Aliupseerioppilas Joona Rissanen (oik.) näyttää Julia Riikoselle ja muille ysiluokkalaisille, kuinka panssarintorjuntaohjusta käytetään.
Aliupseerioppilas Ville Nordström (oik.) näyttää Julia Riikoselle, kuinka panssarintorjunta-asetta käytetään.Olli Törönen / Yle

– Älä ammu kaveria. Tämä punainen ylös.

Aliupseerioppilas Ville Nordström opastaa ysiluokkalaista Mikael Barklundia, joka pitää käsissään panssarintorjuntaohjusta.

– En mä näe mitään. Aha, nyt se menee. Jes, sanoo Barklund.

Nuorukaisella on selvät suunnitelmat: armeija odottaa kolmen vuoden kuluttua. Hän haaveilee laskuvarjojääkärikoulutuksesta, mutta sitä ennen tarvitaan kuntokuuri,

– En ole hyvässä kunnossa. Pitää ruveta kohottamaan sitä.

"Hajottaa, väsyttää"

Barklundilla on paljon kavereita, jotka ovat joko menossa armeijaan tai käyvät sitä paraikaa. Jutut, joita hän intistä kuulee, ovat hyvinkin samanlaisia keskenään.

– Hajottaa. Väsyttää. Kaikki kuitenkin kääntyy loppujen lopuksi siihen, että se on ollut ihan paras vuosi. On paljon kavereita, joiden kanssa pääsee touhuamaan.

Tutustumispäivä alkaa kääntyä loppua kohti. Julia Riikonen yllättyy, kun kokeilee vielä armeijan vihreitä ylleen.

– Luulin, että ne painaisivat paljon enemmän, hän ihmettelee.

Julia ja Iines syövät lihapiirakkaa parkkipaikalla
Julia Riikosen ajatus armeijaan menosta vahvistui päivän aikana. Iines Oksanen ei vakuuttunut. Olli Törönen / Yle

Kuluneen päivän perusteella intin käyminen tuntuu Riikosesta yhä paremmalta ajatukselta.

– Täytyy katsoa vielä elämäntilanne sitten lähempänä, mutta kyllä inttiin meno on nyt aika todennäköistä.

Perjantaina Kouvolassa järjestetty tapahtuma käynnisti Karjalan prikaatin Intti tutuksi -vuoden. Tapahtumia ja luentoja on luvassa pitkin lukuvuotta eri puolilla Kaakkois-Suomea.

Karjalan prikaati järjestää seuraavan suuren tapahtuman vuosipäivänään ensi keväänä. Tuolloin Vekaranjärvelle kutsutaan Kouvolan alueelta viiden koulun ysiluokat, jotka pääsevät tutustumaan varusmiesten elämään.