Kouluterveyskysely: tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt

Kouluterveyskyselyn mukaan yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista tytöistä joka kolmas oli kokenut vuoden aikana jonkinlaista seksuaalista häirintää ja joka kymmenes seksuaalista väkivaltaa.

seksuaalinen häirintä
Matkapuhelinten käyttöä koulussa 16.9.2019.
Aiempaa useammat nuoret ovat kokeneet somessa seksuaalista häirintää.Katriina Laine / Yle

Netti on aiempaa selkeämmin nuorten seksuaalisen häirinnän kanava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tuoreen Kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan kahdessa vuodessa on tapahtunut selvä harppaus.

Runsas neljäsosa Kouluterveyskyselyyn vastanneista yläkoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan tytöistä sanoo kokeneensa seksuaalista häirintää puhelimessa tai netissä vuoden aikana. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä näin ilmoitti tytöistä selvästi harvempi, alle viidesosa. Myös lukion ja ammattioppilaitosten tyttöjen kokemukset ovat samansuuntaisia.

– Osa noususta voi olla selitettävissä sillä, että seksuaalinen häirintä tunnistetaan paremmin #metoo-kampanjan myötä. Tytöt tunnistavat, ettei tällainen toiminta puhelimessa ja internetissä ole ok, THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen sanoo.

Seksuaalisen häirinnän kokeminen koulussa tai julkisilla paikoilla on selvästi vähäisempää.

Tilastografiikka
Hilppa Hyrkäs / Yle

Helsinkiläisen Vuoniityn peruskoulun opettaja Arto Alho kertoo, että netin ja puhelimen kautta koettu seksuaalinen häirintä tulee yleensä ilmi oppilaan muiden vaikeuksien selvittelyn yhteydessä.

– Toki on tapauksia, joissa nuori tulee suoraan kertomaan, että hänelle on lähetetty epämääräisiä viestejä tai kuvia. Mutta yleensä se tulee esiin muiden asioiden selvittelyn yhteydessä, Arto Alho sanoo.

Alhon opettaman kahdeksannen luokan yhteinen tehtävä osoittautui konkreettiseksi esimerkiksi siitä, kuinka yleistä seksuaalinen häirintä sosiaalisessa mediassa on.

– Meillä on luokkamaskotti, jolle perustettiin oma Instagram-tili. Maskotti alkoi saada epämääräisiä viestejä. Tämä toimi hyvänä aasinsiltana siihen, että käsittelimme asiaa mediakasvatushengessä, Alho kertoo.

Hedie ja melina tutkivat huvittuneina kännykkäviestejä 16.9.2019.
Hedie Gharbalgirin (vas.) ja Melina Leinosen (oik.) mielestä nuoret pystyvät puhumaan keskenään sosiaalisen median ongelmatilanteista. Niistä olisi heidän mielestään tärkeää kertoa myös aikuisille.Katriina Laine / Yle

Uuden Kouluterveyskyselyn tiedoista ei vielä tässä vaiheessa käy ilmi, ketkä nuoria tavallisimmin sosiaalisen median kautta ahdistelevat. Kahden vuoden takaisen kyselyn perusteella tekijöinä ovat tavallisimmin tutut lapset tai nuoret tai toisaalta tuntemattomat henkilöt.

Oppilaat ovat kertoneet sosiaalisen median kautta saamistaan epämääräisistä lähestymisviesteistä myös opettaja Arto Alholle.

– Viestejä ovat lähetelleet nuorille täysin tuntemattomat ihmiset, Alho sanoo.

Tilastografiikka
Hilppa Hyrkäs / Yle

Koululaisten kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat yleisiä.

Kouluterveyskyselyssä alakoulun neljännen ja viidennen luokan oppilaista vajaat viisi prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Tyttöjen ja poikien kokemusten välillä ei ollut merkittävästi eroja. Pieni osa alakoululaisista vastasi kokeneensa myös koskettelua tai painostamista koskettamaan.

Yläkoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista tytöistä häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli vuoden aikana kokenut kolmasosa vastaajista, pojista selvästi harvemmat. Tuloksia ei voi suoraan verrata alakoululaisten vastauksiin, sillä asiasta kysyttiin eri tavoin.

Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä noin joka kymmenes vastaaja oli kokenut seksuaaliväkivaltaa: riisuutumaan pakottamista, intiimien alueiden koskettelua vastoin tahtoa, seksiin painostamista tai pakottamista tai päihteiden tai tavaroiden tarjoamista seksiin suostumisesta. Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista pojista seksuaaliväkivaltaa oli vuoden aikana kokenut muutama prosentti vastaajista.

Tilastografiikka
Hilppa Hyrkäs / Yle

Kouluterveyskyselyn mukaan tytöt kertovat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta jollekin luottamalleen aikuiselle useammin kuin pojat. Silti tytöistäkin niin tekee vain noin kolmasosa.

Tytöt kokevat poikia harvemmin, että he saavat tukea kokemansa seksuaalisen häirinnän tai väkivallan vuoksi koulun aikuisilta ja koulun ulkopuolisista palveluista.

– Tämä herättää uusia kysymyksiä siitä, miten tytöt ja pojat kokevat avun ja tuen saamisen. On selvitettävä, millaista tukea tytöt haluavat ja tarvitsevat, THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen sanoo.

Arto Alho, yläasteen opettaja haastateltuna 16.9.2019.
Vuoniityn peruskoulun opettaja Arto Alho uskoo, että nuoret pelkäävät esimerkiksi kännykän menettämistä, jos kertovat häirinnästä aikuiselle. Nuorille olisi hyvä korostaa, ettei häirintä ole nuoren vika.Katriina Laine / Yle

Vuoniityn peruskoulun opettaja Arto Alho uskoo, että tuen saamisen esteenä on monesti nuoren kokema pelko.

– Siihen liittyy pelkoa siitä, että vanhemmat esimerkiksi ottavat kännykän takavarikkoon. Nuoret helposti kokevat joutuvansa syyllisiksi. Olisi hyvä tehdä selväksi, ettei se ole nuoren oma vika eikä nuorta pidä rangaista, vaan pitää puuttua tekijöihin, opettaja Arto Alho sanoo.

Vuoniityn peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaiden Melina Leinosen ja Hedie Gharbalgirin mielestä nuoret pystyvät keskustelemaan sosiaalisen median häirinnästä keskenään. He kuitenkin pitävät aikuiselle kertomista vielä tärkeämpänä.

– Vanhemmille ja opettajille on kaikkein tärkeintä kertoa, koska he pystyvät tekemään asialle enemmän, Hedie Gharbalgir sanoo.

– Jos puhuu avoimesti, kyllä apua saa, Melina Leinonen toteaa.

Avoin keskusteluyhteys lasten ja aikuisten välillä on myös yläkoulun opettajan mielestä kaiken perusta. Aikuisen kannattaa olla kiinnostunut nuoren toiminnasta somessa.

– Ei siinä mielessä, että kytätään, vaan että halutaan olla osallisina myös positiivisista jutuista, joita nuorella on sosiaalisessa mediassa meneillään. Nuoren on helpompi kertoa, kun hän uskoo vanhemman ymmärtävän, millaisia ilmiöitä nämä ovat, Arto Alho sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi eri luokka-asteilla 70–82 prosenttia oppilaista, yhteensä runsaat 260 000 lasta ja nuorta. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia sekä kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.