Numeroarviointi alkaa jatkossa neljänneltä luokalta, OAJ tyytyväinen: "Sanallinen arviointi on pahimmillaan keinotekoista runoilua"

Tällä hetkellä numeroarvosanat on annettava kahdeksannesta luokasta alkaen.

opetussuunnitelmat
Kynä todistuksen päällä
Arvioinnin kirjavat käytännöt ovat herättäneet paljon keskustelua.Anu Pöntinen / Yle

Opetushallitus esittää, että numeroarviointi aloitettaisiin kaikissa Suomen peruskouluissa neljännellä vuosiluokalla.

Numeroarvosanojen aloittaminen neljänneltä luokalta on myös tämän hetken yleisin käytäntö kouluissa, mutta käytännöt ovat vaihtelevia: Opetussuunnitelmauudistuksen seurannassa on havaittu, että arvioinnin periaatteet ja käytänteet vaihtelevat kuntien välillä.

Uudella linjauksella halutaan lisätä yhdenvertaisuutta arvioinnissa ja vahvistaa sitä kautta tasa-arvoisuutta peruskoulussa.

OAJ: Lähtökohtaisesti hyvä asia

OAJ:n 1. varapuheenjohtaja, OAJ:n Jyväskylän pääluottamusmies Petri Kääriäinen pitää Opetushallituksen linjausta lähtökohtaisesti hyvänä.

– Numeroarviointiin siirtyminen on lähtökohtaisesti hyvä asia, kunhan se ei tule kaiken sanallisen arviointikuorman päälle.

Opetuksen järjestäjä voi päättää, täydennetäänkö numeroarviointia sanallisella arvioinnilla. Kääriäisen mukaan sanallinen arviointi on opettajille raskas, eikä välttämättä aina aja asiaansa.

Kääriäinen antaa esimerkin: Luokanopettajalla voi olla luokassaan 28 oppilasta ja kymmenkunta opetettavaa ainetta. Jokaisessa aineessa on kuusi erillistä arvioitavaa osa-aluetta, jolloin arvioitavia osa-alueita on jo 60 oppilasta kohti.

– Pahimmassa tapauksessa sanallinen arviointi on keinotekoista runoilua, koska opettaja ei ole isoissa ryhmissä pystynyt seuraamaan jokaisen lapsen kehitystä niin tarkalla tasolla. Opettajilta tulleiden viestien perusteella tämä ahdistaa opettajia todella paljon, Kääriäinen sanoo.

Sanallisellakin arvioinnilla on etunsa

Peruskoulun opetussuunnitelmassa on tällä hetkellä linjattu (siirryt toiseen palveluun), että numeroarvosanat on annettava kahdeksannesta luokasta eteenpäin. Vuosiluokilla 1–7 kunnat saavat päättää, annetaanko arvosanat sanallisesti vai numeroin.

Opetushallituksen linjauksen mukaan jatkossa opetuksen järjestäjä saisi päättää arvosanojen muodosta vuosiluokilla 1–3.

Kääriäisen mukaan sanallisen arvioinnin etuna on parhaassa tapauksessa se, että oppilas saa täsmällisempää tietoa omasta kehityksestään.

– Kai siinä on taustalla ideologinen ajattelu, että kun määritellään taitotasot ja arvioidaan miltä osin ne on saavutettu, oppilas saa henkilökohtaisempaa tietoa omista haasteistaan. Tällainen ajatus ei kuitenkaan toimi niin kauan, kun yhteiskunnalla ei ole varaa riittävän pieniin luokkakokoihin.

Eroon "armovitosista"

Arviointikriteerien vaihtelevista periaatteista on keskusteltu viime aikoina paljon. Kriteerit ovat tulkinnanvaraisia, ja samalla osaamisella on voinut saada erilaisia arvosanoja.

Kääriäisen mukaan arvostelukriteereitä pitäisi yksinkertaistaa, ja lisäksi pitäisi määrittää kansalliset taitotasokriteerit alimmalle läpipääsyyn oikeuttavalle arvosanalle 5. Näin päästäisiin eroon niin sanotuista "armovitosista".

– Armovitosista puhutaan, kun lapsi ei ole saavuttanut riittäviä taitoja, mutta hänelle annetaan silti arvosana jolla hän pääsee siirtymään luokalta toiselle. Sitten on käynyt ilmi, että hänellä ei ole riittäviä oppimisen edellytyksiä tällä seuraavalla luokalla.

Tähän asti kansalliset taitotasokriteerit on annettu arvosanalle 8.

– Minimitason eli numeron 5 kriteerit olisi tärkeää määritellä kansallisesti, jotta opetusta saataisiin tasa-arvoisemmaksi, Kääriäinen toteaa.

Keinot käyttöön elokuussa 2020

Opetushallitus linjaa numeroarvioinnin lisäksi myös muita keinoja arvioinnin tasapuolistamiseen. Esimerkiksi itsearvioinnin periaatteita on tarkennettu ja todistusmerkintöjä täsmennetty.

Uusia arvioinnin periaatteita voi nyt kommentoida Opetushallituksen verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun). Uudet linjaukset viimeistellään loppuvuodesta ja julkaistaan tammikuussa 2020. Linjaukset tulevat voimaan elokuussa 2020.

Opetushallituksen ehdotuksesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

Oppilaat saivat samalla osaamisella monta eri arvosanaa – numeroarviointi menee kouluissa uusiksi

Opetuksen uudistus on lisännyt tasoeroja luokassa, sanovat opettajat Ylen kyselyssä – "Heikoimmat tipahtavat kärryiltä, lahjakkaat ja viitseliäät tekevät ryhmätyöt"

Opetushallitus harkitsee koululaisten numeroarvioinnin yhtenäistämistä – "Selkeä viesti tullut opettajilta, huoltajilta ja oppilailta"

Edes opettajat eivät aina ymmärrä nykykoululaisten todistuksia – palkitun opettajan mielestä se on merkki siitä, että jotain on vialla