EU kovisteli Unkaria Suomen johdolla – "Ilman oikeusvaltion kunnioittamista ei ole EU:ta"

Unkari vastasi ensimmäistä kertaa muiden unionin jäsenmaiden oikeusvaltiokritiikkiin.

Euroopan unioni
Judit Varga.
Unkarin oikeusministeri Judit Varga vastasi muiden EU-maiden kysymyksiin Unkarin oikeusvaltiotilanteesta Brysselissä. Olivier Hoslet / EPA

EU:n kurinpitomenettely eteni pienen askeleen, kun Unkaria kuultiin maanantaina ensimmäistä kertaa EU:n eurooppaministerien kokouksessa. Kuuleminen ei ollut julkinen.

Vuosi sitten Euroopan parlamentti aktivoi niin sanotun artikla 7:n Unkaria vastaan, koska meppien mielestä on olemassa riski, että maa rikkoo EU:n perustavia arvoja.

Huolten lista on pitkä: oikeuslaitoksen itsenäisyys ja sananvapaus, korruptio, vähemmistöjen, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden asema, herättävät kaikki huolta.

Edellinen puheenjohtajamaa, itsekin oikeusvaltiohuolien kohteena oleva, Romania ei järjestänyt Unkarin kuulemista.

Unkari pääsi esittelemään näkemyksiään

Koska Suomi on EU:n puheenjohtajamaa, puhetta kokouksessa johti eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Tuppuraisen mukaan Suomen oli korkea aika antaa Unkarille mahdollisuus esitellä näkemyksensä oikeusvaltiotilanteesta.

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi olevansa erittäin kiitollinen Suomelle oikeusvaltioperiaatteen nostamisesta näin näkyvästi esiin puheenjohtajakaudellaan huolimatta siitä, että aihe nostattaa myös kritiikkiä.

– Suomi katsoo aivan oikein, että ilman oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ei ole Euroopan unionia.

– Tämä on jotakin, joka kaipaa huomiota ja kun on ongelmia, nostamme ongelmat esiin yhteistyön hengessä ja yritämme ratkaista ne keskustelun kautta kuten tänään, Timmermans sanoi.

Hän on ollut vastuussa oikeusvaltioasioista nykyisessä, lokakuun lopussa kautensa lopettavassa komissiossa.

Puolalla jo useita kuulemisia

Kuulemistilaisuus ei välttämättä ole viimeinen. Vastaavassa menettelyssä komission aloitteesta olevalla Puolalla on takanaan jo kolme kuulemista.

Kurinpitomenettelyä eli artikla 7:ää on kutsuttu myös ydinaseoptioksi, koska sen lopputulemana voi olla äänioikeuden menettäminen.

Näin tuskin koskaan tapahtuu, koska sanktioista pitäisi päättää kyseinen jäsenmaa pois lukien yksimielisesti. Puola ja Unkari tukisivat todennäköisesti toisiaan.

Vaikka sanktioihin tuskin koskaan edetään, tärkeänä on pidetty sitä, että asia pysyy esillä.

Lisää aiheesta:

Unkarin hallitus jatkaa Suomen tölvimistä Ylen haastattelussa – Ulkoministeri: "Suomalaisten pitäisi olla huolissaan"

Mepit torjuvat Orbánin hyökkäyksen Suomea vastaan: "Hän tietää hyvin mistä kyse", "kestämätöntä", "Suomi voi jäädä historiaan"

Miksi Viktor Orbán hyökkäsi Suomen oikeuslaitosta kohtaan? – Unkarin suurlähettiläs väittää: “Oikeusvaltiolle ei ole määritelmää”

Mistä Orbánin hyökkäys Suomea vastaan johtuu? Yle selvitti asiaa Unkarin poliittisen eliitin kesäpäivillä