Nuorten huumepääkaupunki vaihtui – kannabiksen ja nuuskan käyttö romahti, kun nuorille kerrottiin, mitä niissä on

Haminan kaupungin mukaan vanhempia oli vaikea saada kiinnostumaan nuorten huumeidenkäytöstä, mutta nuoret itse ovat tehneet suuria oivalluksia.

päihteet
Kannabis kukinto
Kannabiskasvin kukinto.Jon Santa Cruz / AOP

THL:n kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) tulokset kohahduttivat Haminaa kaksi vuotta sitten.

Kyselyssä selvisi, että haminalaiset kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset nuuskasivat enemmän kuin ikätoverinsa muualla Suomessa – viidesosa jopa päivittäin. Nuuskaajien määrä oli ponnahtanut kattoon muutamassa vuodessa.

Ikäluokasta lähes neljäsosa kertoi kokeilleensa kannabista. Vielä neljä vuotta aiemmin luku oli ollut alle kolmasosan siitä.

Haminan luvut olivat Suomen synkimmät.

Sitten tapahtui täysi käännös.

Päihdepääkaupunki vaihtui

Nuuskaavien nuorten määrä on parissa vuodessa yli puolittunut Haminassa. Tiistaina julkaistuun kouluterveyskyselyyn vastanneista haminalaisista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista enää vajaa kymmenen prosenttia ilmoitti nuuskaavansa päivittäin.

Myös nuorten huumekokeilut ovat vähentyneet. 8.- ja 9.-luokkalaisista kannabista ilmoitti kokeilleensa noin joka kuudes.

Vielä vuonna 2017 liki 20 prosenttia nuorista kertoi käyttäneensä kannabista viimeisen kuukauden sisällä. Nyt niin ilmoitti reilu 7 prosenttia haminalaisnuorista.

Tänä vuonna nuorten päihdepääkaupunki vaihtui, ja Hamina tippui kärjestä sekä nuorten nuuskan käytössä, että huumekokeiluissa. Tämän vuoden kouluterveyskyselyn perusteella päivittäin nuuskaavat eniten ylitorniolaisnuoret. Eniten huumekokeiluja on hartolalaisilla.

Moni haminalaisvanhempi on sivuuttanut kaupungissa jyllänneen päihdeongelman. Lopulta nuoret ovat kuitenkin oivaltaneet päihteiden käytön riskit.

Vääriä luuloja huumeista

Haminan nuorisopalveluissa päihteiden käytön uskotaan vähentyneen, koska keskustelua nuorten kanssa on lisätty, ja asenneilmapiiriä on pyritty muuttamaan.

– Olemme miettineet aiempaa enemmän sitä, miten ja missä vaiheessa oppilaille näistä asioista puhutaan, kertoo nuorisokoordinaattori Jenny Amperla.

Esimerkiksi Vehkalahden koululla seiskaluokkalaisten syksyiseen tutustumispäivään on viime vuosina yhdistetty päihderasti. Tarkoituksena on haastaa oppilaita keskustelemaan päihteistä ja niiden haittavaikutuksista, sekä kartoittaa nuorten asenteita ja ajatuksia päihteistä.

Päihderastin aluksi nuorten mieliin on palautettu kutosluokalla opetettua päihdetietoisuutta, ja heille on näytetty päihdevalistusvideo. Niiden pohjalta päihteistä on käyty keskustelua nuorten kanssa.

Amperla on myös esittänyt nuorille erilaisia päihteisiin liittyviä väittämiä, ja nuoret ovat saaneet äänestää, onko väite totta vai ei. Äänestyksissä on käynyt ilmi, että nuorilla on päihteistä vääriä kuvitelmia. Esimerkiksi kannabikseen liittyy kaikenlaisia uskomuksia ja myyttejä, joita oikaistaan.

– Netistä löytyy paljon dokumentteja kannabiksen lääkekäytöstä, ja nuoret saattavat ajatella, että he voisivat käyttää kannabista lääkkeenä. Olemme oikaisseet nuorten käsityksiä siitä ja kertoneet, että kannabiksen käyttö lääkkeenä ja päihteenä ovat eri asioita.

Nikotiinijauhepusseja purkissa
Osa nuorista yllättyy kuullessaan, kuinka paljon eri kemikaaleja nuuskassa on.Antti Heikinmatti / Yle

– Olemme kertoneet myös siitä, että myös nuuskan lahjoittaminen on laitonta, eikä sitä saa edes antaa kaverille. Jotkut yllättyvät myös siitä, kuinka paljon eri kemikaaleja esimerkiksi nuuskassa on, kertoo Amperla.

Amperlan mukaan nuoret ovat keskustelujen myötä oivaltaneet esimerkiksi sen, että nuuskan myyjä voi kiinnijäädessään ilmiantaa ostajia, jolloin nuori voi joutua maksamaan veromätkyjä.

Muiden nuorten kokemukset herättivät

Toinen oivallus on ollut se, että kun nuuska laitetaan ylähuulen alle suoraan limakalvolle, kaikki sen aineet imeytyvät siitä elimistöön.

– Osa nuorista on myös kertonut omia kokemuksiaan siitä, millaisia seuraamuksia jollekin omalle läheiselle tai kaverille on tullut päihteiden käytöstä. Toisten nuorten kokemukset voivat herättää nuoria ajattelemaan.

Hyvää keskustelua on Amperlan mukaan käyty myös alkoholin haitoista.

– Esimerkiksi nuorisotilamme ovat ehdottoman päihteettömiä. Sinne ei tulla minkään päihteen kanssa. Se varmaan antaa esimerkkiä nuorelle siitä, ettei olekaan ihan ok, että taskussa on nuuskapurkki, pohtii Amperla.

''Ei koske meidän nuorta''

Haminassa on yritetty järjestää päihdeaiheisia vanhempainiltoja, mutta vanhempia on ollut vaikeaa saada osallistumaan niihin.

– Se saatetaan sivuuttaa ajatuksella, että ei koske vielä meidän nuorta. Vaikka voi hyvin koskeakin. Olen jutellut seiskaluokkalaisten kanssa, ja vaikka omaa kokemusta päihteistä ei nuorella olisikaan, tosi moni on ainakin kaveri- tai perhepiirissä nähnyt päihteiden käyttöä, ja on sillä tavalla kosketuksissa päihteisiin, toteaa Amperla.

Amperlan mukaan vanhempien olisi hyvä osata kohdata nuori positiivisesti ja olla läsnä oman nuoren elämässä.

– Heidän pitäisi olla kiinnostuneita siitä, missä oma nuori liikkuu ja kenen kanssa, ja mitä he puuhailevat.

Nuoret haluavat puhua päihteistä

Nuorisokoordinaattori Jenny Amperlan mukaan seiskaluokkalaisten ajatukset ja tietämys päihteistä vaihtelevat paljon.

– Osalle päihteet ovat vielä aika vieraita asioita, mutta osa tietää niistä jo tosi paljon. Seiskaluokka on aika hyvä aika puhua, ja haastaa ajatuksia ja uskomuksia päihteistä. Oppilaat kuuluvat ikäryhmään, jossa sosiaaliset paineet alkavat kasvaa.

Juuri sosiaalinen paine on Amperlan mukaan iso tekijä nuorten päihdekokeilujen taustalla.

– Jos kaveriporukassa joku tarjoaa, niin nuoren on ehkä vaikea kieltäytyä. Voi olla myös sellaista kapinahenkeä, että rikotaan sääntöjä vastaan. Kai se kuuluu nuoruuden kokeiluun myös osittain.

Anonyymi oppilas tunnilla
Vaikka nuuskan käyttö onkin vähentynyt, sitä näkyy Haminan kouluissa yhä.Mikko Savolainen / Yle

Amperlan mukaan nuoret haluavat selvästi keskustella päihteistä. Nuoret etsivät tietoa internetistä, mutta riski väärän tiedon omaksumiseen on olemassa. Amperlan mukaan nuoret saattavat kyseenalaistaa tietojensa oikeellisuuden itsekin.

– He saattavat esittää jotain väitteitä, ja katsoa samalla vähän kysyvällä ilmeellä, että onkohan tämä nyt näin. Olen kokenut, että nuoret ottavat tietoa hyvin vastaan. Heidän kanssaan pitäisi puhua näistä asioista enemmänkin. Nuorilla on tosi kova aikuisen tarve.

Vaikka päihteiden käyttö Haminassa onkin kouluterveyskyselyn mukaan vähentynyt, toimenpiteitä tarvitaan vieläkin. Amperlan mukaan nuuskaa näkyy koulumaailmassa edelleen.

– Seiskaluokkalaiset juuri viime viikolla kertoivat, että sitä näkyy koulun roskiksissa ja pihalla. Kyllä meillä on vielä tehtävää.

Lue lisää:

Tuore kouluterveyskysely: tyttöjen nuuskaaminen yleistyy hurjaa vauhtia – ammattikouluissa käyttö lähes kolminkertaistunut parissa vuodessa

Nuuska on entistä vahvempaa ja "sätii" kovempaa – "Ei monilla vanhemmilla ole mitään käsitystä tästä tavarasta"

Jopa 11–12-vuotiaat käyttävät jo nuuskaa, nuoret myös myyvät nuuskaa toisilleen – koulut ja Tulli huolestuivat asiasta Turussa