Haitalliset haamuverkot halutaan pois merestä – Selkämereltä on kerätty kilometrin verran kalastajien kadonneita verkkoja

Mereen jääneet kalastusvälineet halutaan poistaa, koska niistä on monenlaista haittaa. Vastaavaa etsintää ei ole Suomessa ennen tehty.

muovijäte
Kalastusalus merellä
Kadonneita haamuverkkoja etsitään merestä koukuilla varustetulla haralla. Tapio Termonen / Yle

Kalastajilta hukkaan menneitä pyydyksiä eli niin sanottuja haamuverkkoja on etsitty elokuusta lähtien Merikarvian ja Pyhärannan väliseltä merialueelta. Apuna on ollut kaksi kalastusalusta, jotka pystyvät haraamaan meren pohjaa.

Alukset ovat kulkeneet Selkämeren alueella hara meren pohjassa noin 300 kilometrin matkan. Kadonneita verkkoja on löytynyt noin kilometrin verran.

Kalaverkkoja aluksen kannella
Selkämereltä on löytynyt haamuverkkoja noin kilometrin verran.Tapio Termonen / Yle

– Ne ovat talviverkkoja ja mitä todennäköisimmin kotitarve- ja virkistyskalastajien pyydyksiä, sanoo vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Iso haitta ympäristölle

Mereen jääneistä verkoista on monenlaista haittaa. Niihin voi edelleen tarttua kaloja ja myös esimerkiksi lintuja tai hylkeitä. Ne voivat myös jäädä potkureihin ja haitata ammattikalastusta.

– Haamuverkot takertuvat kalastajien pyydyksiin ja se aiheuttaa ongelmia, Kotilainen sanoo.

Maailmanlaajuisesti haamuverkkojen osuus on jopa kymmenen prosenttia kaikesta meressä olevasta muovijätteestä. Esimerkiksi Norjassa haamuverkkoja etsitään vuosittain.

Myös Itämerellä asiaa on tutkittu Ruotsin johdolla, ja haamuverkkoja on havaittu olevan ainakin Itämeren eteläosissa. Suomessa haamuverkkojen määrää tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa.

Troolari Kalkas
Troolari Kalkas on toinen haamuverkkojen etsimiseen osallistuneista aluksista.Tapio Termonen / Yle

Iso haaste on tietää, mistä verkkoja kannattaa etsiä. Suomen ympäristökeskus on kerännyt ennakkotietoja muun muassa kalastajia ja muita asiantuntijoita haastattelemalla.

Jos paikka on oikea, mereen jäänyt kalapyydys on helppo nostaa ylös.

– Haraa vedetään ylös määrätyn väliajoin ja katsotaan, onko mitään tarttunut kiinni, kertoo troolari Kalkaksen kapteeni, kalastaja Juha Stolt Pyhärannasta.

Selkämerellä ongelma näyttää oletettua pienemmältä

Selkämerellä olevalla tutkimusalueella on tehty tähän mennessä noin sata harausmatkaa. Niistä noin joka kymmenes kerta on tuottanut tulosta, eli haraan on jäänyt kiinni vanhoja kalapyydyksiä.

Urakka on nyt loppusuoralla. Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta arvoi, että haamuverkkoja on löytynyt vähemmän kuin alun perin oletettiin.

Kotilainen kuitenkin pohtii, onko etsintää tehty oikeissa paikoissa.

– Olemme viisaampia sitten, kun saamme analysoitua nämä tulokset, Kotilainen sanoo.

Selkämerellä tehtyä etsintää on rahoittanut Euroopan kalatalousrahasto. Kotilainen toivoo, että tulevaisuudessa haamuverkkoja voitaisiin etsiä myös muilta Suomen merialueilta.