Lapset pannaan alulle laboratoriossa ja seksiä harrastetaan, koska se on mukavaa – näinkö tulevaisuudessa?

Jos seksiä harrastetaan pelkästään nautinnon takia, ei sillä ehkä ole niin väliä, kumman sukupuolen kanssa menee sänkyyn.

seksi
Mikrohedelmöitysmenetelmällä tehtävä keinohedelmöitys mikroskoopin alla.
Tulevaisuudessa yhä useampi raskaus saatetaan laittaa alulle laboratoriossa.Maria Conradi / AOP

Jo 20–40 vuoden kuluttua iso osa lapsista pannaan alulle laboratoriossa ja seksiä harrastetaan ihan muuten vaan.

Näin uskoo yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston professori Henry T. Greely. Hän esitti ajatuksensa pari vuotta sitten kirjassa, josta keskustellaan yhä. Britannian yleisradioyhtiö BBC julkaisi äskettäin aihetta käsittelevän artikkelin (siirryt toiseen palveluun).

Greelyn ajatus on, että yhä useammat valitsevat laboratoriohedelmöityksen siinäkin tapauksessa, että heillä ei ole lisääntymiseen liittyviä ongelmia. Hän muistuttaa, että maailmassa on jo 8 miljoonaa lasta, jotka ovat saaneet alkunsa koeputkihedelmöityksessä.

Koeputkihedelmöitys on jo osoittautunut turvalliseksi, eikä sen yleistymiselle ole esteitä.

Greelyn näkemys on, että tulevaisuudessa isän on jätettävä laboratoriolle spermanäyte ja äidin ihonäyte. Viikossa tai parissa tulevat vanhemmat saavat tiedon sadasta alkiosta, jotka on kehitetty heidän soluistaan.

Vanhemmat valitsevat tästä tarjonnasta genomiltaan miellyttävimmän alkion, joka siirretään tulevan äidin kohtuun.

Menetelmä saattaa aluksi arveluttaa ihmisiä, mutta Greely uskoo vakaasti, että ajan myötä ihmisten epäluulot hälvenevät ja menetelmää ei pelkästään siedetä, vaan aletaan suosia, kun jälkeläisten hankkiminen tulee ajankohtaiseksi.

Onko tulevaisuuden seksissä kyse ensisijaisesti nautinnosta?

Jos lisääntymisestä tulee suurelta osin laboratoriopuuhaa niin vällyjen alla on aikaa keskittyä parisuhteen tiivistämiseen tai pelkästään seksin iloihin. Ja jos nautinnosta on kyse, ei tulevaisuudessa ole ehkä hirvittävästi väliä sillä, kumman sukupuolen edustaja on petikaverina.

Lastenlääkäri tutkii vastasyntynyttä vauvaa.
Lastenlääkäri tutkii vastasyntynyttä.AOP

BBC:n julkaiseman artikkelin kirjoittaja Brandon Ambrosino esittää ruokavertauksen: ihmisen selviytymisen kannalta ei ole väliä, mitä hän syö, kunhan syö. Ja kun ruokailusta on tullut nautinnon ja sosiaalisen yhdessäolon väline, ei ihmisen suhdetta syömiseen voi enää kutistaa selviytymiseen.

Ambrosino muistuttaa, että homoseksuaalisuus ei ole tavatonta myöskään eläinten keskuudessa. Eläimet eivät identifioidu homoseksuaaleiksi, mutta eivät myöskään ei-homoseksuaaleiksi. Jos seksin tarkoitus on nautinto, voi sitä saavuttaa kumman sukupuolen kanssa tahansa.

Ehkä nyt on aika myöntää, että useimmille meistä tärkein syy harrastaa seksiä liittyy nautintoon, hän sanoo.

Länsimaiden kulttuuri on kulkenut tähän suuntaan erityisesti ehkäisypillerin keksimisen jälkeen. Sitä seurasi seksin vallankumous, joka on muuttanut paljon. Esimerkiksi suhtautuminen ei-aviolliseen seksiin on nykyisin paljon sallivampaa kuin aikoina ennen pilleriä.

Onko siis suhtautumisemme seksiin riippuvainen ajasta ja paikasta? Olisiko se edes yllättävää?

Muuttuuko nuorten käsitys seksin luonteesta?

Yhdysvalloissa tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan 40 prosenttia milleniaaleista – eli sukupolvesta, joka tuli täysi-ikäiseksi vuosituhannen vaihteen tienoilla – ei koe itseään täysin heteroseksuaaleiksi.

Sama kehitys näkyy Suomessakin, tosin vähemmässä määrin. Turun yliopiston seksiäkin tutkinut mediatieteen professori Susanna Paasonen vahvistaa, että mitä nuoremmasta sukupolvesta on kyse, sitä vähemmän sillä on tarvetta määritellä itseään mihinkään kategoriaan. Tämä näkyy esimerkiksi kouluterveyskyselyissä.

Jos ennen katsottiin, että homoseksuaalisuus ei ole luonnollista, ovat käsitykset muuttuneet rajusti noista ajoista.

Susanna Paasonen
Turun yliopiston mediatieteen professori Susanna Paasonen Turun Yliopisto

Muutos on ollut rajua jopa 15 viime vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan nuoret sukupolvet näyttäisivät suhtautuvan avoimemmin seksuaalisuuteen. Eri asia on, muuttuuko suhtautuminen ikääntymisen myötä, Paasonen lisää.

Paasonen muistuttaa Britanniassa käytössä olevasta termistä "leisure sex". Se pitää sisällään hedonistisen suhtautumisen seksiin: sitoutumattomuutta, kumppaneiden hakemista Tinderillä sekä sellaista, mikä ennen laskettiin "kinkyksi" eli normaalista poikkeavaksi, hieman pervoksi.

Siihen voi liittyä sekin, ettei seksissä ole sukupuolella niin väliä, Paasonen sanoo.

Nuoremmille myöskään muunsukupuolisuus ei ole erityisen eksoottinen asia. Paasosen mukaan sellaisiakin muunsukupuolisia on, jotka synnyttävät, mutta identifioituvat miehiksi ja toimivat isinä.

Onko laajojen joukkojen laboratoriohedelmöitys edes realismia?

Ajatus lasten saamisen siirtämisestä ainakin osin laboratorioon viehätti jo 1970-luvulla ainakin radikaalifeministejä.

Paasonen mainitsee esimerkkinä kanadalais-yhdysvaltalaisen Shulamit Firestonen, joka esitti tuolloin, että tasa-arvon lisääntymisen kannalta olisi hyvä, jos otettaisiin vakavasti teknologian antamat mahdollisuudet ulkoistaa lisääntyminen.

Hyksin perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara sanoo pitävänsä toistaiseksi akateemisena keskustelua siitä, että laboratoriohedelmöityksistä tulisi normi.

– Se voisi onnistua, jos geneettinen testaus tulee yhtäkkiä halvaksi ja viisautemme niin suureksi, että ymmärtäisimme tuloksista jotain. En näe sitä todennäköisenä pitkään aikaan, hän sanoo.

Ihmisalkion geenien muokkaaminen ei myöskään onnistuisi, sikäli kun ne liittyvät esimerkiksi kauneuteen ja älykkyyteen.

Toisaalta kehitys kehittyy koko ajan, eikö totta?

Perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara hymyilee valkeassa takissaan naistenklinikan käytävällä.
Perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara Hyksistä..Katriina Laine / Yle

– Kyllä, mutta muuttuuko suhtautumisemme siihen hyväksyvämmäksi? Tai olemmeko 40 vuoden kuluttua sitä mieltä, että vain tietynlaiset lapset saavat syntyä?