Analyysi: Hallituksessa rahaa on helpompi jakaa kuin leikata menoja – Työttömiä ei budjettiriihessä juuri kepitetty

Rinteen hallituksen onnistumisen kannalta lopulta ratkaisevaa on, paraneeko työllisyys, kirjoittaa Ari Hakahuhta.

Budjettiriihi
Pääministeri Antti Rinne tapasi mediaa ennen hallituksen budjettiriihen alkua Säätytalolla.
Pääministeri Antti Rinne tapasi mediaa ennen hallituksen budjettiriihen alkua Säätytalolla.Markku Ulander / Lehtikuva

Työllisyys, työllisyys ja työllisyys. Hokema on kulunut, mutta hallituksen kohtalonkysymys.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen eduksi laskettakoon ripeä ja etuajassa päättynyt budjettiriihi. Neuvottelut valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta oli hyvin pohjustettu ja aikataulu piti. Yhteistyökykyä tuli näytettyä.

Tuloksia kannattaa kuitenkin arvioida erityisesti työllisyyden paranemisen kautta, ei aikataulun pitämisen perusteella.

Keppi ei juuri viuhu, työttömille on tarjolla porkkanaa

Nyt hallitus esitteli nopeimmin ja myös helpoimmin toteutettavat työllisyystoimet. Ensi kevään julkisen talouden suunnitelmasta eli kehysriihestä on lupa odottaa lisää, samoin ensi syksyn budjettiriihestä.

Hallitus tarjoaa työttömille porkkanaa: aktiivimallin työttömyyskorvausleikkurin poisto, aiempaa vähemmän byrokraattinen palkkatuki ja parempi palvelu TE-toimistoista eli työvoimatoimistoista.

Hallituksen työllisyysohjelmassa ei keppi juuri viuhu. Tarkemmista suunnitelmista nähdään aikanaan, millaiseksi muodostuu yksilöllinen työllistymissuunnitelma ja työnhakuvelvoite.

Tosin hallitus päätti työttömien eläkeputken alaikärajan korottamisesta vuodella. Muutos koskee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneitä. Heillä eläkeputken alaikäraja nousee 62 vuoteen.

Tulevaisuus näyttää, tuleeko jossain vaiheessa taas kepin vuoro. Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa sadalla päivällä. Esimerkiksi työttömyysturvan porrastamista on ehdotettu.

Hallitus yrittää ensin hyvällä, tukea yrityksille investointeihin

Ensi vuoden taloustilanne vaikuttaa huonommalta kuin tänä vuonna. Hallitus yrittää parantaa näkymiä houkuttelemalla yrityksiä investoimaan ja kansalaisia kuluttamaan.

Hallitus selvittää, annettaisiinko yrityksille määräaikainen, ylimääräinen verovähennys tutkimusyhteistyöstä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Luvassa on myös nykyistä parempi kone- ja laiteinvestointien poistomahdollisuus verotuksessa.

Pieni- ja keskituloisille korvataan haittaverojen korotuksia tuloveroalella. Pienimpiä päivärahoja ja eläkkeitä korotetaan.

Tyytymättömiäkin on. Veronmaksajien keskusliitto ehätti arvostelemaan, että kokonaisuudessa jo keskituloisten verotus kiristyy noin 160 euroa vuodessa. Esimerkiksi kilpailukykysopimuksen rippeet nostavat työntekijän työeläkemaksua.

Ja sitten ajatusleikki: hallitus yrittää hyvällä, mitä sitten seuraa, jos tämä ei onnistu?

 Valtiovarainministeri Mika Lintilä ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni hallituksen budjettiriihessä Säätytalolla.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni hallituksen budjettiriihessä Säätytalolla.Markku Ulander / Lehtikuva

Hallitus kiisteli rahan jakamisesta, leikkaaminen se vasta vaikeaa on

Tässä vaiheessa hallitustaivalta minkään hallituspuolueen etu ei ollut horjuttaa budjettisopua ja hallitusta.

Leikkausvuosien jälkeen ennen budjettiriihtä kiisteltiin, kuinka paljon lisärahaa jaetaan ensi vuodeksi hyviin tarkoituksiin, kuten korkeakouluille ja luonnonsuojeluun.

Yhtenä poikkeuksena rahanjaossa oli yritystukien porrastettu leikkaus 120 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Käytännössä kysymys on Nesteen fossiilipohjaisen erityisdieselin saamasta tuesta.

Todella vaikeaa on vasta, kun pitää leikata valtion menoja. Nyt ei siitä ollut kysymys.

Rahaa on jaettu. Nähtäväksi jää, paraneeko työllisyys. Tuleeko siis lisää verorahoja valtion kassaan jo jaettujen rahojen katteeksi vai tuliko tehtyä velkaelvytystä.

Vuoden kuluttua samaan aikaan ääni kellossa voi olla toinen. Silloin pitäisi budjettiriihessä olla näkymä työllisyyden parantumisesta 30 000 ihmisen verran, jotta hallitusohjelman menolisäykset saisivat jatkoa.

Ensi vuonna talouskasvun odotetaan heikkenevän. Jotkut varoittelevat jo taantumasta eli talouden tuotosten pienenemisestä.

Antti Rinteen hallitus ei pääse nauttimaan samankaltaisesta talouskasvusta kuin edeltävä Juha Sipilän hallitus. Siksi edellytysten luominen yhä paremmalle työllisyydelle on yhä vaikeampaa.

Lue lisää:

Hallitus sai budjettiriihensä puitua: Korkeakoulut saavat rahansa heti ensi vuonna, yritystuista pois 120 miljoonaa euroa, aktiivimallin leikkuri puretaan

Petteri Orpo budjettiehdotuksesta: "Kokoomuksen on tehtävä hallituksen työllisyyspolitiikasta välikysymys", Halla-aho: Työllisyysreseptit vaikuttavat sosialistisilta