Nuorten ja vanhempien puhevälit paremmat kuin ennen – "Keskitytään keskusteluun eikä niin, että vanhemmalla on koko ajan kännykkä kädessä"

Kouluterveyskyselystä käy ilmi, että erityisesti pojilla puhevälit vanhempien kanssa ovat petraantuneet. Hyvästä kehityksestä huolimatta osa nuorista kokee edelleen kotona henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Lapset ja nuoret
Yläkoululaisia oppitunnilla.
Pasilan peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaiden mielestä nuorten ja vanhempien hyvä keskusteluyhteys on tärkeää. Jos puhuminen ei vanhempien kanssa onnistu, se vaikuttaa heidän mielestään jopa mielialaan.Rami Moilanen/ Yle

Suuri osa nuorista pystyy puhumaan omista asioistaan vanhempiensa kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) Kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan kokemus hyvästä keskusteluyhteydestä vanhempien kanssa on yleistynyt aiempiin vuosiin verrattuna.

Niin kertovat varsinkin pojat. Kyselyyn vastanneista yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten pojista yli puolet on sitä mieltä, että heillä on vanhempiensa kanssa hyvä keskusteluyhteys. Aiemmin niin ajatteli selvästi harvempi.

– Ilojen jakaminen on tosi tärkeää, mutta erityisesti jos nuoren elämässä on haasteita tai huolenaiheita, on tärkeää, että hän kokee pystyvänsä puhumaan niistä omille vanhemmilleen, THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen sanoo.

Tyttöjen kokemus puheväleistä vanhempien kanssa on kyselyn mukaan hieman kehnompi kuin poikien. Silti heistäkin entistä suurempi osa pitää keskusteluyhteyttä hyvänä.

Alex Masalin. Yläkoululainen. Pasila
Parhaiten keskustelu onnistuu silloin, kun kaikki pysyvät rauhallisina, sanoo kahdeksasluokkalainen Alex Masalin. Rami Moilanen/YLE

Pasilan peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaat keksivät helposti, mistä hyvä keskustelu nuorten ja vanhempien kesken syntyy.

– Ettei huuda toiselle ja pystyy keskustelemaan rauhallisesti, Alex Masalin sanoo.

– Keskitytään vain keskusteluun eikä niin, että vanhemmalla on koko ajan kännykkä kädessä eikä hän oikeasti kiinnitä huomiota siihen, mitä nuori sanoo. Jos on sanaharkkaa, niin ei ajatella, että minun mielipiteeni on kaikkein tärkein, vaan yritetään nähdä asia toisenkin ihmisen näkökulmasta, Liisa Cederlöf sanoo.

– Kyselet vanhempien päivästä ja kerrot omasta päivästäsi, ihan normaalisti, Annika Haarela toteaa.

Yläkoululaisia Pasilan yläkoulussa.
Pasilan peruskoulun oppilaiden Annika Haarelan, Liisa Cederlöfin ja Senni Kuurasen mielestä hyvään keskusteluyhteyteen kuuluu se, että vanhemmat kyselevät koulupäivästä ja kavereista. Rami Moilanen/YLE

Tytöt ovat poikia herkempiä henkiselle väkivallalle

Kouluterveyskyselystä nousee esiin myös nuorten ja heidän vanhempiensa välisten suhteiden ongelmia.

Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä runsas kolmasosa kertoo kokeneensa vanhempien taholta henkistä väkivaltaa vuoden aikana. Kyselyssä viitataan esimerkiksi haukkumiseen, nolaamiseen tai väkivallalla uhkaamiseen. Pojat kokevat henkistä väkivaltaa tyttöjä harvemmin.

– Yksi selittävä tekijä voi olla se, että tytöt saattavat olla sensitiivisempiä huomaamaan henkisen väkivallan. He huomaavat paremmin esimerkiksi haukkumisen tai sen, että vanhempi on pitkän aikaa puhumatta heille. Toki voi olla niin, että tyttöihin kohdentuu enemmän henkistä väkivaltaa, erikoistutkija Riikka Ikonen sanoo.

Tytöillä on perheissään poikia enemmän myös fyysisen väkivallan kokemuksia. Kyselyyn vastanneista yläkoulun tytöistä niin kertoo 15 prosenttia, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä hieman harvempi. Moni kertoo, että vanhempi on esimerkiksi tarttunut kiinni niin, että nuoreen sattuu.

Vakavaa fyysistä väkivaltaa, kuten nyrkillä lyömistä tai potkimista, on kokenut hyvin harva vastaaja, sanoo THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen.

– Sitä ei saisi kokea yksikään. Pienenkin prosentin takana on nuoria, jotka tarvitsevat järeää apua perheeseensä. Toki lieväkin väkivalta pitäisi saada perheistä loppumaan ja saada vanhemmille ja nuorille erilaisia tapoja konfliktitilanteiden käsittelyyn, Riikka Ikonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi eri luokka-asteilla 70–82 prosenttia oppilaista, yhteensä noin 250 000 lasta ja nuorta. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia, kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.

Lue lisää:

Kouluterveyskysely: tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt

Tuore kouluterveyskysely: tyttöjen nuuskaaminen yleistyy hurjaa vauhtia – ammattikouluissa käyttö lähes kolminkertaistunut parissa vuodessa