Lapsiasiavaltuutettu on huolissaan kouluterveyskyselyn mielenterveystuloksista – "Tässä on käsillä aikapommi"

Esimerkiksi lukioikäisistä tytöistä yli puolet on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana.

Lapset ja nuoret
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen uskoo suorituskeskeisyyden olevan yksi syy lasten ja nuorten kasvaviin mielenterveysongelmiin.Ronnie Holmberg / Yle

Tiistaina julkistetun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan nuorten huoli omasta mielialastaan on lisääntynyt. Kyselyyn vastanneet nuoret kokivat myös aiempaa enemmän ahdistuneisuus- ja masennusoireita.

Esimerkiksi lukioikäisistä tytöistä yli puolet oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana. Lukioikäisistä tytöistä noin joka viides oli kokenut ahdistuneisuus- ja masennusoireita viimeisen kahden viikon aikana.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää suuntausta huolestuttavana. Hän pitää kouluilmapiirin koventumista osasyynä tilanteeseen.

– Jatkuvasti puhutaan pääsykokeista, ylioppilaskokeista ja korostetaan hirveästi koulutuksen merkitystä. Koulumaailmaan on tehty paljon muutoksia ja meidän pitäisi nyt taata kouluihin työrauha, tukea opettajien jaksamista ja huolehtia, että oppilashuolto pelaa.

Joka viides kyselyyn vastanneesta 8. ja 9. -luokkalaisesta ja lukiolaisesta tytöstä koki kyselyn mukaan koulu-uupumusta.

Pekkarinen kertoo nuorten kokevan myös pelkoa, epävarmuutta ja ahdistusta maailmanpolitiikan tilanteesta, ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta sekä kantavan huolta omasta tulevaisuudestaan.

– Se peilautuu varmasti heikentyneenä mielenterveytenä. Lapsilla ja nuorilla on koko ajan mobiililaitteet. Maailmantuska tulee jokaiselle käteen joka hetki.

Jatkuva suorittaminen kuormittaa lapsia

Pekkarisen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen pitäisi olla yhteiskunnan prioriteettilistojen kärkisijoilla.

Hän muistuttaa, että sellaiset lapset ja nuoret, joilla on masennusta ja ahdistusta ja jotka kokevat voimakasta epävarmuutta, eivät välttämättä pysty opiskelemaan tai käymään töissä.

– Sehän näkyy myös nuorissa aikuisissa. Mielenterveyden vuoksi kirjoitetut eläkepäätökset lisääntyvät koko ajan. Tässä on käsillä sellainen aikapommi ja tässä meidän vinoutuvassa huoltosuhteessa meidän ei kannata ottaa sitä riskiä, että me vain odottelemme ja toivomme, että asia jotenkin ratkeaa.

"Olisiko tässä suorituskeskeisyydessä ja kiireen tunnussa jotain höllentämisen varaa?"

Elina Pekkarinen

Pekkarisen mukaan ongelma ei hoidu vain mielenterveyspalveluja lisäämällä, vaan jokaisen lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevan tahon pitäisi ottaa asia vakavasti.

– Varhaiskasvatuksesta kirjastoon ja koulun kautta vapaa-ajan harrastuksiin ja tietysti perheisiin. Olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, miten lasten ja nuorten oloa voisi helpottaa. Olisiko tässä suorituskeskeisyydessä ja kiireen tunnussa jotain höllentämisen varaa, Pekkarinen kysyy.

Pekkarisen mukaan lapset kaipaisivat enemmän kiireetöntä vapaa-aikaa perheiden ja ystävien kanssa.

– Ei tämä meidän harrastusintoilu ja jatkuva koulunkäynnin tärkeyden korostaminen mitään hengailua tue, päinvastoin. Lasten ja nuorten pitäisi olla tavattoman tehokkaita ja pystyviä jo pienestä pitäen.

Moni lapsi kokee kotonaan väkivaltaa

Pekkarinen kiinnitti huomiota kyselyssä myös lasten ja nuorten kokemaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan vanhempiensa taholta.

Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä runsas kolmasosa kertoo kokeneensa vanhempien taholta henkistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Pojat kokevat henkistä väkivaltaa tyttöjä harvemmin.

– Henkistä väkivaltaa, kuten huutamista, haukkumista ja loukkaamista varmasti tapahtuu monissa perheissä. Mutta se, että se on ollut niin vakavaa, että siitä haluaa raportoida tällaisessa kyselyssä, kertoo siitä, että asiat on jätetty käsittelemättä. Lapsi tai nuori on kokenut ne pahoinpitelynä, onhan se vakava merkki.

Tytöillä on perheissään poikia enemmän myös fyysisen väkivallan kokemuksia. Kyselyyn vastanneista yläkoulun tytöistä niin kertoo 15 prosenttia, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä hieman harvempi.

Pekkarisen mukaan kyseessä on kestoilmiö, joka ei vähene.

– On se kummallista ja huolestuttavaa, että kuritusväkivalta on lailla kielletty jo vuonna 1984 ja edelleen koetaan fyysistä väkivaltaa näinkin suuressa määrin nuorten keskuudessa.

Toisaalta kyselyn mukaan yhä useammalla lapsella ja nuorella on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Kokemus hyvästä keskusteluyhteydestä on yleistynyt etenkin pojilla.

Some hillitsee nuorten alkoholin käyttöä

Kouluterveyskyselyn mukaan lapset ja nuoret kokevat pääosin olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Yli puolet lapsista ja nuorista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä ja kokevansa opettajien olevan kiinnostuneita oppilaan kuulumisista. Koulunkäynnistä pitävät erityisesti perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat, etenkin pojat.

Elina Pekkarinen pitääkin kouluterveyskyselyn tuloksia pääosin positiivisina.

Erityisen iloinen hän on päihteiden käytön tasaantumisesta. Esimerkiksi säännöllinen alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen olivat vähentyneet kaikissa vastaajaryhmissä.

Alkoholilain uudistus ei siis ainakaan kouluterveyskyselyn mukaan lisännyt nuorten alkoholin käyttöä, vaikka asiantuntijat sitä pelkäsivät.

– Kyse on muustakin kuin alkoholipolitiikasta, koska trendi kansainvälinen, erityisesti pohjoismaalainen. Nuorten kulttuurissa on tapahtunut jotain sellaista, jonka seurauksena päihtyneenä olemista ei pidetä enää suotavana ja raittius on pikemminkin siistiä.

Pekkarinen arvelee myös sosiaalisen median hillitsevän nuorten alkoholin käyttöä.

– Päihtyneenä törttöilevä nuori voi päätyä loppuiäkseen johonkin verkkomateriaaliin, jota jaetaan mahdollisesti hyvinkin laajoille yleisöille. Nuoret tiedostavat, että he eivät ole enää yksityisessä tilassa, silloinkaan, kun he ovat kavereiden kanssa pitämässä hauskaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi eri luokka-asteilla 70–82 prosenttia oppilaista, yhteensä noin 250 000 lasta ja nuorta. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia, kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.

Lisää aiheesta:

Nuorten ja vanhempien puhevälit paremmat kuin ennen – "Keskitytään keskusteluun eikä niin, että vanhemmalla on koko ajan kännykkä kädessä"

Kouluterveyskysely: tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt