Kouluterveyskysely paljastaa paljon positiivista – tässä viisi asiaa, joissa lapsilla ja nuorilla menee hyvin

Vanhempien kanssa on aiempaa helpompi keskustella, ja humalahakuinen juominen kiinnostaa entistä vähemmän.

Lapset ja nuoret
Hedie ja melina tutkivat koulussa kännykkäviestejä 16.9.2019.
Katriina Laine / Yle

Lasten ja nuorten elämä sujuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiistaina julkaiseman kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun)mukaan monien asioiden suhteen mukavasti.

Valtaosa lapsista ajattelee, ettei koulunkäynnissä ole mitään vikaa ja kotona keskusteluyhteys vanhempien kanssa toimii. Ylipäänsä lapset ja nuoret kokevat pääosin olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Nyt katsotaan tarkemmin, missä asioissa lapsilla ja nuorilla menee erityisen hyvin tai muutos aiempaan on positiivinen:

1. Yli puolet lapsista ja nuorista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä

Sen lisäksi, että pääosa lapsista ja nuorista katsoo, että kouluelämä on kivaa, he kokevat opettajien olevan kiinnostuneita heidän elämästään ja kuulumisistaan.

Etenkin koulunkäynnistä pitävät perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaiset tytöt, heistä yli 80 prosenttia piti koulunkäyntiä mukavana. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien poikien osalta päästiin samoihin lukemiin eli yli 80 prosenttia piti koulunkäynnistä.

Alhaisin tyytyväisyys koulunkäyntiin oli 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa, mutta heistäkin lähes kaksi kolmesta ajatteli, ettei koulunkäynti ole sen hassumpaa.

2. Tyytyväisyys omaan elämään on suurta

Kyselyyn vastanneista 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yhdeksän kymmenestä ilmoitti kyselyssä olevansa tyytyväinen elämäänsä.

Vanhemmissa ikäluokissa tyytyväisyys oli hieman vähäisempää, mutta noin 75 prosenttia 8. ja 9. luokkaa käyvistä, lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista oli tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä.

Alakouluiän ohittaneista pojat kertoivat tyttöjä yleisemmin olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisyys oli suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisessä kouluterveyskyselyssä vuonna 2017.

3. Keskusteluyhteys vanhempiin toimii

Lasten ja nuorten keskusteluyhteys vanhempiin oli parantunut kahden vuoden takaiseen verrattuna. Etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvät, lukiossa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pojat kokivat hieman aikaisempaa yleisemmin, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa.

Alakouluikäisistä keskusteluyhteyttä piti hyvänä yli 60 prosenttia, mutta nuoristakin lähes puolen mielestä keskusteluyhteys toimi. Keskusteluvaikeudet olivat suurimpia 8. ja 9. luokkaa käyvillä ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla tytöillä, joista yli seitsemän prosenttia kertoi, ettei juuri koskaan keskustele omista asioistaan vanhempiensa kanssa.

– Lapsen ja vanhemman välinen avoin vuorovaikutus suojaa lasta monella tapaa ja edistää hyvinvointia. Kun nuorella on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa, hänen on helpompi ottaa myös vaikeampia, mahdollisesti mieltä painavia asioita esiin ja saada niihin tukea vanhemmiltaan, toteaa THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen.

4. Humalajuomisen trendi jatkaa laskuaan

Nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana etenkin ammattiin opiskelevilla nuorilla. Yhä harvempi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva nuori juo myös tuoreen kouluterveyskyselyn perusteella alkoholia tosi humalaan asti.

Kuitenkin 27 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista, 18 prosenttia lukiolaisista ja 10 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista kertoi juovansa itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa, pojat yleisemmin kuin tytöt.

Viikoittain tai pari kertaa kuussa alkoholia käyttävien osuus ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa ja 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa on toisaalta laskenut hieman kahden vuoden takaisesta.

Täysin raittiiden osuus on säilynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. Ammattikoululaisista noin 29 prosenttia ja lukiolaisista noin 35 prosenttia sekä 8.- ja 9.-luokkalaisista noin 60 prosenttia kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia.

5. Koulukiusaamisen vähentymisessä suunta on oikea

Koulukiusaaminen on vähentynyt kymmenessä vuodessa etenkin perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa.

Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa kertoo silti joutuneensa seitsemän prosenttia perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista, kuusi prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista, prosentti lukiolaisista sekä neljä prosenttia ammattiin opiskelevista.

Kuitenkin 4.- ja 5.-luokkalaisten sekä 8.- ja 9.-luokkalaisten ja lukiolaisten keskuudessa niiden osuus, joita ei ole kiusattu lainkaan lukukauden aikana, on kasvanut joillakin tuhansilla kahden vuoden takaisesta.