Graffiti-iskuja ja piruntorjuntabunkkeriksi nimittelyä – Näin Temppeliaukion kirkosta tuli kiitelty viisikymppinen

Temppeliaukion kirkko oli yksi aikansa parjatuimmista rakennuskohteista. Seinään ilmestyneet "Biafra"-graffitit muistuttivat, että rahoille löytyisi tärkeämpääkin käyttöä.

kulttuuri
Temppeliaukion kirkko
Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko sai osakseen valtavan vastustuksen. Sitä pidettiin liaan modernina ja liian kalliina.Juha Kivioja / Yle

Helsingin rautatieasemalla amerikkalaispariskunta pysäyttää ja kysyy englanniksi neuvoa, miten löytää reitti "kuuluisan kiven sisään".

He haluavat nähdä Etu-Töölössä sijaitsevan Temppeliaukion kirkon.

Kallioon louhittu rakennus on yksi suosituimmista matkailunähtävyyksistä Suomessa. Tänä vuonna siihen on käynyt tutustumassa 770 000 vierailijaa. Turisteja saapuu ympäri maailmaa muun muassa Aasiasta.

Töölön seurakunnan palvelupäällikkö Heli Suhtala Uvalicin mukaan matkailijoita kiinnostaa rakennuksen arkkitehtuuri.

– Osa kertoo kokeneensa henkisen elämyksen, vaikka eivät kristittyjä olisikaan, hän kertoo.

Suurimman vaikutuksen tekee kirkon tunnelma. Turisti ihailevat kirkkosaliin ylhäältä tulvivaa valoa.

– Vierailijat kysyvät: kuka on keksinyt rakentaa kirkon, joka poikkeaa niin paljon perinteisistä kirkoista?

Temppeliaukion kirkon rakennusta, näkymä ulkopuolelta lasikupolin valmistumisesta.
Kirkon rakentaminen alkoi helmikuussa 1968. Vuoteen 1971 se tunnettiin nimellä Taivallahden kirkko.Aulis Ryyppo / Helsingin kaupunginmuseo

Ennennäkemätöntä arkkitehtuuria

Tie suosituksi vihki- ja konserttipaikaksi sekä matkailukohteeksi oli kivinen.

Kirkon suunnittelusta järjestettiin jo 1930-luvulla kaksi arkkitehtikilpailua. Ehdotuksia tuli runsaasti, mutta ensimmäinen palkinto jäi molemmissa kilpailuissa jakamatta.

Kolmanneksi tulleen suunnitelman pohjalta louhinta aloitettiin vuonna 1939. Talvisodan syttyminen keskeytti työt jo muutaman päivän päästä.

Seuraavan kerran asiaan palattiin vuosikymmeniä myöhemmin, kun suunnittelusta järjestettiin jo kolmas kilpailu.

Vuonna 1961 voittajaksi valittiin Timo ja Tuomo Suomalaisen arkkitehtitoimiston ehdotus Kivikirkko. Se oli jotain, mitä suomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa ei aikaisemmin oltu nähty.

Veljekset suunnittelivat kupolikattoisen kirkon, joka on louhittu peruskallion sisään.

Kivi muistutti lapsuuden Suursaaresta

Timo ja Tuomo Suomalaisen rakkaus kiveen ja kallion muotoon oli peräisin lapsuudesta. He olivat syntyneet karussa, Suomenlahden itäosassa sijaitsevassa Suursaaressa, joka nykyisin kuuluu Venäjälle.

– Käsistään kätevillä veljeksillä oli tunteikas suhde kiveen. Voi sanoa, että he halusivat tuoda lapsuuden kivisen maiseman Suursaaresta Helsingin keskustaan.

Näin kertoo teoksen Temppeliaukio - kirkko Suursaaresta länteen (2003) kirjoittanut Maila Mehtälä. Kirjassa hän kertoo maailmankuulun rakennuksen vaiheista sekä arkkitehtiveljeksistä.

Maila Mehtälä on 91-vuotiaan, nykyisin hoitokodissa asuvan Timo Suomalaisen puoliso. Hän seurasi läheltä kirkon valmistumista suunnittelusta lähtien.

Temppeliaukion kirkko
Kirkkosalin lattia on tehty betonista ja saarnastuoli on teräsbetonia. Kupolissa ja lehterissä on käytetty pationoimatonta kuparia.Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo

Kallion räjäytys oli "eläimen kesyttämistä"

Arkkitehtoimiston pöydällä oli kirkon suuri pienoismalli. Se oli niin suuri, että sen sisään saattoi työntää päänsä ja tutkailla, miltä sisällä näyttäisi ja minkälainen kirkko olisi tunnelmaltaan.

Arkkitehdit eivät halunneet kirkosta korkeaa ja kulmikasta, vaan ympäristöön sulautuvan. Kallioseinäiseen rakennukseen mennään sisään suoraan kadulta.

Rakentaessa jouduttiin tekemään vaativia räjäytystöitä. Timo Suomalaisesta kallion saaminen oikean muotoiseksi oli kuin "eläimen kesyttämistä".

– Kerran räjäyttäjät soittivat veljeksille toimistoon ja pyysivät tulemaan nopeasti työmaalle, koska kokonainen seinä oli sortunut ja heidän mielestään kirkko oli pilalla.

Maila Mehtälä muistaa, kuinka työmaalla odottikin iloinen yllätys.

– Timosta ja Tuomosta keskeneräinen kirkko näytti upealta. Kivilohkeama oli hienompi kuin he olivat odottaneetkaan. Alttariseinästä paljastui punertavaa kalliota. Esiin tulivat värit.

Arkkitehdit päätyivät käyttämään sisustuksessa graniitin sävyjä: punaista, violettia ja harmaata. 750 istumapaikan kirkko sai kuparisen kupolin. Samaa materiaalia on käytetty myös lehterissä.

Rakennusvaiheen loppua, kaikkia elementtejä ei ole vielä asennettu paikoilleen, mm. penkit puuttuvat.
Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotuksesta kirkossa on louhitut kallioseinät. Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo

"Miljoonahanke" vei rahat nälkäisiltä

Temppeliaukion kirkko oli aikansa parjatuimpia rakennushankkeita.

Myös kollegat vastustivat rakennusta, koska se poikkesi niin paljon totutusta. Suunnittelijoita syytettiin lisäksi plagioinnista.

– Kallioseinistäkin tuli kovasti kiistaa, koska sen ajateltiin hohkaavan kylmää talvella. Mutta eihän se niin ole, ne hohkaavat lämpöä. Kyllä siinä oli taistelua ja vääntöä joka asiasta, Maila Mehtälä sanoo.

Kirkko maksoi noin neljä miljoonaa markkaa. Hintaa ruodittiin julkisuudessa ja pidettiin liian kalliina ja suureellisena. Hanketta haukuttiin lehdistössä "miljoonakirkoksi" ja "piruntorjuntabunkkeriksi".

– Silloin oli paljon aikaavievää vääntöä ja vastustusta monelta taholta.

Joukko kristillisiä ylioppilaita maalasi valmisteilla olevan kirkon perustuksiin Biafra-graffitteja. Ne muistuttivat nälänhädästä Afrikassa ja siitä, että rahat olisi pitänyt antaa hätää kärsiville mieluummin kuin laittaa kirkkoihin.

Video Biafra-teksteistä kirkon seinällä

– Kirkon mallia haukuttiin tosiaan pirun bunkkeriksi. Arvostelijoiden mielestä rakennus oli liian radikaali ja soti kirkon pyhyyttä vastaan. Heistä se oli liian maanläheinen ja vaatimaton.

Yksi Biafra-maalaus on edelleen olemassa. Se sijaitsee kirkon kellaritiloissa, mutta yleisö ei pääse sitä katsomaan.

Video Biafra-tekstien pesemisestä

Arkkitehtien karu kohtelu ei unohtunut

Kirkon vihkiäisiä vietettiin syyskuussa 1969.

Katso tästä arkistofilmi kirkon vihkiäistilaisuudesta ja mielenosoituksesta.

Timo ja Tuomo Suomalainen suunnittelivat yhdessä vielä useita kohteita, mutta Temppeliaukion kirkko säilyi tunnetuimpana.

Maila Mehtälä kertoo, että kirkkoon kohdistunut negatiivinen huomio jätti jäljet.

– He ottivat vastustamisen raskaasti ja ikään kuin vetäytyivät syrjään, eivätkä juurikaan enää osallistuneet kilpailuihin.

Veljekset olivat itse kirkkoonsa tyytyväisiä. Myös sen lopulta saama yleisösuosio lämmitti.

Temppeliaukion kirkko suojeltiin vuonna 2004. Museovirasto totesi esityksessään, että rakennuksessa käytetty graniitti luo pysyvän ja luonnonmukaisen vaikutelman, jota kuparikatto, ylälasinauha ja betoninen sisäänkäynti täydentävät.

Tuomo oli silloin jo kuollut, mutta Timo Suomalainen ilahtui suojelutiedosta. Hänen toiveenaan oli ollut, että rakennuksessa näkyisi suunnittelijoiden tyyli ja kädenjälki ja kirkko säilyisi mahdollisimman alkuperäisenä. Eikä kukaan kajoaisi siihen.

Turisteja Temppeliaukion kirkossa helsingissä.
Viime vuonna Temppeliaukion kirkossa kävi 850 000 matkailijaa. Se on yksi Suomen suosituimmista vierailukohteista.AOP

Töölön seurakunta juhlii 50 vuotta täyttävää kirkkoaan useissa tilaisuuksissa. Juhlamessu järjestetään 29.9. ja se televisioidaan.

Lue myös:

"Temppeliaukion kirkko kerännyt pääsymaksuilla yli miljoonan – "Emme aavistaneet saavamme niin paljon rahaa turismista"

Poliisi varautui terrori-iskuun – temppeliaukion kirkon eteen pystytettiin järeät betoniporsaat