Maahanmuuttajien uintikurssilla opitaan uimataidon lisäksi uimahallikäytäntöjä – "Tykkään vedestä ja pystyn käymään hallissa burkinissa"

Liikkuminen on elämys erityisesti monille maahanmuuttajanaisille.

uimakoulut
Iranilaistaustainen Sheida Mohammadi polskuttelee uimahallin altaassa.
Iranilaistaustainen Sheida Mohammadi polskuttelee uimahallin altaassa, mutta hän haluaa oppia uimaan kunnolla.Minna Rosvall / Yle

RaisioIranista neljä vuotta sitten Suomeen tullut Sheida Mohammadi on jo tutustunut suomalaiseen uimahallikulttuuriin. Hän käy yleensä kerran viikossa lapsensa kanssa uimassa Raisiossa.

– Olen ollut vain vedessä lapsen kanssa. On ongelmallista, kun en osaa kunnolla uida. Tykkään vedestä ja pystyn käymään uimahallissa burkinissa. Jatkossa aion käydä useammin ja uida pitkiä matkoja, jos opin uimaan, kertoo Sheida Mohammadi, joka odottaa innoissaan kurssin alkua.

Maahanmuuttajille järjestettävällä kurssilla opetetaan uintia, mutta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton laajempi tavoite on parantaa maahanmuuttajien uimataitoa. Siitä ollaan huolissaan.

Kurssi toteutetaan osana Uimataito kuuluu kaikille -hanketta (siirryt toiseen palveluun). Siihen on saatu avustusta Opetushallitukselta. Liiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Rantala pelasti itse kesällä 2018 maahanmuuttajan Naantalissa hukkumiselta.

– Tavoite on, että meillä olisi muutaman vuoden päästä maahanmuuttajataustaisia uimaopettajia, jotka pystyvät opettamaan maahanmuuttajia uimaan heidän omalla kielellään, kertoo Rantala.

Naiset uimahallissa, keskellä burkiasuinen nainen.
Gulbahar Afghan ja Mahziwar Ahmadi olivat seuraamassa, kun burkiniin pukeutunut Sheida Mohammadi(keskellä) esitteli uimataitoaan. Minna Rosvall / Yle

Maahanmuuttajia kannustetaan sopeutumaan uimahallikäytäntöihin

Raisiossa sijaitseva Rasekon oppilaitos on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton yhteistyökumppani, joka on saanut maahanmuuttajataustaiset henkilöt innostumaan kurssista.

– Tämä oli maahanmuuttajaopiskelijan toive. Hän halusi lähteä uimaan ja oppimaan. Aluksi epäilimme, saammeko ryhmät täyteen, mutta maahanmuuttajat ovat olleet iloisia kurssista ja paljon väkeä on tulossa, kertoo opettaja Outi Penkkala Rasekosta.

Opettaja Outi Penkkala ymmärtää kulttuurierot, mutta on tyytyväinen, että naiset voivat mennä peittävillä asuilla normaalivuoroilla uimaan. Yksi haaste Penkkalan mukaan on se, miten maahanmuuttajat saataisiin sopeutumaan suomalaisiin uimahallikäytäntöihin. Näin omia naisten vuoroja ei tarvittaisi.

– Liikunta on suuri elämys maahanmuuttajanaisille. Monilla on sellainen kulttuuritausta, että he eivät ole koskaan pelanneet koripalloa tai saaneet osallistua liikuntatunteihin, kertoo Penkkala.

Jukka Rantala esittelee miesten uimahousuja.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Rantala esittelee sallittuja miesten uimahousuja. Tärkeintä on, että kaikki uima-asut ovat uimapukukangasta.Minna Rosvall / Yle

Naisten oma uintivuoro laskisi kynnystä lähteä uimaan

Suomessa on paljon keskusteltu erilaisten uima-asujen käytöstä suomalaisissa uimahalleissa. Sheida Mohammadi kertoo, että hänen käyttämäänsä peittävään burkiniin on suhtauduttu myönteisesti. Kukaan ei ole kommentoinut hänen asuaan. Uimahallin lisäksi hän käy rannalla.

Afganistanista Suomeen muuttaneet Gulbahar Afghan ja Mahziwar Ahmadi eivät ole koskaan päässeet uimaan. Kotimaassa siihen ei ollut mahdollisuutta, ja Suomessa heidän uintiharrastuksensa onnistuisi vain naisten vuorolla. Näiden naisten kulttuurissa naiset ja miehet uivat erikseen.

Molemmat ovat innostuneita ja pohtivat, mistä saisivat nopeasti hankittua uimiseen soveltuvan peittävän asun ennen kurssin alkua.

– Pelkäämme vähän vettä, mutta haluamme oppia uimista. Kurssi jännittää vähän ennakkoon. Uinti on hyvää urheilua ja liikuntaa, siksi haluamme oppia uimaan, kertovat Gulbahar Afghan ja Mahziwar Ahmadi.

Naiset haluaisivat oman naisten vuoron myös Raisioon. Turussa sellaisia jo on.

– Uiminen ei ole mahdollista yhdessä miesten kanssa. Meidän kulttuurissamme se ei ole sallittua, kertoo Gulbahar Afghan.

Opettaja Outi Penkkala Rasekon aulassa.
Outi Penkkala vetää liikuntatunteja Rasekon oppilaitoksessa. Hän on nähnyt, miten liikunnan riemu saa valtaansa siihen tottumattomat.Minna Rosvall / Yle

Naisten uintivuoroista hyviä kokemuksia Turussa

Kymmenet naiset uivat omalla uintivuorollaan joka viikko Turun Petreliuksen uimahallissa. Joskus uimareita on ollut niin paljon, etteivät kaikki ole mahtuneet mukaan.

– Naiset ovat riemuissaan kuin lapset, kun pääsevät uimaan. He tulevat paikalle ajoissa ja viihtyvät altaassa yleensä vuoron alusta loppuun, kertoo naisten vuoroja organisoiva Christina Nokkala Uintiklubi ÅSK:sta.

Naiset voivat uida ilman miesten läsnäoloa Turussa myös yksityisomistuksessa olevassa Turun uimahallissa. Myös miehillä on uintirauha, sillä hallissa on miehille ja naisille omat uintivuorot vuoropäivinä.

Turun Uimahalli sallii uimapukukankaasta tehdyt uima-asut eli myös pitkähihaiset ja -lahkeiset burkinit, joita osa maahanmuuttajanaisista käyttää. Myös Turun kaupungin uimahalleissa voi uida burkinissa. Kaikissa Suomen uimahalleissa ne eivät ole sallittuja STT:n tekemän kyselyn mukaan. (siirryt toiseen palveluun)

Burkinin käytölle ei estettä, jos sitä käyttää oikein

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että kaikki uimahallit sallisivat burkinien käytön.

Valtuutetun tietoon on tullut useita tapauksia uimahalleista, joissa ei ole sallittu uimista burkinia käyttävälle naiselle. Valtuutetun mukaan burkinikielto voi olla syrjintää. Koska burkinia käyttävät ovat naisia, syrjintä liittyy uskonnon lisäksi myös sukupuoleen, valtuutettu linjaa.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Rantala on halunnut laajentaa keskustelua kaikkiin uima-asuihin. Nuoria miehiä saadaan uimahalleihin, kun he voivat pukeutua myös pitkälahkeisiin uima-asuihin. Hän muistuttaa, että uimaan tullaan vain uimapukukankaasta tehdyssä asussa.

– Burkinin materiaali on samanlaista kuin kilpa-uintiasuissa 10 vuotta sitten eli materiaali on tärkeämpi asia kuin lahkeiden pituus. Kaikkein tärkeintä on se, peseydytäänkö ennen altaaseen menoa ja saunan jälkeen ja se, ettei burkinin tai shortsien alle laiteta rintaliivejä eikä alushousuja, kertoo Jukka Rantala.

Rantala korostaa, että kaikkien pitää voida tulla uimahalleihin.

– Uimahallit saavat perusrakentamiseen valtionavustusta ja niiden toimintaa tuetaan kunnallisesti verorahoin. Myös liikuntaesteisten ja eri kansallisuuksia edustavien henkilöiden pitää päästä niihin, Rantala sanoo.

Lue lisää:

Riittääkö sinun uimataitosi? Kolmasosa aikuisista ei täytä uimataidon vaatimuksia

"Naiset tulevat altaaseen meikit kasvoilla ja 3 pulloa lakkaa päässä" – hengenpelastajan mukaan uimahallien säännöt keskittyvät vääriin asioihin