Hyötyhamppu on edelleen pienen piirin juttu, vaikka kasvista olisi moneksi – "Sijoittajia pelottaa hampun outous ja huumestatus"

Hamppu on ikivanha hyötykasvi, jonka uutta tulemista on tehty jo 10 vuoden ajan.

hamppu
Noora Norokytö katsoo hamppukasvia.
Suomen teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen puheenjohtaja Noora Norokytö on tuttu nainen kaikille hyötyhampun kanssa työskenteleville tahoille. Marianne Mattila / Yle

Hamppupelto lainehtii syksyisessä tuulessa Vesannolla Pohjois-Savossa. Tuuli tuo mukanaan hampun imelän tuoksun. Viljelijä Anna Toikkanen kasvattaa siemenhamppua nyt toista kesää peräkkäin. Tänä kesänä hamppua kasvaa 10 hehtaarin alalla.

Toikkasen pellon reunalla asteleva Suomen teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen puheenjohtaja Noora Norokytö haluaisi nähdä Suomessa enemmän hamppupeltoja.

– Esimerkiksi Kanadassa kasvatetaan tuhansia hehtaareja suomalaista hamppulajiketta, mutta meillä hampun arvoa ei ymmärretä samalla tavalla, Norokytö arvioi

Kymmenen vuotta sitten hampun puolestapuhujaksi ryhtyneen naisen tavoitteena on, että vanha hyötykasvi on vielä joku päivä kaikkien tuntema proteiininlähde ja materiaali erilaisiin tuotteisiin.

Sen lisäksi Norokytö toivoo, että hamppu pääsisi huumeleimastaan.

Laillisesta hampusta on moneksi

Hamppua voi hyödyntää niin eri tavoin, että moni on varmasti aika sekaisin, mitä kaikkea hampusta voi tehdä.

Karkeasti jaettuna lailliset eli ei-päihdyttävät hamppulajikkeet voidaan jakaa kahteen eri luokkaan: öljyhamppuun, jota kutsutaan myös siemenhampuksi sekä kuituhamppuun.

Kumpikin hamppu on teolliseen tuotantoon tarkoitettua raaka-ainetta.

Öljyhamppua voidaan käyttää ihmisen ravintona ja eläinten rehuna.

Kuituhampusta ja öljyhampun korresta voidaan valmistaa esimerkiksi biokomposiitteja, rakennusmateriaaleja tai tekstiilejä.

Kuituhamppua autojen sisäpaneeleihin

– Kuituhampun kohdalla näkyy selvästi, että Suomessa sijoittajia pelottaa hampun outous ja huumestatus, Norokytö arvioi.

Norokytö tietää, että kuituhamppu kiinnostaa teollisuutta. Sitä käytetään esimerkiksi useiden autovalmistajien, kuten BMW:n ja Volkswagenin autojen sisäpaneeleissa. Myös rakennusalalla on kiinnostuttu erilaisista hamppu-vaihtoehdoista.

Muotoilijat ovat olleet hyvin kiinnostuneita materiaalista. Hampusta on tehty soittimia, sisustustekstiilejä, vaatteita, urheiluvälineitä ja aurinkolaseja.

– Muotoilijat haluaisivat hamppua käyttöön, mutta raaka-aineen epävarma saatavuus hidastaa tuote-kehitystä, Norokytö kertoo.

Muutama yrittäjä Suomessa on uskaltautunut kasvattamaan kuituhamppua ja mikä tärkeintä: Suomessa on kehitetty myös laitteita hampun kuidun erottamiseen.

Kuidun erottaminen hampun puumaisesta varresta on avainasemassa hamppukuidun tuotannossa.

– Suomessa kehitetyt laitteet kiinnostaisivat varmasti myös maailmalla, Norokytö uskoo.

Kuituhamppua pellolla.
Tällaista kuituhamppua kasvatettiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuskäyttöön vuonna 2016 Juankoskella Pohjois-Savossa. Sakari Partanen / Yle

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että osa yrittäjistä on lopettanut ja osa kaipaa kipeästi sijoittajia.

Uusi tulokas on kainuulainen Atte Haataja, joka on mukana Luonnonvarakeskuksen ja Pro Agrian kuituhamppuhankkeessa. Sen tavoitteena on rakentaa kuituhampulle tuotantoketju viljelijöiden ja tukkuostajan välille. Samalla lasketaan kuituhampun ympäristövaikutukset.

Haataja rahoittaa myös Itä-Suomen yliopiston hamppu-tutkimusta. Pienimuotoista tutkimustyötä tehdään myös Kainuussa.

– Olemme kasvattaneet kaksi kesää hamppua ja testaamme, miten se kasvaa alueella, Haataja kertoo.

Samalla testataan kuidun laatua. Tavoitteena on selvittää, mitä siitä voisi valmistaa paikallisesti.

Insinööritaustainen Haataja aikoo rakentaa itse laitteen kuidun erottamista varten. Edessä on vuosien projekti.

Hamppuöljy voi helpottaa atoopikkojen oireita

Öljyhampun kanssa kehityksessä ollaan jo pidemmällä. Osa viljelee öljyhamppua siementuotantoon ja osa raaka-aineeksi kotimaisille tuotteille.

Öljyhamppu on erinomainen kasviproteiinin lähde. Sen rasvakoostumus on hyvä, koska siinä on runsaasti omega-rasvahappoja. Se sisältää myös runsaasti E-vitamiinia ja mineraaleja, kuten magnesiumia.

Kuopion yliopiston vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että Finola-lajikkeesta kylmäpuristetun hamppuöljyn nauttiminen helpottaa atoopikkojen iho-oireita (siirryt toiseen palveluun).

Siemenhampun kukinto.
Hamppua ei ruiskuteta, rikkaruohoja on vähän ja kasvi on voimakaskasvuinen. Sato puidaan syyskuun lopulla.Marianne Mattila / Yle

Viime vuosien aikana markkinoille onkin tullut monia erilaisia hampputuotteita.

Esimerkiksi sastamalainen Impolan kasvitila myy kokonaista ja rouhittua hampunsiementä, öljyä ja esimerkiksi mysliä.

– Ekologisesti ajattelevat ihmiset, vegaanit ja kasvissyöjät tietävät ja tuntevat hampun, mutta muuten tietoisuus on aika minimaalista, Kaarlo Impola kertoo.

Impolan mukaan 10 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna tuotteiden myynti on toki kasvanut. Tällä hetkellä hampputuotteiden markkinoiminen on ongelmallista, koska erilaista ravintoon liittyvää tietoa on tarjolla valtava määrä.

Kotimainen hamppu meinaa hukkua tähän tiedon tulvaan.

Finola menestyy maailmalla

Eniten Suomessa viljellään Finola-öljyhamppulajiketta, jonka Itä-Suomen yliopiston dosentti James Callaway jalosti 1990-luvulla. Lajike kuuluu EU:n tuettavien öljykasvien joukkoon.

THC-pitoisuus kertoo, kuinka paljon hampussa on siinä luontaisesti olevaa huumaavaa ainetta (THC eli tetrahydrokannabinoli).

Hampun THC-pitoisuutta seurataan, joten Finolastakin otetaan näytteitä säännöllisesti. Näytteiden otto on satunnaista ja se tapahtuu EU-komission ohjeiden mukaisesti.

Finolan kylvösiementä tuotetaan Suomessa kotimaan ja Euroopan markkinoille. Tuotannosta ja myynnistä vastaa kuopiolainen Finola Oy yhdessä riihimäkeläisen Trans Farm Oy:n kanssa.

Noora Norokytö ja Anna Toikkanen keskustelevat hamppupellossa.
Viljelijä Anna Toikkanen (kuvassa oikealla) kasvattaa siemenhamppua toista kesää peräkkäin. Tänä kesänä hamppua kasvaa 10 hehtaarin alalla. Kokemus on ollut positiivinen.Marianne Mattila / Yle

Eniten lajiketta viljellään Kanadassa, missä öljyhampun tuotteistaminen ja markkinointi ovat onnistuneet hyvin. Viime vuonna Finolan osuus oli kaikesta maassa viljeltävästä hampusta 40 prosenttia. Peltoja oli Kanadassa kaikkiaan 13 000 hehtaarin alalla.

Euroopassa Finolaa viljellään 8 000 hehtaarin alalla. Suomessa viljelyala on tänä vuonna vajaat 1 000 hehtaaria.

– Kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen Finolan kylvösiementä viedään tänä vuonna myös Oseaniaan, kertoo Finola Oy:n talouspäällikkö Anita Hemmilä.

Milloin hampun elintarvikekäyttö on mahdollista?

Kaupallisessa tarkoituksessa hampun lehtiä saa käyttää toistaiseksi vain teekäytössä, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahi.

Hampun lehdistä voi valmistaa teetä, koska lehtiä on käytetty perinteisesti teenä joissain EU-maissa. Mutta jos lehtiä haluaisi käyttää muussa elintarvikkeessa, tilanteesta tulee monimutkaisempi.

Hampun lehtien teekäyttö ei ole niin merkittävää, että sen perusteella lehtiä voisi hyödyntää miten ja missä elintarvikkeissa tahansa.

Jos lehtiä haluttaisiin käyttää laajemmin eri elintarvikkeiden ainesosina, pitäisi osoittaa niiden laajempi käyttöhistoria myös muissa elintarvikkeissa kuin vain teenä.

Vaihtoehtoisesti hampunlehtiä sisältävälle tuotteelle voi hakea uuselintarvikelupaa.

Siementen kohdalla tilanne on eri, koska siemenillä on ollut todistettavasti merkittävää elintarvikekäyttöä. Siksi hampun siemenistä valmistetuille tuotteille ei tarvitse hakea uusielintarvikelupaa.

Elintarvikelainsäädäntö koskee kuitenkin vain kaupallista toimintaa.

– Omalla vastuullaan yksityiset henkilöt voivat toki syödä, mitä haluavat, Mizrahi sanoo.

Näin ollen esimerkiksi kuivattuja hampun lehtiä voi käyttää raaka-aineena ruoassa, omalla vastuulla.

Anna Toikkanen keskellä hamppupeltoa.
Anna Toikkanen käyttää kuivattuja hampunlehtiä teessä ja tuoreena pakastettuja lehtiä smoothiessa.Marianne Mattila / Yle

Se kannattaa muistaa, että Suomessa elintarvikkeet eivät saa kuitenkaan sisältää huumausaineiksi katsottavia aineita. Hampussa päihdyttävä aine on tetrahydrokannabinoli eli THC.

Sen lisäksi hampusta voidaan erottaa lukuisia kannabioideja. Niistä tunnetuin on CBD. Euroopan komissiossa on käsittelyssä lukuisia CBD-tuotteille haettuja uuselintarvikelupia.

Hakemukset ovat kuitenkin sisällöllisesti puutteellisia. Niistä puuttuu tietoa muun muassa koostumuksen, turvallisuuden ja säilyvyyden osalta.

Hamppu ja ihminen ovat valloittaneet yhdessä maailman

Hampulla on pitkä historia. Se on oletettavasti ihmisen ensimmäisiä viljelykasveja. Kuitu-, öljy- ja ravintokasvina hamppu on ollut merkittävämpi kotitarvekasvi kuin esimerkiksi pellava.

Hampun historia näkyy Suomessa esimerkiksi paikan nimissä. Likolampi on mitä todennäköisimmin ollut paikka, jossa hampun varsia on liotettu ennen mekaanista käsittelyä.

Ihminen on levittänyt hampun siemeniä kaikille mantereille lukuunottamatta Etelämannerta. Pohjoisnavallakaan niitä ei ole.

Esimerkiksi jäämies Ötzistä on löydetty hampun kuituja ja jäänteitä kuivatuista hampun lehdistä.

Vielä toisen maailmansodan aikaan hamppu oli tärkeä kasvi sotateollisuudelle. Hampusta valmistettiin tuolloin köysiä ja purjeita.

Sodan jälkeen hampun viljely kuitenkin väheni. Yksi suurimpia syitä oli edullisen puuvillan tulo markkinoille. Hampun menekkiin vaikutti myös kaupungistuminen.

Juttua muutettu 28.9 kello 16.41. Lause: 'Ihminen on levittänyt hampun siemeniä kaikille mantereille lukuunottamatta Etelämannerta ja Pohjoisnapaa' muutettu muotoon: 'Ihminen on levittänyt hampun siemeniä kaikille mantereille lukuunottamatta Etelämannerta. Pohjoisnavallakaan niitä ei ole'.

Lue lisää:

Hamppuaktivisti Timo Haara on taistellut pitkään hampun kasvattamisen puolesta: "Minä kasvatan niin kauan kuin henki pihisee"

Hamppupellossa kasvaa laillista rahaa