Moni yritys ehti panna lapun luukulle odottaessaan rajan avaamista – nyt venäläisturisteista toivotaan rajakunnan pelastajaa

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä aletaan valmistella ensi vuonna. Kaakkois-Suomen rajavartiosto tarvitsee noin 25 miljoonaa euroa Parikkalan rajanylityspaikan rakentamiseen.

Parikkala
Parikkalan raja-asema
Parikkalan rajanylityspaikan kautta kulkee tällä hetkellä raskasta liikennettä erikoisluvalla.Mikko Savolainen / Yle

Parikkalalainen puutuotealan yrittäjä Pekka Paakkinen on yhtä hymyä.

Hallitus tiedotti tiistaina, että Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle aletaan valmistella vuonna 2020. Liikenne rajanylityspaikalla alkaisi vuonna 2024.

– Tätä on odotettu pitkään. Työtä on tehty paljon ja nyt tuli viimein järjen voitto, Paakkinen sanoo.

Parikkalalaiset yrittäjät Paakkinen etunenässä ovat tehneet vuosia töitä sen eteen, että Parikkalan rajanylityspaikan kautta voisivat kulkea myös matkailijat.

Tällä hetkellä ainoastaan raskas liikenne voi ylittää Suomen ja Venäjän välisen rajan Parikkalan kohdalla erikoisluvalla.

Paakkisen mukaan rajanylityspaikan avautuminen luo kasvumahdollisuuksia eri alojen yrityksille. Uuttakin yritystoimintaa voi syntyä matkailun ja kaupan aloille.

Toisaalta rajanylityspaikan avautuminen avaa uusia ovia suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyölle.

Paakkisen oma yritys Laatokan Lankku tuo puutuotteita Venäjältä Suomeen. Paakkinen kertoo tehneensä venäläisten yrittäjien kanssa yhteistyötä yli 20 vuotta.

– Siellä on potentiaalia tehdä muutakin yhteistyötä.

"Teot näyttävät, mutta uskotaan, että raja saadaan nyt auki"

Hotelli-ravintola Kägösen yrittäjä Tiina Vuolli sulattelee vielä uutista Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle.

– Teot näyttävät, mutta uskotaan, että raja saadaan nyt auki, Vuolli sanoo.

Suunnittelun alkaminen luo uskoa yrittäjän sekä koko kunnan tulevaisuuteen. Vuolli odottaa, että Kägösessä pysähtyy nykyistä enemmän matkustajia tulevina vuosina.

Hotelli-ravintola sijaitsee valtatie 6:n varrella reilun kilometrin päässä Parikkalan rajanylityspaikasta. Venäjän rajan läheisyys näkyy Kägösessä jo nyt.

– Meillä käy hyvin paljon matkailijoita, jotka ajavat Parikkalaan päästäkseen mahdollisimman lähelle rajaa. Se kiehtoo monia keski- ja eteläeurooppalaisia.

Hotelli ravintola Kägösen yrittäjä Tiina Vuolli
Hotelli-ravintola Kägösen yrittäjä Tiina Vuolli suhtautuu vielä hieman epäuskoisesti Parikkalan rajanylityspaikan avaamiseen.Mikko Savolainen / Yle

Parikkalan kunnanjohtajan Vesa Huuskosen mukaan moni Kuutostien varrella ollut yritys on lopettanut toimintansa viiden viime vuoden aikana.

Kelkka voi kääntyä, jos rajanylityspaikka avautuu.

– Pitää muistaa, että tällä on koko itäiselle Suomelle yhtä suuri merkitys kuin Parikkalalle, lisää Huuskonen.

Huuskonen viittaa aiemmin tehtyihin selvityksiin. Niiden mukaan elinkeinoelämän ja teollisuuden kuljetukset monipuolistuvat ja lisääntyvät, jos rajanylityspaikka avautuu kansainväliselle liikenteelle.

Venäjällä on investoitu Laatokan länsipuolella sijaitsevien maanteiden kunnostamiseen. Parikkalan kohdalle Syväoroon johtaa nyt hyväkuntoinen maantie.

– Tästä tulee käytännössä nopein reitti Pietarista Parikkalan ja Savonlinnan kautta keskiseen Suomeen. Elinkeinoelämälle ja teollisuudelle yhteydet ja logistiikka ovat keskeisiä, sanoo Huuskonen.

Huuskonen visioi myös, että Saimaan ja Laatokan välille syntyy matkailua ja siihen liittyvää yrittäjyyttä.

– Toki olemme tyytyväisiä myös työpaikoista, joita tänne syntyy.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Parikkalan raja-asemalla
Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen visioi Saimaan ja Laatokan välistä matkailua.Mikko Savolainen / Yle

Rajavartiosto: Aikataulu on mahdollinen

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen tietää Kaakkois-Suomen rajavartiostolle uusia haasteita.

– Puitteiden pitää pitää olla kunnossa sujuvaa ja turvallista rajanylitystä varten. Lisäksi tarvitsemme sinne henkilöstöä, rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä kertoo.

Tällä hetkellä rajatarkastukset tapahtuvat elementtirakennuksessa, jossa on yksi linja lähtevälle ja toinen saapuvalle liikenteelle. Venäjän puolella tarkastukset tapahtuvat vanhoissa parakeissa.

Rajavartiolaitoksessa on arvioitu, että Parikkalan rajanylityspaikan rakentaminen maksaisi noin 25 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä riippuu rajanylityspaikan aukioloajoista.

– Tarvitsemme sinne arviolta 65 henkilötyövuotta, jos rajanylityspaikka on auki ympäri vuorokauden.

Tuolla henkilöstömäärällä voitaisiin hoitaa 0,5–1 miljoonaa rajanylitystä. Aukioloajasta on sovittava Venäjän rajavartiopalvelun kanssa.

Karttagrafiikka Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoista.
Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella on kolme kansainvälistä rajanylityspaikkaa, joiden kautta voi kulkea autolla. Lisäksi junaliikenne kulkee Vainikkalan rajanylityspaikan kautta.Hilppa Hyrkäs / Yle

Kivelä uskoo ja toivoo, että valtio on valmis rahoittamaan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä koituvat lisäkustannukset.

– Me tarvitsemme lisärahoituksen tämän paikan avaamiseen.

Parikkalassa perustettiin tänään keskiviikkona myös hankeyhtiö, joka varautuu toimimaan rajanylityspaikalla tarvittavien toimi- ja varastotilojen rakennuttajana tai vuokraisäntänä.

Yhtiösopimuksen tekivät Parikkalan kunta ja puutavarayhtiö Laatokan Lankku. Yhtiön osakkaiksi otetaan myös muita itäsuomalaisia yrityksiä.

Rajanylityspaikan avaaminen vuonna 2024 on Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentajan Juha Kivelän mukaan mahdollista, jos tahtotila on yhteinen molemmin puolin rajaa.

– Valmistelu on tehtävä yhdessä Venäjän valtion ja viranomaisten kanssa. Emme voi yksin asiaa päättää, Kivelä sanoo.

Venäjä on jo useamman vuoden ajan toivonut, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka kansainvälistetään.

Välitöntä tarvetta Parikkalan rajanylityspaikan avaamiselle ei ole, jos mittarina ovat viime vuosina hiipuneet rajanylittäjien määrät itärajalla.

Rajavartioston mukaan nykyiset rajanylityspaikat riittävät kaikille kulkijoille. Päätös Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta onkin osa hallituksen tukipakettia Savonlinnalle, joka on menettänyt runsaasti työpaikkoja muun muassa opettajankoulutuksen siirrossa Joensuuhun.