Asiantuntijat budjettiesityksen ilmastosatsauksista: Tehokkain toimi jäi uupumaan, kun turpeen verotukea ei poistettu

Kysyimme asiantuntijoilta, miten hallituksen ensimmäinen budjetti vastaa sen omiin ilmastotavoitteisiin.

ilmastonmuutos
Traktori aumaa turvetta.
Turvesuon aumaamista Vapon Linnansuon turvetuotantoalueella Joensuussa.Petri Lassheikki / Yle

Antti Rinteen (sd.) hallitus on kertonut tekevänsä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Edelläkävijämaa Suomen pitäisi olla hiilineutraali jo vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Hallitus sai tiistaina valmiiksi ensimmäisen talousarvioesityksensä.

Ensi vuoden budjettiesityksestä löytyvät nämä satsaukset ympäristöön ja ilmastoon:

Korotukset tai leikkaukset kohdistuvat vuodelle 2020, ellei toisin mainita.

  • Luonnonsuojeluun +100 miljoonaa euroa. Rahoilla turvataan luonnon monimuotoisuutta, elvytetään vaelluskalakantoja ja kunnostetaan retkeilyalueita ja kansallispuistoja.
  • Kivihiiltä korvaavien investointien tukeminen/energiatuen myöntämisvaltuus +90 miljoonaa euroa kehyskaudella 2020-2023.
  • Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen +21 miljoonaa.
  • Asuinkerrostalojen energiaremontit +20 miljoonaa euroa.
  • Kiinteistöjen öljylämmityksestä luopuminen +10 miljoonaa euroa.
  • Maankäyttösektorilla hiilinielujen vahvistaminen ja maankäyttösektorin päästöjen vähentäminen +10 miljoonan euroa. Pysyvä lisäys vuodesta 2021 eteenpäin +14,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kertaluonteista rahoitusta +50 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.
  • Biokaasuohjelma +10 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.
  • Sähköautojen latausverkoston kasvattaminen +4 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.
  • Kiertotalouden edistäminen pysyvä rahoitus +2 miljoonaa euroa. Määräaikainen kiertotalouden innovaatio- ja investointituki +48 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.
  • Maatalouden biokaasu- ja lannankäsittelyinvestoinnit +7,5 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.
  • Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke +6,3 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.
  • Vesiensuojelun tehostamisohjelma +3 miljoonaa euroa.
  • Kestävän ruokajärjestelmän toteuttaminen ja ruokahävikin torjunta +1 miljoona euroa.
  • Parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen asteittainen poisto -120 miljoonaa euroa.
  • Liikennepolttoaineiden veronkorotus 250 miljoonaa euroa. Vaikutus bensan hintaan +6 senttiä litralta.

Turpeen veroetu pois, yritystukia raivattava kunnolla

Kysyimme asiantuntijoilta, miten hyvin Rinteen hallituksen budjetti vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen ja sen omiin tavoitteisiin.

Asiantuntijat nostavat esiin nämä listalta puuttuvat ilmastotoimet:

  • Ympäristölle haitallisten yritystukien ronskimpi leikkaus.
  • Muutokset teollisuuden päästökauppakompensaatioon ja energiaintensiivisen teollisuuden energiaveronpalautuksiin.
  • Erityisesti turpeen verotuen poistaminen.
  • Metsien raivausmaksu.

Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä kuvailee ensipanostuksia vaatimattomiksi koviin tavoitteisiin nähden. Höltän mielestä luonnon osalta kävi hyvin: luonnonsuojelulle saatiin hallitusohjelmassa luvattu lisärahoitus, mutta ilmaston puolella jää vielä töitä tuleville vuosille.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sanoo, että budjettipäätöksillä voitaisiin vaikuttaa merkittävästi päästökauppasektorin päästöihin.

– Olisin odottanut ensimmäisenä turpeen veroedun poistamista, koska sillä olisi kaikkein suurin vaikutus. Toinen, mitä olisi voinut odottaa koskee metsäkatoa. Metsän raivaamisen maksu vähentäisi hyvin nopeasti maaperän päästöjä, Ollikainen toteaa.

Turpeen verotusta tarkastellaan osana energiaveron kokonaisuudistusta ensi vuonna.

Harri Hölttä
Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä toivoo, että hallitus pitää päänsä kylmänä yritystukien karsimisessa, eikä anna periksi teollisuuden uhkailuille.Oona Lohilahti / Luonnonsuojeluliitto

Ilmastonmuutoksen torjunnan kiirellisyys on tullut jo kaikille selväksi, joten yritystukia pitäisi pystyä karsimaan.

Höltän mukaan parafiinisen dieselöljyn veroalen poistaminen (120 miljoonaa) ja liikennepolttoaineiden veronkorotus (250 miljoonaa) eivät ole toimina suuria, jos sitä vertaa ympäristölle haitallisten tukien 3,5 miljardin euron pottiin.

– Se on kuitenkin alku. Karsittavaa riittää vielä runsaasti. On paljon yritystukia, jotka käytännössä edistävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Hölttä sanoo.

Edellinenkin hallitus yritti leikata yritystuista, mutta ei siinä onnistunut.

– Aina on joku teollisuuden edunsaaja, joka voi sanoa, että jos ette tee näin, siirrämme toimintamme muualle. Toivon, että hallitus pitää asiassa päänsä kylmänä, ja katsoo asiaa tulevaisuuden näkökulmasta, Hölttä jatkaa.

Ollikainen painottaa, että kaikki fossiilisten polttoaineiden tuet pitäisi poistaa, jos ilmastotavoitteeseen halutaan päästä.

– Siellä on sellaisia epämääräisiä kilpailua vääristäviä kannustimia, professori sanoo.

Hölttä pitää hyvänä ilmastotoimien ja haitallisten tukien karsimisen selkeää aikataulutusta. Seuraavan vuoden aikana tehdään suurempia päätöksiä.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu useita hyviä tavoitteita ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta siinä vaiheessa kun rahaa aletaan jakamaan ja pykäliä säätämään, mitataan sitoutuminen tavoitteisiin, Hölttä toteaa.

Kivihiilen korvaavat investoinnit hyödyllisiä

Markku Ollikainen kiittelee panostuksia sähköisen liikenteen latausinfraan ja polttoaineveron kiristyksiä. Asumisen lämmityspäästöjen vähentäminen ovat myös askel eteenpäin.

Tietysti voi kysyä vievätkö nämä asiaa eteenpäin riittävän nopeasti, Ollikainen huomauttaa.

– Kaikilla näillä toimilla edistetään kivihiilestä irtipääsyä, mikä on hyvä asia. Kaikki vievät oikeaan suuntaan. Turve olisi kuitenkin ollut näistä yksittäisistä toimista se kaikkein vaikuttavin teko, Ollikainen arvioi.

Markku Ollikainen
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen odotti, että turpeen veroalennus olisi jo poistettu. Esa Fills / YLE

Hänen mukaansa hallituksen ilmastotoimien vaikuttavuus riippuu paljon siitä, mitä turpeen verotukselle tehdään energiaverouudistuksen yhteydessä.

Kivihiiltä korvaavien investointien tukemista Ollikainen pitää hyödyllisenä. Hallitusohjelman mukaan Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä ja turpeen käyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Olisi tärkeää, että suuret, kivihiiltä käytävät kaupungit löytävät uuden sukupolven ratkaisuja sähkön- ja lämmöntuotantoon. Nämä kannustimet antavat meille paremmat mahdollisuudet sulkea turvetta pois, Ollikainen sanoo.

Professori muistuttaa, että EU:n maankäyttöpolitiikka astuu voimaan vuosina 2020–2021.

Ollikainen kehottaa hallitusta valmistelemaan huolella maankäyttöä koskevat päätöksensä, koska maankäyttö on merkittävä hiilidioksidin päästölähde. Päästöjä vähentävät toimet voivat aiheuttaa tuntuvia kustannuksia yhteiskunnalle.

Kokoomus ja perussuomalaiset tylyinä

Opposition suuret puolueet arvostelevat budjettiriihen päätöksiä myös ilmastonäkökulmasta, tosin eri vinkkelistä.

Perussuomalaisten mielestä esimerkiksi bensaverojen korotus ei vähennä autoilua, vaan kutistaa aivan turhaan autoilijoiden ostovoimaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan hallitus käyttää ilmastonmuutosta verukkeena ajaa työllisyyttä ja yrittäjyyttä ulkomaille.

– Mutta on myös vähän kyseenalaista vielä, onko tuo hallituksen esitys edes näiden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta kovin tehokas, Tavio sanoo.

Perussuomalaisten mukaan perusratkaisu energiantuotannon päästöttömyyteen olisi lisätä ydinvoimaa.

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen puolestaan lyttää hallituksen päättämättömyyden eri energiamuotojen verokohtelussa.

– Tärkeintä olisi sähkön ja lämmöntuotannon päästöttömyyden vauhdittaminen ja siihen tässä ei valitettavasti ole eväitä lainkaan. Kaikki energiaveropäätökset lykättiin vuodella eteenpäin ja valitettavasti näillä päätöksillä ei olla sillä hiilineutraalisuuden 2035-uralla, Mykkänen sanoo.

Yritystukien karsinta jäi Mykkäsen mukaan tussahdukseksi, joka ei juuri ilmastonmuutoksen torjuntaakaan edistä.

– Vasemmisto ja vihreät ovat vuosia ilkkuneet, että eikö löydy kahta miljardia yritystukia tuosta vain. Nyt jäi käteen sata miljoonaa parafiinidieselistä, joka vielä on keskimääräistä puhtaampi polttoaine, Mykkänen sanoo.

Lue lisää:

Hallitus pui myös näitä leikkauksia yritystukiin: apteekkarit, pienpanimot, matkailuautot, viihdemerenkulku...

Pitikö tämän olla ilmasto- ja koulutushallitus? Asiantuntijat odottavat budjetista näyttöjä: "Tavoite ei ole keino"

Hallitus sai budjettiriihensä puitua: Korkeakoulut saavat rahansa heti ensi vuonna, yritystuista pois 120 miljoonaa euroa, aktiivimallin leikkuri puretaan

Lintilä talousuhista A-studiossa: Tarvitsemme nyt vakaata kansallista talouspolitiikkaa