Kaupungin varjoissa lymyää vihattu ja älykäs otus, joka on pitänyt ihmistä pilkkanaan vuosisatoja – "Alamme olla altavastaajina"

Rotta on levinnyt kaikille mantereille Antarktista lukuunottamatta. Silti ihmisen seurassa elävästä kaupunkirotasta tiedetään vain vähän.

rotta (laji)
Råtta dricker ur en vattentunna.
Mostphotos/Urs flueeler

Rotat ovat eläneet ihmisen seuralaisena ainakin satoja vuosia. Ne viihtyvät hyvin kaupunkiympäristössä ja hyötyvät ihmisen toiminnasta.

– Rotta on meistä riippuvainen ja elää ihmisen ylijäämäruoalla. Se elää rakennuksissa, ja hakeutuu ihmisen tuottaman lämmön lähelle, kuvailee rottaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Nina V. Nygren.

Tutkijatohtori Nina V. Nygren seisoo puistossa punaisessa takissa.
Tutkijatohtori Nina V. Nygren on mukana tutkimassa rottaa yhteiskuntatieteellisestiä näkökulmasta. Anne Savin / Yle

Hän on mukana tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoituksena on oppia ymmärtämään, millä tavoin rotat elävät keskuudessamme ja miten me elämme rottien kanssa. Kaupungissa elävistä rotista tiedetään tällä hetkellä yllättävän vähän.

Käytämme kuitenkin resursseja rotan torjuntaan, joten senkin takia olisi hyvä tietää lisää.

Nina V. Nygren

– Siihen on ehkä kaksi syytä. Kaupunkiekologista tutkimusta on ruvettu tekemään enemmän viimeisen 20 vuoden aikana ja rotta on aika tyypillinen kaupunkieläin.

– Toinen syy on, että kaupungissa elävä rotta on aika vaikea tutkittava. Niiden määrää on vaikea laskea samalla lailla kuin muiden nisäkkäiden. Rotan jälkiä on vaikeaa löytää, ja rotta piileskelee muun muassa sementtiseinien sisällä, joten sen elämän seuraaminen on vaikeaa.

Tutkimuksen kohteena on myös se, millä tavalla rottiin suhtaudutaan ja minkälaisia käytäntöjä rottien torjuntaan on kehitetty.

– Käytämme resursseja rotan torjuntaan, joten senkin takia olisi hyvä tietää lisää, sanoo Nygren.

Rotta hakeutuu lähelle ihmisen rakennuksia ja ruokaa

Tuholaistorjuntaa vuosikymmeniä tehnyt Pertti Leinonen Tuholaistorjunta Oy Destructor Ab:stä on tällä kertaa saapunut pirkanmaalaisen elintarviketeollisuuslaitoksen pihalle tarkastamaan alueelle jätettyjä syöttiasemia.

Varoituksin ja lukituin kansin varustetut syöttiasemat on sijoitettu rakennuksen reunamille paikkoihin, joissa rotan oletetaan liikkuvan. Tällä tarkastuskerralla rottia ei löytynyt.

Tuholaistorjuja Pertti Leinonen.
Tuholaistorjuja Pertti Leinonen on tehnyt töitä rottaa vastaan vuosikymmeniä. Anne Savin / Yle

Kylmenevät ilmat ja syksyn tuomat sateet saavat Leinosen mukaan rotat pyrkimään sisälle rakennuksiin.

– Rotta haluaa omista koloistaan kuivempiin tiloihin, ja kaikenlaiset ruuan tuoksut houkuttelevat sitä.

Rotta on älykäs, joten torjujat ja rotat käyvät jatkuvaa kilpajuoksua keskenään.

– Kyllä se on niin, että rotta on pääasiassa se voittaja. Ihmisen välineet ovat loppujen lopuksi aika kehnoja. Se oppii karttamaan loukkuja ja jyrsijämyrkkyä se ei halua syödä.

Avattu puusta rakennettu rotanloukku, jossa näkyy syöttinä oleva torjuna-ainepussi.
Rotanloukun kansi on suljettu ja siinä on varoitusmerkinnät. Anne Savin / Yle

Jyrsijämyrkkyjä mieluiten käyttävä Leinonen kokee rottien torjunnan vaikeutuneen jyrsijämyrkkyjen koostumusten muutosten myötä.

– Vanhoilla aineilla olimme hiukan niskan päällä. Nyt me alamme olla altavastaajia rotan kanssa. Näillä aineilla ei tulla pärjäämään kovin pitkään, ja siksi täytyy tapahtua jotain muutosta.

Kyllä se on niin, että rotta on tänä päivänä pääasiassa se voittaja.

Pertti Leinonen

Jyrsijöiden torjuntaan on kehitetty muun muassa elektronisia torjuntalaitteita, mutta ne eivät vakuuta Leinosta.

– Ne eivät tahdo toimia meidän oloissamme. Ne eivät kestä kosteutta, joten oikosulut ovat niissä varsin yleisiä. Elektronisten torjuntalaitteiden toimintavarmuus on heikko.

Omakotiasujat haluaisivat häätää rotan pihoiltaan

Tampereella Nekalassa omakotiasujat käyvät omaa taisteluaan rottia vastaan. Asuinalueen keskellä sijaitsevan puiston suojasta löytyy rotille ihanteellisia asuinpaikkoja vesilammikoineen.

– Niitä on pyörinyt täällä puistoissa ja kävelyteillä, ja sieltä ne tulevat tänne omakotialueelle välillä, kertoo Asevelikylässä Saviniementiellä asuva Timo Lehtonen.

Timo Lehtonen seisoo puutarhansa edustalla.
Nekalan Asevelikylässä asuva Timo Lehtonen on huolissaan rottien lisääntyneestä määrästä alueella. Anne Savin / Yle

Alueelta on loukutettu asukkaiden toimesta ainakin kymmenkunta rottaa kuluneen kesän aikana. Suurimmalla oli mittaa hännän kanssa 30 senttiä.

Nekalassa rottahavainnot ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana.

– Epäillään, että ne ovat tulleet kaupungista, koska siellä on meneillään ratikkatyömaa ja areenan rakentaminen. Eli rotat ovat lähteneet kaupungista meteliä ja melskettä pakoon.

Timo Lehtonen on tehnyt omalla pihallaan useita rotan torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä.

– Kulkureiteille ja talon sokkelin vierustaan olen hankkinut karkeaa soraa, josta rotat eivät pidä. Verannan avoimet alareunat on suljettu kanaverkolla, ja myös kulkuaukko katoksen alla olevalle verannalle suljetaan yöksi verkolla.

Samaa verkkoa Lehtonen asettelee maata vasten sokkelin edustalle estämään rottia kaivamasta tunneleita lähellä rakennusta.

Avoimen verannan alareunalle on asetettu kanaverkkoa estämään rottien kulun.
Timo Lehtonen on suojannut omakotitalonsa katoksen alla olevan verannan rotilta reunoja kiertävällä kanaverkolla. Anne Savin / Yle

Pihojen siistinä pitäminen on yksi tärkeä tekijä rottien pitämiseksi poissa.

– Kaikki maahan pudonneet omenat, marjat ja hedelmät on korjattava heti pois. Niitä ei pidä jättää avokompostiin, vaan ne on saatava rottien ulottumattomiin, Lehtonen muistuttaa.

Samaa on tehnyt alueen omakotiyhdistys. Nekalassa on yritetty patistaa kaikkia asukkaita siivoamaan pihansa, sillä muutoin rotat etsivät ravintoa vaeltaen pihasta toiseen, ja eivät lähde alueelta.

– Myös nurmikot on pidettävä lyhyenä, viherpeukaloksi tunnustautuva Lehtonen sanoo.

Rotta on ja pysyy

Rotat nousevat usein otsikoihin runsaiden havaintojen perusteella, ja silloin saatetaan puhua räjähtäneestä rottaongelmasta. Todellisuudessa rottien määrää ei pystytä arvioimaan, joten sekin on osa neljävuotiseksi suunniteltua tutkimusta.

– Maailmalta on tullut viime vuosina erilaisia tutkimuksia, joissa on pyritty laskemaan eri kaupunkien rottia, mutta tutkimustietoon perustuen ei missään voida sanoa, kuinka paljon niitä on. Erilaisia arvioita voidaan heittää, mutta ei ole kunnon tietoa, kertoo tohtoritutkija Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta.

Ihmisen on totuttava siihen, että aina jossakin rapisee.

Pertti Leinonen

Rotta elää siis väistämättä ihmisten läheisyydessä, mutta sitä ei haluta nähdä.

– Rotta symboloi monesti likaa, saastaisuutta ja tauteja. Siihen liittyy myös paljon merkityksiä, jotka ovat kulkeneet rotan mukana satoja vuosia, Nina V. Nygren sanoo.

Nygren ei usko, että rotasta päästäisiin eroon tulevaisuudessakaan.

– Luulen, että ihmisten yhteiskunta romahtaa ennen rottaa. Mutta rotat ehkä romahtavat siinä samalla. Rotta on sitkeä ja sopeutuvainen.

Tieto rotan pysyvyydestä ei tietenkään ilahduta Nekalassa.

– Kyllähän se kauhistuttaa, eikä niiden kanssa haluaisi elää, mutta kai se on pakko, sanoo omakotialueella rottia torjuva Timo Lehtonen.

Tuholaistorjuja Pertti Leinonen tarkastamassa jyrsijöille tarkoitettua syöttiasemaa.
Tuholaistorjuja Pertti Leinonen käy tarkastamassa lukitut loukut säännöllisesti. Anne Savin / Yle

Tuholaistorjuja Pertti Leinonen ei myöskään usko leipäpuunsa katoamiseen.

– Mitä enemmän kaupungistutaan, sitä enemmän meidän on hyväksyttävä rotan läsnäolo. Ihmisen on totuttava siihen, että aina jossakin rapisee.

Tutkijatohtori Nina V. Nygren kuitenkin toivoo, että rottaan voisi suhtautua myös toisin.

– Ehkä voisi yrittää arvostaa rotan älykkyyttä ja sinnikkyyttä, vaikka sitä joudutaan torjumaan.

artikkelia korjattu 19.9. klo 14.36: Alaotsikossa oleva rotan levinneisyyttä koskeva tieto "pohjoista lukuunottamatta" on poistettu, ja korjattu muotoon "Antarktista lukuunottamatta".

4.10. klo 16.23 poistettu linkki ja maininta EU:n uusista torjunta-ainemääräyksistä. Korjattu myös "torjunta-aine" muotoon "jyrsijämyrkky".

8.10. klo 15.05 muutettu: "Jyrsijämyrkkyjä mieluiten käyttävä Leinonen kokee rottien torjunnan vaikeutuneen jyrsijämyrkkyjen pitoisuuksien muutosten myötä." muotoon: "Jyrsijämyrkkyjä mieluiten käyttävä Leinonen kokee rottien torjunnan vaikeutuneen jyrsijämyrkkyjen koostumusten muutosten myötä." Poistettu myös kuvateksti: "Tällä kertaa loukku oli tyhjä.." Rotta päätyy yleensä myrkkyä syötyään kuolemaan muualle.

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo: Rotta on ihmisen peili

Mitä ajatuksia rotta sinussa herättää? Oletko joutunut kohtaamisiin rottien kanssa? Keskustele aiheesta klo 20.00 saakka.

Lue lisää:

Tuholaistorjuja hälytetään yhä useammin rottajahtiin – myrkkyjen siirtyminen vain ammattilaisten käyttöön turhauttaa kaupunkilaisia

Lappeenrannan Hakalissa puhkesi rottaongelma – kaupunki pistää ihmiset raportoimaan havainnoistaan Eläin, jonka kohtaloksi koitui kaatopaikkojen kato – rottia syövä hilleri on häviämässä luonnosta