1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. avustustoiminta

Kätilö Arja Savolainen on auttanut lapsia maailmaan kriisikohteissa jo yli 15 vuoden ajan: "äidin henki on kehitysmaassa kullanarvoinen"

Valmiusyksikön toimintaa rahoitetaan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastosta.

avustustoiminta
Vapaaehtoistyöntekijä Arja Savolainen Kuopion kaupungintalon edustalla.
Arja Savolainen asuu ja työskentelee Kuopiossa. Kansainväliset avustustehtävät vievät hänet toistuvasti maailmalle.Sami Takkinen / Yle

Arja Savolainen on auttanut perheitä eri puolilla maailmaa. Ensin puoli vuotta Pohjois-Afganistanissa, sitten Haitin maanjäristysalueella.

Nepalin vuoristossa pienessä kylässä maanjäristyksen jälkeen. Pakolaisleireillä Bangladeshissa, lähellä Myanmarin rajaa sekä Kreikassa. Itä-Afrikassa Mosambikissa myrskyn iskettyä.

– Bangladesh ja Mosambik olivat haastavimmat paikat, koska niissä oli eniten äitikuolemia. Hoidettavat potilaat olivat kaikista vaativimpia, Savolainen kertoo.

Kätilönä Kuopiossa työskentelevä Savolainen kuuluu Suomen Punaisen Ristin katastrofivalmiusyksikköön. Kun avustusjärjestö päättää lähettää kriisialueelle yksikön, se lähettää mahdollisille lähtijöille tekstiviestin.

Myös Savolaisen kännykkä piippaa. Viestissä tiedustellaan, kuinka nopeasti lähtö järjestyisi.

– Jos vastaan "heti", se voi tarkoittaa huomista tai ylihuomista. Nopein lähtöni on ollut neljä päivää ensimmäisestä yhteydenotosta, hän kertoo.

Punainen Risti auttaa maahan tulleita turvapaikanhakijoita pakolaisleireillä. Kuva on vuodelta 2016.
SPR lähetti yhdessä Saksan Punaisen Ristin kanssa kreikkalaiselle pakolaisleirille terveysklinikan. Kuvassa klinikan pystytystä.Gero Breloer/SPR

Avustusjärjestö käy saamansa vastaukset läpi ja ryhtyy kokoamaan lähtijöiden ryhmää. Työsopimus kirjoitetaan yleensä noin kuukaudeksi, mutta sitä on mahdollista jatkaa molemminpuolisella suostumuksella.

Ennen lähtöä Savolainen lukee SPR:n sähköpostitse lähettämän infopaketin kohdemaasta ja projektista. Sen jälkeen hän käy Helsingin toimistolla, jossa tehtävää käydään laajemmin läpi. Tiedot täydentyvät ja syventyvät lentomatkan aikana.

Ensimmäinen kutsu Afganistaniin

Arja Savolainen haaveili kansainvälisestä avustustyöstä kauan. Hän on kotoisin Pohjois-Karjalasta Valtimolta ja koki kutsumusta hoitotyötä kohtaan jo kouluikäisenä.

Tunne vahvistui opiskellessa ja Savolainen valmistui kätilöksi ja terveydenhoitajaksi.

Keväällä 2003 ajankohta tuntui viimein sopivalta. Työkokemusta ja kielitaitoa oli riittävästi. Perheen lapset olivat 16- ja 19-vuotiaat, ja suhtautuivat äidin lähtöön ymmärtäväisesti.

– Perhe on aina tuumannut, että kyllä he täällä pärjäävät, kun on terveydenhuoltoa, koulutusta ja kaikkea apua saatavilla. Että ehkä maailmalla tarvitaan enemmän apua, Savolainen kertoo.

Kätilö Arja Savolainen hoitaa naisia klinikalla Nea Kavalan pakolaisleirillä Pohjois-Kreikassa. Kuva on vuodelta 2016.
Kätilö Arja Savolainen hoitaa naisia klinikalla Nea Kavalan pakolaisleirillä Pohjois-Kreikassa.Maria Santto/SPR

Savolainen kävi Suomen Punaisen Ristin viikon mittaisen peruskurssin ja liittyi samalla jäseneksi. Ensimmäinen komennus tuli nopeasti. Savolainen lähti Pohjois-Afganistaniin syksyllä 2003 ja oli siellä puoli vuotta.

Jännitys ennen lähtöä oli kova. Savolaista mietitytti, millaista perillä olisi ja millaista työtä olisi tehdä.

Kaikki sujui kuitenkin hyvin. Afganistanissa työskentelyä helpotti vahva ammattitaito.

– Se oli sellainen pieni maaseutukaupunki, jonka sairaalan synnytyssalissa ja sairaalassa olin töissä, hän kertoo.

Ensimmäisestä komennuksesta jäi kipinä, joka saa vastaamaan avustusjärjestön tekstiviestiin yhä uudelleen myöntävästi.

Joka kymmenes vastaa kyllä

Suomen Punaisen Ristin katastrofivalmiusyksikköön kuuluu noin 1 000 avustustyöntekijää. Heistä arviolta puolet on valmiina lähtemään maailmalle lyhyelläkin varoitusajalla.

Lähtövalmius vaihtelee elämäntilanteen mukaan.

– Jos lähetämme viestin kymmenelle henkilölle, keskimäärin yksi pääsee matkaan, kertoo SPR:n tiedottaja Pekka Reinikainen.

Ryhmään kuuluu lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa, mutta myös logistiikan, viestinnän ja hallinnon ammattilaisia. Pienimmillään matkaan lähtee yksi ammattilainen tukemaan kansainvälistä ryhmää. Suurimmillaan paikalle lähetetään kirurginen sairaala.

– Toimintaa on ollut Suomessa jo 80-luvulta. SPR on ollut kansainvälisestikin etujoukoissa kehittämässä tätä mallia, Reinikainen kertoo.

Viimeksi SPR lähetti katastrofivalmiusyksikön logistiikkatiimin Bahamasaarille hurrikaanien uhrien auttamiseksi.

Äitejä auttamalla autetaan koko perhettä

Arja Savolaisen mukaan kätilön ja terveydenhoitajan perustyö on samanlaista kaikkialla. Hän seuraa raskauden etenemistä ja päästää lapsia maailmaan. Hän huolehtii äitien ja lasten terveydestä, auttaa ja opastaa.

Punaisen Ristin paikallisella henkilökunnalla on työn onnistumisessa tärkeä rooli. Järjestö palkkaa naistulkkeja, jotka paitsi kääntävät, myös ohjeistavat kulttuuriin kuuluvista toimintatavoista.

Tieto kulkee molempiin suuntiin.

– Vieraana ollaan, vieraassa maassa, vaikka ihan hyvällä asiallakin. Teemme töitä yhdessä, opetamme työtapoja ja pidämme oppitunteja, Savolainen kertoo.

Punainen Risti auttaa maahan tulleita turvapaikanhakijoita muun muassa Nea Kavalan pakolaisleirillä Pohjois-Kreikassa. Kuva on vuodelta 2016.
Punainen Risti auttaa maahan tulleita turvapaikanhakijoita muun muassa Nea Kavalan pakolaisleirillä Pohjois-Kreikassa. Kuvassa kätilöt Sanna Gharbi ja Arja Savolainen.René Schulthoff/SPR

Naisten palkkaaminen ja kouluttaminen on tärkeää, sillä naiset ja lapset ovat konflikteissa haavoittuvimmassa asemassa. Savolainen on kohdannut lapsiavioliittojen, seksuaalisen hyväksikäytön ja raiskausten uhreja.

Äidin kuolema on järkyttävä asia perheelle ja raskasta myös auttamassa oleville.

– Punaisella Ristillä on aika pienissäkin kohteissa kätilö mukana. Äidin henki on kehitysmaassa kullanarvoinen lasten ja perheen selvitymisen kannalta, Savolainen kertoo.

Työntekijöillä on mahdollista saada keskusteluapua kohteessa, mutta myös palattuaan. Yhden päivän mittainen jälkitilaisuus pyritään järjestämään aina.

Arja Savolainen Kuopion kaupungintalon edustalla.
Arja Savolainen kertoo olevansa kutsumusammatissaan. Auttaminen tuntuu tärkeältä.Sami Takkinen / Yle

Järkyttävistä kohtaloista huolimatta työ antaa auttajalleen paljon. Savolaisen mukaan tuntuu hyvältä olla yhtenä lenkkinä pitkässä auttajien ketjussa. Nähdä, kuinka pienelläkin avulla voi pelastaa perheitä, naisten ja lasten henkiä.

– Kyllä se on palkitsevinta, että voi tehdä sitä kutsumustyötään, johon on aina halunnut.

Arja Savolainen aikoo edelleen vastata kyllä, jos kutsutekstiviesti avustusjärjestöltä tulee. Perheen tuen lisäksi hänellä on työnantajan tuki. Virkavapaata saa tarvittaessa lyhyelläkin varoitusajalla.

Savolainen on työskennellyt Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuodesta 1989.

– KYS on halunnut siten tukea Punaisen Ristin toimintaa. Ja vielä on ollut työpaikka, mihin palatakin.

Lue myös:

"Lämpeneminen kiihdyttää hirmumyrskyjä – järjestöt varautuvat katastrofeihin." Asiantuntijat vastasivat kysymyksiin Dorianin opetuksista

Lue seuraavaksi