"Seksi ilman suostumusta on raiskaus" – Eduskunta käsitteli raiskauslainsäädännön muuttamiseen tähtäävää kansalaisaloitetta, Yle seurasi

Suostumus2018-kansalaisaloitetta kannatettiin yli puoluerajojen. Kriittisimmin siihen suhtautuivat perussuomalaiset.

Suomen eduskunta
Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 18. syyskuuta.
Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) johti Suostumus2018-kansalaisaloitekampanjaa ennen kuin tuli valituksi eduskuntaan kevään vaaleissa. Eduskunta keskusteli kansalaisaloitteesta täysistunnossaan keskiviikkona. Aloitteen käsittely alkaa kohdasta 34:35.

Eduskunta käsitteli raiskauslainsäädännön muutokseen tähtäävää Suostumus2018-kansalaisaloitetta (siirryt toiseen palveluun) täysistunnossaan keskiviikkona.

  • Voit katsoa tallenteen keskustelusta klikkaamalla jutun pääkuvaa. Keskustelu kansalaisaloitteesta alkaa kohdasta 34:35. Voit myös lukea koonnin keskustelusta alta.

Suostumus2018-kansalaisaloite keräsi joulukuun alkuun mennessä yli 55 000 allekirjoitusta. Aloitteen tavoitteena on muuttaa rikoslakia niin, että raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen eikä käytetyn väkivallan tai sillä uhkaamisen kautta.

Lähetekeskustelun jälkeen kansalaisaloite siirtyy eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Kansanedustajat: laki kaipaa muutosta

Moni kansanedustaja esitti puheenvuoroja sen puolesta, että voimassaoleva laki on vanhanaikainen ja se kaipaa muutosta.

– Väkivaltaa tai sen uhkaa korostava laki ei vastaa tämän päivän ihmisoikeusajattelua ja käsitystä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, totesi Mai Kivelä (vas.).

Vasemmiston Veronika Honkasalon mukaan hänen sukupolvensa kasvoi siihen oletukseen, että seksuaalinen väkivalta olisi uhrin omaa syytä ja että nainen voi tulla raiskatuksi esimerkiksi sammuneena kotibileissä.

On päivänselvää, että seksi ilman suostumusta on raiskaus.

Veronika Honkasalo (vas.)

– Nyt tämä normaali on ruvennut murtumaan, ja jo oli aikakin. Vasemmistoliitto tukee aloitetta ja iloitsee sitä, että asia on mainittu myös hallitusohjelmassa, Honkasalo sanoi.

– On päivänselvää, että seksi ilman suostumusta on raiskaus.

Halla-aho: Suhtaudun aloitteeseen skeptisesti

Kansalaisaloite sai eduskunnan käsittelyssä laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Kriittisimmin siihen suhtautuivat perussuomalaiset.

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä kansalaisaloitteen hyväksyminen saattaisi kasvattaa raiskausepäilyjen, syytteiden ja ehkä tuomioidenkin määrää, mutta "turvallisuutta se ei lisää".

– Suhtaudun aloitteeseen skeptisesti, koska se keskittyy vääriin asioihin, Halla-aho sanoi.

Halla-ahon mukaan olisi tärkeämpää, että raiskauksesta langetettaisiin kovempia tuomioita eri oikeusasteissa.

– On ensiarvoisen tärkeää, että raiskauksista langetettavia minimirangaistuksia kovennetaan, Halla-aho sanoi.

Kovemmat tuomiot saivat jonkin verran kannatusta yli puoluerajojen.

Hannu Hoskonen (kesk.) oli sitä mieltä, että raiskaus on niin törkeä rikos, että "siitä pitäisi tuomita rangaistusasteikon ankarimmasta päästä, ehdottomasti".

– Varsinkin, jos rikos kohdistuu alaikäiseen eli lapseen. Sellainen teko täyttää mielestäni kaikki törkeimmän mahdollisen rikoksen tunnusmerkit.

Suomela: Tuomion pituus ei ole lainsäädännön ainoa keskeinen asia

Kovempia tuomioita kannatti myös Sebastian Tynkkynen (ps.).

– Olen jutellut niin monen uhrin ja omaisen kanssa, että sillä todellakin on väliä, että on rangaistuksia ja ne ovat tuntuvia, Tynkkynen painotti.

Suostumus2018-kansalaisaloitekampanjaa vetänyt Iiris Suomela (vihr.) vastasi Tynkkyselle, että tuomioiden pituus ei ole raiskauslainsäädännön ainoa keskeinen asia.

– Jos katsotaan, kuinka montaa uhria tuomioiden pituus koskettaa, se on yksi kahdesta sadasta uhrista.

Sillä todellakin on väliä, että on rangaistuksia ja ne ovat tuntuvia.

Sebastian Tynkkynen (ps.)

Suomelan mukaan ongelmia on esimerkiksi oikeusprosessissa ja siinä, että raiskauksen uhrit eivät uskalla kertoa tapahtuneesta.

Samaa mieltä oli myös vihreiden Emma Kari.

– Tässä maassa liian usein uhri on se, joka joutuu nöyryyttävällä tavalla todistamaan omaa pelkoaan tai väkivallan kokemustaan raiskaustilanteissa. Tämä on se syy, miksi raiskauksista ei uskalleta puhua, Kari sanoi.

Työ lainsäädännön uudistukseksi on jo käynnissä

Kansalaisaloite ei ole ainoa keino, jolla rikoslain seksuaalirikoksia koskevaa lukua on pyritty muuttamaan.

Myös Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite muuttaa raiskaukseen liittyvää lainsäädäntöä siten, että lähtökohtana olisi niin ikään koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus.

Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) kiitteli edellistä oikeusministeriä Antti Häkkästä (kok.), joka asetti keväällä työryhmän tekemään rikoslain 20. luvun kokonaisuudistusta (siirryt toiseen palveluun).

Häkkäsen asettaman työryhmän työ on vielä kesken. Työryhmää johtaa oikusministeriön erityisasiantuntija Sami Kiriakos ja sen toimikausi loppuu toukokuussa 2020.

– Tarkoituksena on rikoslain muuttaminen niin, että suostumuksen asema vahvistuisi rikoksen tunnusmerkistössä. Toivon, että nykyinen oikeusministerimme jatkaa tätä työtä, Vestman sanoi.

Kun tehdään näin suurta uudistusta, se pitää valmistella huolella.

oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.)

Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi luottavansa siihen, että huolellisella valmistelulla lakia saadaan muutettua sellaiseksi, että jokaisen seksuaalinen itsemääräämisoikeus turvataan paremmin.

– Tulemme keskustelemaan aiheesta paremmin tässä salissa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä, Henriksson sanoi.

Kokoomuksen Sofia Vikman kysyi Henrikssonilta, saataisiinko vasta vaalikauden lopulle kaavaillun uudistuspaketin saattamista eduskunnan käsittelyyn kiirehdittyä.

– En lupaa, että uudistus tulisi tämän vuoden puolella. Kun tehdään näin suurta uudistusta, se pitää valmistella huolella, Henriksson sanoi.

"Suostumuksen osoittaminen jälkikäteen vaikeaa tai mahdotonta"

Riikka Purran (ps.) mukaan suostumuksen tai sen puutteen osoittaminen jälkikäteen on "vaikeaa tai mahdotonta". Purran mukaan myöskään poliisin nykyresurssit eivät anna myöten selvittää suostumusta jälkikäteen.

– Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on tietenkin hyvä asia. Mikäli samaan aikaan emme ole valmiita tekemään tehokkaita toimia seksuaalirikosten kitkemiseksi ja syyllisten rankaisemiseksi, on kyseessä vain tyhjä lupaus.

Kaikki salissa eivät olleet yhtä mieltä siitä, että suostumuksen tai sen puutteen osoittaminen olisi ongelmallista.

Kun seksuaaliseen kanssakäymiseen tarvitaan suostumus, se tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että vaikenemista ei voi tulkita myöntymisen merkkinä, sanoi vihreiden Jenni Pitko.

– Tilanteita, joissa uhri lamaantuu, on hyvin paljon, tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia tilanteista.

Muistan monen raiskauksen uhrin sanoneen, että koko tilanne oli niin röyhkeä, nöyryyttävä ja lamaannuttava, että ei pystynyt siinä tilanteessa toimimaan.

Paula Werning (sd.)

Vihreiden Satu Hassi muisteli, että 90-luvulla poliisin ohje naisille raiskaustilanteeseen joutumisen varalta oli olla tekemättä vastarintaa, koska siinä uhri saattaisi vaarantaa itsensä vieläkin pahemmin. Ohje on Hassin mukaan ristiriitainen.

– Jotta voisi todistaa, että on raiskausrikoksen uhri, pitäisi pystyä näyttämään toteen, että väkivaltaa on käytetty ja vastarintaa on tehty.

Sairaanhoitajana työskennellyt Paula Werning (sd.) kertoi kohdanneensa työssään useita raiskauksen uhreja. Hänen mukaansa on ongelmallista, että jopa uhrin lamaantuminen voidaan nykylainsäädännön mukaan tulkita suostumukseksi.

– Muistan monen uhrin sanoneen, että koko tilanne oli niin röyhkeä, nöyryyttävä ja lamaannuttava, että ei pystynyt siinä tilanteessa toimimaan.

Lue lisää:

Raiskauslain muutokseen pyrkivä Suostumus2018-kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle

Eduskunnan naisverkosto haluaa tiukentaa raiskauslainsäädäntöä