Lisää tietoa, vähemmän syrjintää – Saamelaisnuoret kertovat kouluissa kulttuuristaan ja uurastavat stereotypioita vastaan

Suomea tylytettiin viime viikolla julkaistussa raportissa valtaväestön vähäisestä tietämyksestä saamelaisuudesta. Jo käynnissä oleva hanke pyrkii vastaamaan haasteeseen.

saamelaislapset ja -nuoret
Joni Daniel Wallén, dihtosis
Joni Daniel Wallén on yksi uusista kouluvierailijoista. Hän tulee kiertämään kouluissa ja kertomaan saamelaisuudesta nuorille.Linda Tammela / Yle

"Saamelaiset ovat pieniä tunturissa joikaavia ihmisiä."

Muun muassa tällaiseen stereotypiaan on törmännyt Jyväskylässä asuva saamelaisnuori Joni Daniel Wallén. Hän haluaa tarttua vanhentuneisiin, pinttyneisiin stereotypioihin ja olla osana päivittämässä tietoutta saamelaisista.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) julkaisi viime viikolla raporttinsa, jonka mukaan Suomessa valtaväestöllä on liian vähän tietoutta saamelaisista. Tietoutta tulisikin lisätä esimerkiksi kouluissa.

Dihtosis-niminen hanke aloitettiin kuluvan vuoden alussa. Sen tavoitteena on erilaisin keinoin tarjota nuorille saamelaistietoutta. Yksi näistä keinoista on kouluvierailut, joissa saamelaisnuoren voi tilata vieraakseen kertomaan saamelaisnuoresta.

Keväällä kouluvierailijoita koulutettiin kaksitoista ja suurin osa heistä jatkaa toiminnassa mukana. Tällä viikolla vierailijoita koulutettiin lisää Helsingissä.

Joni Daniel Wallén on yksi uusista mukaan lähteneistä nuorista, joka syksyn mittaan lähtee kiertämään kouluja ja kertomaan saamelaisuudesta.

Tietouden antamisella vastaan rasismia ja syrjintää

Saamelaiskäräjien osalta toimintaa koordinoi Minna Lehtola, joka kertoo toiminnan suorista vaikutuksista esimerkiksi rasismiin.

– Tiedon lisäämisen kautta voimme estää saamelaisnuorten kokemaa syrjintää ja kiusaamista, toteaa Lehtola.

dihtosis, Minna Lehtola, Ulla Saalasti
Projektikoordinaattorit Minna Lehtola ja Ulla Saalasti esittelevät menetelmäpakkaa, jota on toimitettu suomalaiskouluihin avuksi saamelaiskulttuuriin liittyvien aiheiden käsittelyssä opetuksessa. Linda Tammela / Yle

Keväällä vierailuja pystyttiin tarjoamaan kuusikymmentä maanlaajuisesti ja niillä tavoitettiin noin 1 400 oppilasta opettajineen. Lisäksi hanke on tarjonnut niin kutsuttua menetelmäpakkaa, joka sisältää erilaista tietoa ja esimerkiksi pelejä, jotka opettavat saamelaisuutta koskevista aiheista. Menetelmäpakkaa painettiin yhteensä tuhat kappaletta ja siitä 700 lähti koulujen käyttöön.

Lehtola toivoo, että tieto saamelaisuudesta on nuorten keskuudessa lisääntynyt.

– Jos ajatellaan, että nuoren lähtötaso on ollut nolla, niin olemme kuitenkin pystyneet kertomaan perusasioita.

Kysyttyjä apuvälineitä opetukseen

Ulla Saalasti toimii projektikoordinaattorina Nuorten Akatemiassa. Hän iloitsee siitä, kuinka kysyttyä projektin tarjonta on ollut. Opettajat ovat hänen mukaansa ottaneet tarjonnan hyvin vastaan, eikä esimerkiksi kaikkiin kouluvierailukyselyihin ole pystytty vastaamaan.

Projektin rahoitus kuitenkin päättyy ensi kesänä. Saalastin toiveissa olisi uusi hanke, jotta opettajille pystyttäisiin tarjoamaan välineitä saamelaisaiheiden käsittelyyn opetuksissa.

Tuore kouluvierailija Joni Daniel Wallén toivoo, että pystyy vierailujen kautta antamaan lisätietoa saamelaiskulttuurista.

– Tällä toivon, että tulisi paljon lisätietoa ja alettaisiin tietämään vähän enemmän kulttuurista. Aika vähän siitä tiedetään loppujen lopuksi, pohtii Wallén.

Voit keskustella aiheesta kello 22.00 saakka.