Asikkalassa oppilaiden tunteita mitataan joka viikko – algoritmi ennakoi tulevaa käytöstä ja ehkäisee kiusaamista

Tunteiden mittaamiseen on kehitetty aiempaa tarkempi sovellus. Oppilaitokset, yritykset ja mediatalot haluavat saada täsmällistä tietoa tunteista, sillä ne ohjaavat ihmisten käyttäytymistä.

tunne-elämä
Moona Sillman, Saku Tanttu ja Sampsa Tura tutkivat tunnesovellusta.
Asikkalan Aurinkovuoren koulun nelosluokkalaiset Moona Sillman, Saku Tanttu ja Sampsa Tura opettelevat tunnetaitoja uuden sovelluksen avulla.Juha-Petri Koponen / Yle

Asikkalan Aurinkovuoren koululla on otettu käyttöön sovellus, jolla oppilaat arvioivat omia tunteitaan. Kun opettajilla on enemmän tietoa oppilaiden tunteista, he pystyvät puuttumaan tilanteisiin aiempaa ketterämmin.

– Me ollaan maailman ensimmäinen koulu, joka kokeilee tätä, sanoo Saku Tanttu.

– Sovelluksessa kysellään, minkälaisia tunteita meillä on täällä koulussa. Siitä saadaan tietoa, onko oppilaat onnellisia vai surullisia, Sampsa Tura jatkaa.

Saku näyttää kännykästään kuvia erilaisista ilmeistä, jotka kuvaavat tunteita.

– Tässä on tunnerulla, jossa on kaksikymmentä eri tunnetta ja tänne tulee joka viikko uusi kysymys. Tällä viikolla kysyttiin, mitä me tunnemme tästä koulusta.

Oppilaat kertovat mielellään, mistä sovelluksessa on kyse. Mutta miten he itse ovat kysymyksiin vastanneet, pysyy visusti salaisuutena.

– Opettajat ei pysty näkemään, mitä on pistänyt. Se on jokaisen oma asia, sanoo Moona Sillman.

– Kun tietää, että tää on vain mun yksityinen juttu, niin uskaltaa kertoa, mitä oikeasti ajattelee, sanoo Sampsa.

Saku, Sampsa ja Moona kertovat, että opettajat puuttuvat asiaan, jos mittarit näyttävät, että luokassa on paljon negatiivisia tunteita kuten surua.

– Siitä sitten varmaan jutellaan. Se, että on jo kertonut surusta, voi helpottaa oloa, arvelee Sampsa.

Tunnesovellus Aurinkovuoren koululla
Opettajat pystyvät näkemään tunnereaktiot luokkakohtaisesti tai koulukohtaisesti. Juha-Petri Koponen / Yle

Uusi apuväline kiusaamisen ehkäisyyn

Sovelluksen takana on lahtelainen startup -yritys Naya Daya, joka perustaa mittauksensa tieteelliseen tutkimukseen tunteista ja käyttäytymisestä. Yksi yrityksen osakkaista on Geneven yliopistossa toimiva tunneälyn tutkija Marcello Mortillaro.

– Paljon on puhuttu siitä, että digitalisaatio vie meiltä tunneymmärryksen, mutta se voi myös tuoda ratkaisuja emotionaaliseen vuorovaikutukseen, sanoo Naya Dayan perustaja ja toimitusjohtaja Timo Järvinen.

Yritys kertoo vahvistavansa empatiaa ja sitoutumista tunneteknologian avulla. Vihan ja negatiivisten tunteiden sijaan yritys toivoo vahvistavansa myötätuntoa ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Tunteiden mittaamisen lisäksi yhtiön kehittämä sovellus ennakoi tulevaa käyttäytymistä.

– Me keräämme ihmisten tunnekokemuksia. Tieteelliseen malliin perustuva algoritmi analysoi tunteet ja ennakoi missä määrin nämä tunteet saavat aikaan toivottua käytöstä, selittää Järvinen.

Kun algoritmi ennakoi huonoa käytöstä koulussa, voivat opettajat puuttua kipupisteisiin ja parhaimmassa tapauksessa estää kiusaamista.

– Jos vastauksista selviää, että yksikin oppilas kokee pelkoa luokkakavereitaan kohtaan, havaitaan ongelma heti ja siihen voidaan nopeasti puuttua tai kiinnittää huomiota, sanoo Järvinen.

Moona Sillmann, Saku Tantti ja Sampsa Tura tutkivat tunnesovellusta
Moona, Saku ja Sampsa pitävät tärkeänä, että he voivat vastata tunnekyselyyn anonyymisti.Marjo Pirilä / Yle

Aurinkovuoren koulu sai tietää sovelluksesta jo kehittelyvaiheessa, sillä luokanopettaja Ismo Kotilainen ja toimitusjohtaja Timo Järvinen ovat tunteneet toisensa lapsesta saakka.

Asikkalan kouluissa on erityisesti tänä syksynä puhuttu kiusaamisesta, sillä paikkakunnalla koulunsa käynyt esikoiskirjailija Antti Rönkä paljasti kirjassaan Jalat ilmassa kärsineensä vuosia koulukiusaamisesta. Hän ei ollut puhunut ongelmastaan kenellekään. Luokanopettaja Kotilaiselleja muille Röngän opettajille paljastus tuli yllätyksenä.

Juuri siitä syystä Kotilainen pitää tunnesovellusta erittäin tervetulleena.

– Lapset eivät välttämättä kerro tai näytä, miltä tuntuu, tai että joku ottaa päähän. Sitä ei sanota edes kotona ääneen saati sitten koulussa. Mutta kun voi anonyymisti ilmaista tunteensa oman rakkaan kännykkänsä näytöllä, se voi ollakin se todellinen tunne.

Kotilainen ei kuitenkaan usko, että yksi sovellus kitkisi kiusaamisen kokonaan.

– Kiusaaminen on niin monitahoinen juttu, eikä se tapahdu pelkästään koulussa. Ei kaikkea kiusaamista saada karsittua millään – ei lasten eikä aikuisten maailmassa. Mutta me edes yritämme jotakin.

Aurinkovuoren koulun luokanopettaja Ismo Kotilainen
Luokanopettaja Ismo Kotilainen toi tunnesovelluksen Aurinkovuoren kouluun.Juha-Petri Koponen / Yle

Mediatalot haluavat tietoa käyttäjien sitoutumisesta

Asikkalan Aurinkovuoren koulu on yksi Naya Dayan asiakkaista. Toinen merkittävä asiakas on mediatalo Keskisuomalainen, jonka kanssa yritys sai viime keväänä hakukonejätti Googlelta 300 000 euron apurahan. Apurahan turvin mitataan nyt mediankäyttäjien tunnetiloja ja sitoutumista tuotteeseen.

– Tämän kautta ymmärretään, millaista käyttäytymistä uutinen saa kansalaisissa aikaan. Siinä korostuu myös median vastuu. Haluaako media tuottaa tietoisesti uutisellaan vihaa vai rakentaa myötätuntoa, joka saa ihmiset auttamaan toisiaan? kysyy toimitusjohtaja Timo Järvinen.

Sovellus tuottaa mediatalolle myös tietoa siitä, mikä saa lukijan viettämään aikaa tuotteen äärelle. Se on tämän päivän medialle elämän ja kuoleman kysymys, sillä mediat haluavat tehdä juttuja, joista yleisö myös mielellään maksaa.

Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ei halua vielä tarkemmin kommentoida yhteistyötä, mutta tässä vaiheessa hän pitää sitä kiinnostavana ja lupaavana.

– Meille on erittäin tärkeää saada palautetta, millaisia tuntemuksia juttumme herättävät. Erityisesti kiinnostaa, mikä sitouttaa lukijaa meihin, toteaa Kangaskorpi.

Myös Yle Urheilu on testannut yhtiön sovellusta kaksi vuotta sitten.

Naya Daya -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi perustajista Timo Järvinen
Toimitusjohtaja Timo Järvinen haluaa, että Naya Daya kasvaa nopeasti startupista kansainväliseksi toimijaksi. Juha-Petri Koponen /Yle

Teknologia ei korvaa ihmisten välistä dialogia

Naya Dayan toimitusjohtaja uskoo, että tunteet tuovat yritykselle töitä kansainvälisilläkin markkinoilla. Kiinnostus tunteita, tunneälyä ja empatiaa kohtaan kasvaa. Hän ei silti väitä, että digitalisaatio olisi ratkaisu kaikkiin ihmisten välisiin ongelmiin.

– Me voimme tuoda ymmärrystä ihmisten väliseen dialogiin, mutta ei ole tarkoitus korvata sitä. En haluaisi elää sellaisessa maailmassa, jossa ihmiset ajattelisivat, että meidän ei tarvitse enää keskustella, kun meillä on nämä härpäkkeet, jotka mittaavat meitä.