Suomalaistutkijat haisevan haasteen edessä: Jätevesien mikromuovista saadaan talteen yli 99 prosenttia, mutta mitä sille pitäisi tehdä?

Suomen jätevedenpuhdistamoissa syntyy vuosittain miljoona tonnia lietettä, joka haluttaisiin hyödyntää esimerkiksi lannoitteeksi.

mikromuovit
Mikromuovia sormella
Mikromuovi on alle viiden millimetrin kokoisiksi kappaleiksi hajonnutta muovia. Se, miten pieneksi muovi lopulta jätevedenpuhdistamolla hajoaa, on yksi avoinna olevista tutkimuskohteista. AOP

Jos ajat autoa, tuotat mm. jäteveteen päätyvää mikromuovia. Auton renkaista ja tiepinnoitteista irtoaa merkittäviä määriä muovia.

Alle viiden millimetrin kokoisia muovipartikkeleita joutuu jäteveteen myös kotitalouksista esimerkiksi kosmetiikasta tai vaatteiden pesun yhteydessä.

Suomalaisilta jätevedenpuhdistamoilta mikromuovit eivät juurikaan jatka kulkuaan kohti maailman meriä – yli 99 prosenttia jäteveden sisältämästä muovista saadaan talteen puhdistamoissa.

– Kaikkein pienimmät mikromuovit ovat niitä hankalimpia, mutta kuitumaiset ja isommat partikkelit saadaan todella hyvin talteen, kertoo apulaisprofessori Essi Sarlin Tampereen yliopistosta.

Mutta mitä tapahtuu sille muovimassalle, joka jää puhdistuksessa syntyvään lietteeseen? Tampereen yliopistossa on alkanut tutkimus, jossa selvitellään juuri tätä.

Kysymys on merkitykseltään suurempi kuin äkkiseltään tulisi ajatelleeksi.

Suomen jätevedenpuhdistamoissa syntyy kiintoaineita sisältävää lietettä peräti miljoona tonnia vuodessa. Johonkin se pitää tunkea ja mielellään niin, että puhdistamolietteen sisältämät ravinteet saadaan käytettyä esimerkiksi lannoitteeksi tai maanparannukseen.

Lietettä käsitellään Helsingin jätevesipuhdistamolla.
Lietenäytteitä otetaan tutkimuksen aikana useista puhdistamoista, etenkin Pirkanmaalta. Esimerkiksi Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä viisi rekallista päivässä.Toni Määttä / Yle

Tampereen yliopiston apulaisprofessorit Essi Sarlin ja Marika Kokko vetävät projektia, jossa etsitään turvallisia tapoja käsitellä ja hyödyntää puhdistamojätettä.

Käsitellyn puhdistamolietteen sisältämiä mikromuoveja ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin. Tamperelaistutkijat selvittävät muun muassa sitä, miten mikromuovit hajoavat ja muuttuvat eri käsittelyprosesseissa.

Lietettä voidaan jatkojalostaa esimerkiksi lämpökäsittelyllä. Hajoavatko muovit kokonaan tai pienemmiksi palasiksi?

– Haluamme löytää sellaisen teknologian, jolla saataisiin aikaan mahdollisimman turvallinen puhdistamoliete ilman mikromuoveja, Kokko kertoo.

Kaksivuotinen hanke on saanut Pirkanmaan rahastolta 100 000 euron rahoituksen.

Marika Kokko (vas.) ja Essi Sarlin
Apulaisprofessorit Marika Kokko (vas.) ja Essi Sarlin Tampereen yliopistosta haluavat selvittää, millaista mikromuovimassaa kertyy jätevedenpuhdistamoissa syntyvään lietteeseen ja miten mikromuovi voitaisiin siitä poistaa.Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Lannoitteeksi?

Paine käyttää puhdistamolietettä lannoitteeksi on kova, sillä liete sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja maan laatua parantavia ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.

– Haluaisimme osoittaa, että käsitelty puhdistamoliete on turvallista käyttää. Se on tärkeää, koska maailman fosforivarannot tulevat loppumaan lähitulevaisuudessa, Kokko sanoo.

Jätevesilietteen on arvioitu olevan yksi merkittävimmistä maaperän mikromuovilähteistä. Osa muovista voi päätyä myös ravintoketjuun.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n kyselyn mukaan 85 prosenttia Suomen viljelijöistä ei käytä eikä aio käyttää puhdistamolietteitä lannoituksessa, koska sen puhtauteen ei luoteta. Maan saastumisriskiä pidetään liian suurena.

Uusimpien tutkimusten mukaan ihmisten terveydelle ei pitäisi koitua riskiä, vaikka viljelyssä olisi käytetty puhdistamolietteestä tehtyä lannoitetta.

EU:ssa on valmisteilla uusi lannoitevalmistelaki, jossa otetaan kantaa myös mikromuoveihin.

– Alan toimijat ovat hyvinkin kiinnostuneita tässä projektissa tuotetusta tiedosta, Sarlin uskoo.

Kaikkiaan tutkimus kestää neljä vuotta.

pyyhkäisyelektronimikroskoopin sisäosa
Näytteet puhdistamolietteen sisältämistä mikromuoveista kuvataan pyyhkäisyelektronimikroskoopilla Tampereen yliopistossa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

"Rikospaikkaa" ei saa sotkea

Koska jätevesilietteiden sisältämiä mikromuoveja ei ole juurikaan tutkittu, osa tutkimuksen haasteista liittyy ihan perusteisiin eli näytteenottoon.

Kuten rikospaikkatutkijoiden, pitää puhdistamolietteestä näytteitä ottavan tutkijan varmistaa, ettei näyte saastu.

– Meidän pitää varmistaa, että kaikki välineet ovat joko lasisia tai metallisia, ettemme tuo näytteen käsittelyn aikana mikromuoveja tai kuituja. Laboratoriossa suojapukuna pitää olla puuvillainen laboratoriotakki ja niin edespäin, Sarlin kuvaa.

Näytteitä on tarkoitus ottaa puhdistamoilta eri puolilta Suomea. Onko koko tutkimus haiseva haaste tutkijoille?

– Muovi ei haise, Essi Sarlin nauraa.

– Ympäristötekniikan tutkijat ovat hyvinkin tottuneita tämänkaltaisiin näytteisiin. Pienet hajut eivät heitä häiritse, Marika Kokko sanoo.

Apulaisprofessori Essi Sarlin kuvaa näytettä pyyhkäisyelektronimikroskoopilla Tampereen yliopistossa.
Apulaisprofessori Essi Sarlin kuvaa näytettä pyyhkäisyelektronimikroskoopilla Tampereen yliopistossa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Helsingissä on meneillään pohjoismainen jätevesikonferenssi, jossa jätevedenpuhdistuksen haasteita tarkastellaan laajasti, muun muassa juuri kiertotalouden näkökulmasta.

Lue myös:

Jätevedet sisältävät mikromuoveja ja antibioottijäämiä – Kannattaako niistä tehtyä multaa levittää viljeltäville pelloille ja kasvimaille?

Merien lisäksi myös maaperään päätyy mikromuovia jätevesistä – vaikutuksia vasta tutkitaan, mutta osa muovista voi päätyä ravintoketjuun

Kunnalliset jätevedenpuhdistamot pian pinteessä – jätevesissä yhä enemmän mikromuovia ja lääkejäämiä, jota ei pystytä keräämään