Vain yksi saamelaiskäräjävaalien ehdokas toivottaisi sekä rautatien, tuulipuistot että uudet kaivokset tervetulleeksi pohjoiseen

Enemmistö saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista on huolissaan kilpailevasta maankäytöstä pohjoisessa ja saamelaisalueella.

saamelaiset
Diagrammi saamelaiskäräjävaaliehdokkaiden vastauksista väitteeseen, jonka mukaan Jäämeren rata hyödyttäisi saamelaisaluetta.
Saamelaiskäräjävaaliehdokkaiden enemmistö ei näe saamelaisalueen hyötyvän Jäämeren radasta. Vesa Toppari / Yle

Lähes kaikki syksyn 2019 saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista näkevät, että saamelaisalue ei hyötyisi Jäämeren radasta eikä pohjoiseen tulisi avata uusia kaivoksia tai perustaa tuulipuistoja.

Enemmistö myös näkee, että saamelaisalueen metsiä hakataan liikaa.

Matkailu ei herätä yhtä voimakkaita mielipiteitä, vaikka suurin osa pitääkin kasvavaa matkailua uhkana saamelaisalueen luonnolle.

Ehdokkaiden näkemykset tulevat esiin Yle Sápmin vaalikoneesta. Saamelaiskäräjävaalien 36 ehdokkaasta vaalikoneeseen on vastannut 34.

Suomen saamelaiskäräjävaalit käydään 2.–30.9.2019.

Lue myös: Suomen saamelaispolitiikan kärkipaikoista kisaavat muiden muassa Norjan saamelaiskäräjien jäsen, saamelaispolitiikan veteraani sekä Tenon kalastusaktivisti

Jäämeren radan ei uskota hyödyttävän saamelaisaluetta

Yle Sápmin vaalikoneeseen vastanneista saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista vain kaksi näkee, että Jäämeren rata hyödyttäisi saamelaisaluetta. 29 ehdokasta on eri mieltä.

Vain yksi ehdokas, Veikko Porsanger Utsjoelta, on selvästi sitä mieltä, että Jäämeren radasta olisi alueelle hyötyä.

– Tosin vieläkin tuntuu olevan vallalla sama ajattelumalli kuin Utsjoen kunnanvaltuustolla aikoinaan. Valtuusto vastusti maantietä Utsjoelle, kommentoi Porsanger.

Aslak Pekkala Inarista on varovaisemmin samaa mieltä.

– Näen Jäämeren radan mahdollisuutena, vaikkakin sillä on isoja vaikutuksia. On hyvä pohtia, mitä hyvää ja mitä uhkia se toisi meille. On selvää, että radalla on vaikutuksia saamelaisten elinkeinolle ja ympäristölle, perustelee Pekkala.

Selvästi eri mieltä ovat ehdokkaat Leo Aikio Inarista, Matti Aikio Sodankylästä, Juha Petteri Alakorva Sodankylästä, Veikko Feodoroff Inarista, Ida-Maria Helander Oulusta, Karen-Anni Hetta Sodankylästä, Janne Hirvasvuopio Espoosta, Kaisa-Mari Jama Helsingistä, Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä, Per-Oula Juuso Enontekiöltä, Neeta Jääskö Inarista, Pigga Keskitalo Enontekiöltä, Anni Koivisto Utsjoelta, Kirsti Kustula Inarista, Teija Linnanmäki Inarista, Tauno Ljetoff Inarista, Sammol Lukkari Utsjoelta, Asko Länsman Utsjoelta, Ulla-Maarit Magga Enontekiöltä, Anne Nuorgam Utsjoelta, Pirita Näkkäläjärvi Inarista, Tanja Sanila Inarista, Magreta Sara Inarista, Irja Seurujärvi-Kari Helsingistä, Niina Siltala Inarista, Marko Tervaniemi Inarista ja Niko Valkeapää Enontekiöltä.

Moni heistä toteaa, että radan hyöty menisi aivan eri suuntaan kuin saamelaisalueelle, ja että saamelaisille siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Jäämeren rata olisi enemmän hyödyksi niille, jotka sitä käyttäisivät, ja tässä yhteydessä niille, jotka haluavat käyttää sitä tavarankuljetukseen. Saamelaisille siitä olisi enemmän haittaa, kun laidunmaat halkaistaisiin ja menetettäisiin. Lisäksi se tekisi muun kilpailevan maankäytön mahdolliseksi, perustelee Niko Valkeapää.

– Saamelaisalue on säilynyt juuri sen vuoksi, että se on ollut hankalien kulkuyhteyksien takana. Sama toimii myös jatkossa, toteaa Teija Linnanmäki.

Varovaisesti Jäämeren rataa vastustavat myös ehdokkaat Hanna Guttorm Helsingistä ja Pentti Morottaja Utsjoelta.

Inarilaiset ehdokkaat Anu Avaskari, Inka Kangasniemi ja Kari Kyrö eivät ole merkittävästi samaa tai eri mieltä Jäämeren radan hyötyjä koskevan väittämän kanssa.

Kaivoksia ja tuulivoimaloita ei haluta Saamenmaalle

Yle Sápmin vaalikonevastausten perusteella 32 ehdokasta ei halua Pohjois-Suomeen uusia kaivoksia. 31 ehdokasta ei myöskään toivo pohjoisimman Suomen tuntureille tuulipuistoja.

Niistä pelätään olevan haittaa Saamenmaan luonnolle ja elinkeinoille.

Diagrammi saamelaiskäräjävaaliehdokkaiden vastauksista väitteeseen, jonka mukaan Pohjois-Suomeen voi avata uusia kaivoksia.
Näin saamelaiskäräjäehdokkaiden näkemykset jakautuvat uusien kaivosten perustamisesta Pohjois-Suomeen.Vesa Toppari / Yle

– Pohjois-Suomi on vielä ainoita alueita Suomessa, jossa on puhdas luonto ja puhtaat vedet. Tällä tulee olemaan suuri taloudellinen merkitys tulevaisuudessa. Kaivostoiminta on suuri uhka saamelaisille perinteisille elinkeinoille ja pienimuotoiselle matkailulle, perustelee Asko Länsman.

– Tuulivoimaa tulee rakentaa sinne, missä siitä on vähiten haittaa, mielellään jo rakennettuun ympäristöön ja teollisuuden lähelle. Tässä on kuitenkin aina kuunneltava paikallista väestöä, poronhoitajia sekä yrittäjiä, sanoo Janne Hirvasvuopio.

Veikko Porsanger on ainoana ehdokkaana selkeästi sitä mieltä, että tuulipuistoja voi perustaa ja varovaisesti myös sitä mieltä, että uusia kaivoksia voi avata Pohjois-Suomeen.

– Vai ajatellaanko, että miksi perustaa tuulivoimaloita, kun sähköä saa pistorasiasta? On kaksinaismoralismia haluta kultasormus, jos kultaa kaivetaan vain Afrikasta – sama asia sähköautojen ja ydinvoiman kanssa, perustelee Porsanger näkemystään.

Diagrammi saamelaiskäräjävaaliehdokkaiden vastauksista väitteeseen, jonka mukaan pohjoisimman Suomen tuntureille voi perustaa tuulivoimaloita.
Saamelaiskäräjävaalien ehdokkaiden näkemykset tuulivoimasta pohjoisen tuntureilla jakautuvat lähestulkoon samoin kuin kaivostenkin osalta.Vesa Toppari / Yle

Veikko Porsanger ja Aslak Pekkala ovat myös selvästi sitä mieltä, että saamelaisalueella ei hakata liikaa metsiä. Anu Avaskari, Kari Kyrö ja Tanja Sanila ovat heidän kanssaan varovaisesti samaa mieltä.

– Metsien hakkaaminen on vähentynyt vuosien saatossa. Hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä löydetään sopivat hakkuumäärät ja se, mistä hakataan, näkee Pekkala.

Enemmistö ehdokkaista, 25, on sitä mieltä, että metsiä hakataan liikaa. Monet heistä näkevät, että kyseinen teollisuudenala ei ole saamelaisalueella taloudellisesti kannattava.

– Mielestäni saamelaisalueen metsänhakkuista saatava hyöty ei vastaa luontoarvojen menetystä. Lisäksi se haittaa perinteisiä elinkeinoja, sanoo Marko Tervaniemi.

– Yksityisten metsänomistajien pitää saada päättää omasta omaisuudestaan, mutta saamelaisalueen niin kutsutuilla valtionmailla ei pitäisi hakata metsiä niin kauan kuin saamelaisten maaoikeuksia ei ole tunnustettu, toteaa Pirita Näkkäläjärvi.

Diagrammi saamelaiskäräjävaaliehdokkaiden vastauksista väitteeseen, jonka mukaan saamelaisalueen metsiä hakataan liikaa.
Näin vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden näkemykset jakautuvat saamelaisalueen metsien hakkuista.Vesa Toppari / Yle

Hanna Guttorm, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo ja Pentti Morottaja eivät sano suoraan "ei" tai "kyllä" siihen, hakataanko metsää saamelaisalueella liikaa. Kyrö ja Kangasniemi ovat vastanneet samoin myös kysymykseen tuulivoimapuistoista. Kyrö ei ole myöskään merkittävästi samaa tai eri mieltä kaivosten avaamista koskevan väitteen kanssa.

Matkailun vaikutukset pehmentävät enemmän mielipiteitä

Yle Sápmin vaalikoneen mukaan 26 saamelaiskäräjävaalien ehdokasta on samaa mieltä siitä, että kasvava matkailu uhkaa saamelaisalueen luontoa. Näkemykset eivät ole kuitenkaan yhtä voimakkaita kuin muiden maankäyttöä koskevien kysymysten kohdalla.

Vain kymmenen ehdokasta pitää selvästi matkailua uhkana saamelaisalueen luonnolle: Leo Aikio, Matti Aikio, Karen-Anni Hetta, Tuomas Aslak Juuso, Neeta Jääskö, Inka Kangasniemi, Tauno Ljetoff, Pirita Näkkäläjärvi, Aslak Pekkala ja Marko Tervaniemi. Loput ovat mielipiteissään varovaisempia.

– Kasvava matkailu on uhka kaikelle luonnolle, ei pelkästään saamelaisalueen luonnolle, sanoo Kangasniemi.

– Saamelaisalueen luonto on herkkä ihan konkreettiselle kulumiselle, ja kasvava liikenne sekä ihmismäärät kuormittavat vesistöjä ja tuottavat saastetta. Matkailu on vaikea pala – se elättää suuren osan pohjoisen asukkaista, mutta tuottaa myös omat kustannuksensa, pohtii Neeta Jääskö.

Diagrammi saamelaiskäräjävaaliehdokkaiden vastauksista väitteeseen, jonka mukaan kasvava matkailu on uhka saamelaisalueen luonnolle.
Tätä mieltä saamelaiskäräjävaalien ehdokkaat ovat kasvavan matkailun vaikutuksesta luontoon.Vesa Toppari / Yle

Moni painottaa, että nimenomaan hallitsematon matkailu ja massaturismi uhkaavat luontoa.

Yksimielisyyttä on siinä mielessä havaittavissa, että yksikään ehdokas ei ole selvästi eri mieltä. Varovaisesti eri mieltä ovat ehdokkaat Anne Nuorgam, Veikko Porsanger, Tanja Sanila ja Niko Valkeapää.

– Kasvava ja kestävä matkailu tai luontomatkailu ei ole uhka luonnollemme, sillä siihen on ennakoiden kehitettävässä koko ajan parempia ratkaisuja. Matkailun pelisäännöt saamelaisalueella on hyvä päivittää aika ajoin myös tulevaisuudessa, ja mahdollisiin epäkohtiin on puututtava hakemalla niihin ratkaisuja, ei siis suinkaan torppaamalla koko matkailuelinkeinoa, toteaa Sanila.

– Mikäli matkailu on hallitsematonta, se on uhkana luonnolle ja saamelaiskulttuurille. Mutta mikäli saamelaiskulttuuria tuodaan esille saamelaisarvojen perusteella, se voi tuoda lisätuloja pohjoisimpien kuntien saamelaisille, näkee Nuorgam.

Ehdokkaat Juha Petteri Alakorva ja Pigga Keskitalo eivät ole merkittävästi samaa tai eri mieltä, ja Per-Oula Juuso ja Sammol Lukkari eivät puolestaan ole vastanneet kyseiseen vaalikoneväittämään.

Ehdokkaiden vastaukset mahdollisine perusteluineen löytyvät Yle Saamen vaalikoneesta.

Voit keskustellla aiheesta klo 20:een saakka.

Lue myös:

Saamelaiskäräjävaalien ehdokkaiden mielestä valtio ei huomioi saamelaisten oikeuksia riittävästi – eivät silti perustaisi saamelaisvaltiota

Valtaosa saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista luopuisi saamelaismääritelmän polveutumiseen perustuvasta lappalaispykälästä