Suomessa elää yhä enemmän lapsia, jotka on saatava pian turvaan kotoaan – kiireellinen sijoitus kertoo lapsen olevan välittömässä vaarassa

Lastensuojeluun erikoistunut työelämäprofessori sanoo järjestelmän monin osin pettäneen.

lastensuojeluilmoitukset
Nuori istuu penkillä.
Lapsella tai nuorella voi olla puutetta aivan perustarpeista: ravinnosta, asumisoloista sekä lapsen hygieniaan ja terveydenhoitoon liittyvistä tarvikkeista. Kuvituskuva.Sannimari Lehtilä / Yle

Yhä useampi lapsi ja nuori on perheessään ja elämässään niin pahassa pulassa, että lastensuojeluviranomaiset joutuvat turvautumaan lapsen kiireelliseen sijoitukseen.

Kiireellisesti sijoitettavan lapsen tilanne on pahimmillaan kuolemanvakava, sanoo Turun yliopiston lastensuojeluun erikoistunut työelämäprofessori Oona Ylönen.

– Kiireellisten sijoitusten lukumäärän kasvu on murheellinen asia. Se kertoo siitä, että palvelujärjestelmä on pettänyt. Kun puhutaan kiireellisestä sijoituksesta, lapsi on aina välittömässä vaarassa.

Työelämäprofessori Oona Ylönen on virkavapaalla Turun Ensi- ja turvakodin (siirryt toiseen palveluun) johtajan pestistä.

Kaikupohjaa äänelle antavat myös lukuisat työt lastensuojelun kentällä "saappaat savessa". Hän on työskennellyt lastensuojelun kivijalassa eli kunnissa, lastensuojelujärjestöissä sekä lastensuojelun valvovana viranomaisena aluehallintovirastossa.

Oona Ylönen on huolestunut myös siitä, että kiireellisesti sijoitettujen nuorten määrä on kasvanut. Lastensuojeluilmoitukset kohdistuivat usein 13 vuotta täyttäneisiin lapsiin.

Myös esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirastosta (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että sellaiset teini-ikäisten kiireelliset sijoitukset, jotka johtuvat lapsen kehitystä vaarantavasta käyttäytymisestä, ovat lisääntyneet.

Työelämäprofessori Oona Ylönen Turun yliopistosta.
Lastensuojeluun erikoistunut työelämäpfessori Oona Ylönen sanoo, että kiireellisten sijoitusten pitäisi olla ääritoimenpiteitä, ei lastensuojelun arkipäivää. Merja Niilola / Yle

Puutetta muun muassa ravinnosta - jopa henki voi olla vaarassa

Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pikkukaupungillisen verran eli 18 500.

Tilanteet, joissa huostaanottoon tai kiireelliseen sijoitukseen päädytään eivät milloinkaan synny tyhjästä.

– Harvoin lapsi yhtäkkiä elämässään vain tupsahtaa vakavaan vaaratilanteeseen. Asiat ovat kehittyneet monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Jonkun aikuisen olisi pitänyt herätä ja puuttua asioihin jo aiemmin.

Esimerkiksi niin sanotun HuosTa-tutkimuksen mukaan 70 prosenttia lapsista ei ole saanut tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.

– Vakavimmillaan tilanne voi olla lapsen henkeä tai terveyttä uhkaava. Voi olla myös puutetta aivan perustarpeista: asumisoloista, ravinnosta, lapsen hygieniaan ja terveydenhoitoon liittyvistä asioista.

Anonyymi nuori kävelee.
4 390 lasta sijoitettiin kiireellisesti vuonna 2018. Oona Ylösen mielestä se on merkki siitä, ettei lasten tilanteeseen ole puututtu ajoissa. Kuvituskuva.Sannimari Lehtilä / Yle

Palvelujärjestelmä pettänyt

Lastensuojelun murheellisista numeroista on luettavissa tarinaa myös vuosia jatkuneesta eriarvoistumisesta.

Lähes kaikkien kodin ulkopuolelle sijoitettujen vanhemmat ovat tutkimusten mukaan eläneet toimeentulotuen varassa. Perheissä on usein mielenterveysongelmia, köyhyyttä ja vaikkapa päihdeongelmia.

Työelämäprofessori sanoo, että lähtökohta tulee aina olla lapsen oikeus erityissuojeluun.

Anonyymi nuori ja pelastusrengas.
Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa huolta herättävästä lapsesta tai nuoresta. - Lasten suojeleminen on jokaisen tehtävä, sanoo laaja-alaisesti lastensuojelualalla työskennellyt Oona Ylönen. Kuvituskuva.Sannimari Lehtilä / Yle

– Näitä lapsia on kohdattu aina äitysneuvolasta ja päiväkodista kouluun. Se, että meillä joudutaan nopeaan toimenpiteeseen välittömän vaaran takia, kertoo siitä, että meillä ei homma toimi, Oona Ylönen sanoo.

Päättäjän ja taviksen vastuu

Lastensuojelu on kallista. Monet kunnat ovat esimerkiksi alibudjetoineet sosiaalimenojaan. Ylönen penää päättäjien vastuuta.

– Lastensuojelu on ollut vaikeassa tilanteessa pitkään. Tiedämme hyvin, missä mättää. Tilanne ei kohene pelkkiä selvityksiä tekemällä. Itse olisin kuntapäättäjänä todella kiinnostunut, missä mennään.

Valtakunnallisella tasolla jonkinlaista helpotusta sosiaalityöntekijöiden ahdinkoon tuo hallitusohjelman mukainen muutos. Lapsesta vastuussa olevaa sosiaalityöntekijää kohden saa muutaman vuoden kuluttua olla sadan lapsen sijaan 30 lasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mukaan hanke maksaa yhdeksän miljoonaa euroa ja tuo kentälle 145 sosiaalityöntekijää lisää.

Lisäksi Oona Ylönen penää vielä meidän jokaisen tavallisen ihmisen vastuuta lapsista. Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa huolta herättävästä lapsesta tai nuoresta.

Jos esimerkiksi epäilee lasta lyötävän, voi ilmoittaa asiasta poliisille tai lastensuojeluviranomaisille.

– Esimerkiksi sinä Hesburgerin myyjä tai bussikuski, joka otat lapsia aamuruuhkassa linja-autoon: Muista, että ystävällinen ja kannustava sana jollekin lapselle voi olla ainoa rohkaisu, minkä hän sillä viikolla saa.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu kello 18.00.

Lue lisää:

Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä – Yksinhuoltajan mukaan 10 euron lapsilisäkorotus ei riitä parantamaan köyhien perheiden arkea