Oulusta löytynyt hylky varmistui 1600-luvun kuljetusalukseksi – löytö on tärkeä, koska ajankohdasta on vain vähän tietoa

Hylkyvanhus lähtee etelää kohti rekkojen kyydissä. Konservoinnin arvellaan kestävän vielä vuosia.

hylyt
Hahtiperän hylyn pohjan rakenne.
Hahtiperän hylyn rakenne on säilynyt hyvin 1600-luvulta. Aluksen ulkopinnalla oli limilaitainen laudoitus paksuista lankuista. Kaarien sisäpuolelle oli asennettu karneerauslaudat.Risto Degerman / Yle

Oulussa elokuussa hotellin parkkialueen alta löytyneen vanhan hylyn ajoitus on varmistunut 1600-luvun lopulle. Hylyn rakennuspuiden vuosilustoja tutkimalla nuorimmat puut on ajoitettu vuoteen 1684.

Löytöpaikkansa mukaan Hahtiperän hylyksi nimetty alus on ollut aikanaan seitsemän metriä leveä ja sitä on käytetty tavaran kuljetuksessa.

Alus on tyypiltään limilautainen lotja eli matalassa vedessä käyttökelpoinen kuljetusalus. Se on todennäköisesti veistetty Oulun Pikisaaressa olevalla veistämöllä.

Hylkyä on säilytetty väliaikaisesti Oulussa. Torstaina se pakattiin rekkojen kyytiin ja kuljetetaan Vantaalle Museoviraston konservointitiloihin.

Vantaalla aluksen jäänteet kuivataan laboratorio-oloissa. Osa aluksen rakenteista syväjäädytetään ja käsitellään tarvittaessa kemikaaleilla, jotta niiden rakenne saadaan säilymään.

Vantaalla aluksen jatkokäsittelystä vastaavat Museoviraston konservaattorit.

Hahtiperän hylyn osat oli liitetty toisiinsa puutappiliitoksilla.
Puisen hylyn rakenteissa näkyy 1600-luvun käsityötaito. Aluksen osat oli liitetty toisiinsa puutapeilla.Risto Degerman / Yle

Oulussa hylkyä ei ole päästy laajasti tutkimaan.

– Ei ole juuri muuta ehditty täällä tehdä kuin kastella hylkyä, että se säilyisi mahdollisimman hyvänä, kertoo Museoviraston arkeologi Matleena Riutankoski, joka oli mukana, kun alus paljastui.

– Yhdestä lohkopalasta käytiin myös profiilikuva piirtämässä, mutta muuten ei ole tutkimusta päästy vielä tekemään, Riutankoski jatkaa.

Edessä vielä iso työ

Hylyn jäänteiden pakkaamista valvoneen Oulun yliopiston arkeologian laitoksen konservaattori-tutkijateknikko Jari Heinonen pitää hylyn konservointia haasteellisena muun muassa sen koon takia, vaikka sitä käsitelläänkin osina.

– Lisäksi siellä voi olla eriasteisesti vaurioitunutta puuta. Kaikki pitää pystyä käsittelemään niin, että lopulta jäänteet säilyvät ja pysyvät jatkossa myös stabiilina.

Heinosen mukaan käytännössä puhutaan jopa vuosien mittaisesta konservointityöstä.

– Riippuu tietysti myös siitä, miten prosessi saadaan käyntiin ja ensinhän näitä myös puhdistetaan ja dokumentoidaan, eli kyllä tässä pitkä aika vielä menee.

Näytteille Ouluun

Käsittelyn jälkeen laivahylystä irrotetut näyttelykappaleet tulevat näytteille Pohjois-Pohjanmaan museoon sekä löytöpaikan vieressä olevaan Radisson Blu -hotelliin.

– Kyllä siinä vielä aikaa menee, mutta kyllä olemme jo katsoneet hylylle paikkaa valmiiksi, kertoo Oulun perinnetyönjohtaja Pasi Kovalainen.

Hahtiperän hylyn siirtotyöt Oulussa syyskuussa 2019.
Hylky on purettu kuljetusta varten osiin. Risto Degerman / Yle

Kovalaisen mukaan hylky antaa hyvät edellytykset Oulun merellisen historian kertomiseen. Lisäksi hylky tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen 1600-lukuun – ajanjaksoon, josta on vain vähän kirjallisia lähteitä.

– Myöhemmästä ajasta meillä on olemassa aika hyvin aineistoa, erilaisia kauppa- ja lastikirjoja, mutta kun tässä mennään 1600-luvulle, niin tällaisia lähteitä on paljon vähemmän tai ne puuttuvat kokonaan, Kovalainen sanoo.