Proššai plastiekku? Suomelazet tutkijat luajittih hämähäkkišulkus da sel’l’ulouzas jämpiškön da sitkien materjualan, kudai jagahes luonnos

Lujan da taibujan materjualan luajindu hätken on olluh jygei, toizes ollah jovvuttu tingimäh. Uuzi aineh on mollembua.

Yle Uudizet karjalakse
Nestemäisestä, siirapinomaisesta silkkiproteiinista syntyy vahvaa ja joustavaa kuitua.
Kuvas on tutkimukses luajittuu uuttu biomaterjualua. Notkies, puatokanjyttymäs šulkuprotejinas roih lujua da taibujua kuiduu.Eeva Suorlahti / Aalto-yliopisto & VTT

Aalto-yliopiston da Tehnolougien tutkimuskeskuksen VTT:n tutkijat ollah ozituttu luadimah puun sel’l’ulouzukuijus da hämähäkinverkos lujan da taibujan materjualan, kudai vois konkuriiruija plastiekanke, nenga sanou Aalto-yliopisto tiijoittehes (siirryt toizeh palveluh). (siirryt toiseen palveluun)

Tutkijat kleittih yhteh puun sel’l’ulouzukuiduloi hämähäkinverkos löydyjäl šulkuprotejinal. Tuloksennu oli jämpiškö da sitkei materjualu, kuduadu tuliel aigua voidas käyttiä ezimerkikse plastiekan sijah, biopohjazih kompoziittoih, liečetiijollizih sobivutuksih da tekstiil’utevolližuon tuottehih niškoi.

Tutkimustu vedänyön Aalto-yliopiston professoran Markus Linderan mugah luondo tariččou uuzien materjualoin kehittämizeh näh ylen hyviä ruohkuainehtu. Kui sel’l’ulouzan, mugai šulkun parembažus verraten plastiekkah on se, gu net juatahes luonnos.

– Nämmä luonnon hyvät ominažuot meile tutkijoile pidäy vai maltua toistua, sanou Linder.

Tutkimukses käytetty hämähäkkišulku ei olluh luonnospäi, ga tutkijat varustettih sen sintiettizen DNA:n da bakterieloin vuoh.

– Sendäh gu tiijämmö DNA:n rakendehen, voimmo kopiiruija sen da varustua sen vuoh hiimiellizesti moizii šulkuprotejinumolekuloi,mittuzii hämähäkinverkosgi on. DNA:s on kai se informacii jo valmehennu, sellittäy Linder tiijoittehes.

Hyvästit muoville? Suomalaistutkijat loivat hämähäkkisilkistä ja selluloosasta jäykän ja sitkeän materiaalin, joka hajoaa luonnossa