Sienivuosi on ollut surkea – ja syykin on selvä: alhaalla oleva pohjaveden taso

Sieniaika ei ole miesmuistiin odotuttanut itseään näin pitkään. Ja kausi näyttää jäävän lyhyeksi.

sienet
Sienikorissa paistaa tänä vuonna pohja.
Sienikorissa paistaa tänä vuonna pohja. Suosikkisieniä on nyt todella heikosti.Sauli Antikainen / Yle

Sieniä on ollut tänä vuonna vähän ja ne nousivat ilmoille myöhään. Tilanne on ollut käytännössä samanlainen koko maassa.

Sieniä on ollut poimittavaksi asti vain muutamilla paikoilla. Tosin muutamina viime viikkoina lämpimät ja sateiset säät ovat saaneet sieniä putkahtelemaan metsiin eteläisessä Suomessa ja Pohjanmaalla. Suurimmassa osassa Lappia jo valmiiksi surkean sadon ovat päättäneet yöpakkaset.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan pohjaveden pinta on niin alhaalla, ettei sienille ole riittänyt vettä.

– Taustalla on viime vuoden kuiva kesä, joka pudotti pohjaveden tasoa. Vaikka talvella oli paljon lunta, se haihtui taivaan tuuliin eikä maahan jäänyt mitään. Tänä kesänä ei ole satanut, kun vasta elokuun lopussa ja syyskuun alkupuolella.

Myöhäinen ja lyhyt sienikausi

Vaikka viime vuosikin oli kuivan kesän vuoksi sienisadoltaan heikko, nyt mennään vielä siitäkin huonompaan päin.

– Metsissä ei ole ollut mitään keskikesällä eikä elokuussakaan juurikaan. Sienivuosi on ollut koko maassa erittäin huono, Risto Jalkanen sanoo.

Jo kesä näytti, että nyt ei sieniherkuilla juhlita. Vanhaa sanontaa käyttäen, sieniaika ei ole miesmuistiin odotuttanut itseään näin pitkään.

– Emme ole tilastoineet tällaisia tietoja, mutta en muista että sienikausi olisi alkanut näin myöhään. Ja se näyttää myös jäävän lyhyeksi.

Suosikkisienet kokonaan hukassa

Joitakin sieniä on sentään noussut syksyllä runsaastikin. Esimerkiksi punikkitatteja on näkynyt paljon. Moni ei vain tohdi poimia niitä syötäväksi, koska jotkut saavat niistä kovia vatsavaivoja.

Himottua herkkutattia on löytynyt sieltä täältä, mutta sato näyttää kokonaisuudessaan huonolta. Tavallisesti isoina massoina kasvavaa kangastattia on sitäkin ollut kehnosti.

Erityisen vaikeaa on tänä vuonna ollut yleensä runsassatoisen ja suositun kangasrouskun löytäminen. Haperoitakin, jotka ovat monelle helppoja ja suosittuja hyviä ruokasieniä, näyttää kohdanneen kunnon kato.

– Karvarouskuja on viime viikkoina noussut jonkun verran, mutta muita rouskuja on niukanlaisesti. Kangasrouskuja on näkynyt ihan vain yksittäisiä, Lapin sieniseuran puheenjohtaja Piritta Marttila sanoo.

Pakkanen tuo uusia lajeja

Yöpakkaset tuhoavat suurimman osan sienistä saman tien. Mutta ei kaikkia: osa maukkaista sienilajeista jopa kaipaa pakkasia.

Mahdolliset lämpimät jaksot herättävät vanhat tutut sienet uuteen kasvuun.

– Ei sienisyksy ole suinkaan vielä loppunut. On lajeja, jotka alkavat nousta kunnolla vasta ensimmäisten hallojen jälkeen. Vaikkapa hallavahakas on sellainen. Suppilovahveroa voi kerätä siihen asti kun lumi tulee maahan – ja vielä sen jälkeenkin, jos lumi sulaa vielä pois, Piritta Marttila sanoo.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue lisää:

Sieniretkeltä oppia sienten tunnistamiseen: suurin osa suomalaisista tietää vain 4–5 sienilajia

Itä-Suomesta tullut koko maan sieniaitta – Voitto Voutilainen jahtaa taas herkkutatteja, palkka ollut parhaimmillaan 100 euroa päivässä

Susanna Järvinen löysi lähimetsästä koivuvinokkaan, vei sen kotiin ja innostui: ruokasienet kasvavat vaikka jäätelörasiassa ympäri vuoden