Rääkkylä väliinputoaja, kun määritellään saaristokuntia

Viisi vesistöistä kuntaa Pohjois-Karjalassa hyötyy saaristolaista. Rääkkylä on kuitenkin maakuntaliiton mukaan häviäjä.

Rääkkylä
Onkipoika. Paksuniemi, Rääkkylä.
Rääkkylän pinta-alasta lähes 40 prosenttia on vettä. Kuva Paksuniemen satamasta Oriveden rannalla.Pertti Kotovuori

Pohjois-Karjalassa on nykyisin viisi saaristo-osakuntaa. Näistä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ajaa samaa asemaa edelleen Juualle, Kiteelle, Lieksalle ja Liperille.

Sen sijaan maakuntaliitto haluaa, että maa- ja metsätalousministeriö nimeää Rääkkylän varsinaiseksi saaristokunnaksi. Silloin Rääkkylä saisi enemmän valtiontukea.

Esityksen perusteena on, että 11 prosenttia rääkkyläläisistä asuu saarissa tai saaristomaisissa olosuhteissa.

Lisäksi toisin kuin monet pohjoiskarjalaiset kunnat, Rääkkylä ei saa valtionosuutta syrjäisyydestä. Syynä on se, että valtiovarainministeriö laskee etäisyyden maakuntakeskukseen linnuntietä.

Maanteitse Joensuuhun on kuitenkin Rääkkylästä kaksinkertainen matka. Lisäksi Liperin kautta kuljettaessa lossi hidastaa yhteyksiä.