Oodin suunnittelijoiden uusin kirjasto nousee Ranskaan – arkkitehtuurin vienti on silti yhä lapsenkengissä

Suomessa pitäisi olla enemmän arkkitehteja, jotta arkkitehtuurin vienti kasvaisi, uskoo Arkkitehtitoimistojen liitto.

arkkitehtuuri (erikoisala)
ALA-arkkitehdit suunnitteli Lyonin Lumière-yliopistolle uuden oppimiskeskuksen. Siinä on myös kirjasto.  Rakennustöiden on määrä alkaa vielä tänä vuonna.
ALA-arkkitehdit suunnitteli Lyonin Lumière-yliopistolle uuden oppimiskeskuksen. Siinä on myös kirjasto. Rakennustöiden on määrä alkaa vielä tänä vuonna.Kuva: ALA-arkkitehdit, havainnekuva

ALA-arkkitehtien toimistossa Helsingin Kampissa riittää vipinää. Toimiston suunnittelema Helsinki-Vantaan lentoaseman mittava laajennus on parhaillaan käynnissä. Lisäksi Ranskan Lyonissa alkavat todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella Lumière-yliopiston uuden oppimiskeskuksen rakennustyöt. Kohteen ALA sai kutsukilpailun ansiosta.

Nyt toimistossa jännitetään, kuka voittaa Berliinin Komische Oper -oopperatalon laajennus- ja muutossuunnittelukilpailun. Budjetti on noin 200 miljoonaa euroa, ja kaksivaiheinen kisa ratkeaa kesällä 2020. ALA on mukana.

– Siinä pitää todella haastaa itsensä ja nostaa oma tekeminen niin kovalle tasolle kuin vain ikinä pystyy, arkkitehti Antti Nousjoki ALA-arkkitehdeistä sanoo.

Vastassa ovat hänen mukaansa erittäin kovat kansainväliset kilpakumppanit.

Norjan Kristiansandiin noussut teatteri- ja konserttitalo Kilden oli ALA-arkkitehtien perustajien läpimurtotyö.
Norjan Kristiansandiin noussut teatteri- ja konserttitalo Kilden oli ALA-arkkitehtien perustajien läpimurtotyö.Tuomas Uusheimo

Suomessa tapahtuu liian vähän

ALA-arkkitehtien tarina alkoi arkkitehtuurikilpailusta. Toimiston perustajat osallistuivat kisaan, jossa etsittiin suunnittelijaa Norjan Kristiansandiin nousevalle teatteri- ja konserttitalolle.

Suomalaisnelikko voitti sen, ja ALA syntyi. Kohde valmistui vuonna 2012.

– Se oli valtava työ. Siitä syntyi miljoonia euroja vientituloja, eli kruunut siirtyivät myös Helsinkiin, Nousjoki toteaa.

Hän kertoo, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus kestivät lopulta yli kuusi vuotta. Sinä aikana nelikko etsi uusia toimeksiantoja sekä Suomesta että ulkomailta.

– Lähdimme Norjaan nimenomaan siksi, että halusimme osallistua tietynlaisiin julkisen rakennuksen kilpailuihin. Sellaisia on Suomessa parhaimmillaan nollasta yhteen vuodessa, Nousjoki sanoo.

Kilden-nimisestä teatteri- ja konserttitalosta tuli ALA-arkkitehtien ensimmäinen kansainvälinen käyntikortti. Ja keskustakirjasto Oodista seuraava.

ALA etsii kaiken aikaa uusia projekteja maailmalta.

Raumassa rakennettu luksussaari on nyt ylellisen hotellin kyljessä Dubaissa.
SIGGE-arkkitehdit suunnitteli 7 tähden hotellille laajennuksen, joka työntyy saarekkeena merelle. Osat uitettiin Suomesta Dubaihin. Kohde valmistui 2016.Admares

Kiikarissa Kiina ja Persianlahti

Arkkitehtuurin vienti on Suomessa vielä melko harvoissa käsissä. Arkkitehtitoimistojen liiton arvion mukaan Suomessa on 10–15 toimistoa, jotka tekevät töitä ulkomaille. Liitolla on noin 250 jäsentä, eli noin neljä viideosaa kaikista Suomen arkkitehtitoimistoista.

Ulkomaille töitä tekevät ALA:n ohella esimerkiksi PES-arkkitehdit, SIGGE-arkkitehdit, JKMM sekä Lahdelma & Mahlamäki. Myös OOPEAA etsii ulkomailta jalansijaa. Hankkeita on käynnissä Japanissa, Espanjassa ja Pohjoismaissa.

PES on tehnyt läpimurron Kiinaan, ja se on suunnitellut sinne useita kohteita, kuten Fuzhoun kaupungin omintakeisen kulttuurikeskuksen.

SIGGE tekee itseään tunnetuksi Persianlahdella. Toimiston lippulaiva on 7 tähden hotellin merelle työntyvä saarimainen laajennus, jonka osat uitettiin Dubaihin Suomesta. Uusia projekteja on suunnitteilla.

Maailmannäyttelyjen maapaviljongit ovat puolestaan tehneet JKMM-toimistoa tunnetuksi, ja seuraava paviljonki nousee Dubaihin vuonna 2020.

Lahdelma & Mahlamäki on onnistunut museomarkkinoilla. Sen Varsovaan suunnittelema puolanjuutalaisten historian museo saa jatkoa Liettuassa, jonne avautuu The Lost Shtetl-nimeä kantava juutalaismuseo.

Ulkomaat kiinnostavat toimistoja, koska rakennushankkeiden kirjo on paljon laajempi kuin Suomessa. Suomalaiset ovat päässeet suunnittelemaan monipuolisia kohteita. Lisäksi ulkomailta voi etsiä kasvua, sillä Suomi on pieni maa. Ja 1990-luvun laman aikana töitä oli pakko yrittaa löytää maailmalta, koska rakentaminen pysähtyi Suomessa.

PES-arkkitehdit suunnitteli Kiinan Fuzhoun kaupunkiin kulttuuri- ja taidekeskuksen. Se valmistui viime vuonna.
PES-arkkitehdit suunnitteli Kiinan Fuzhoun kaupunkiin kulttuuri- ja taidekeskuksen. Se valmistui viime vuonna.PES-arkkitehdit

Pari miljardia silmäparia näki hotellin

Helsingin Kruununhaassa sijaitsee Studio Puisto -niminen arkkitehtitoimisto, joka on erikoistunut matkailuprojekteihin.

Sen perustajiin kuuluva arkkitehti Heikki Riitahuhta on mukana myös Uusi Kaupunki -kollektiivissa. Se yrittää avata ovia Norjaan. Mukana on useita nuoren polven arkkitehtitoimistoja

– Yksi ratkaisu kansainvälistymiseen on se, että lyö hynttyyt yhteen, Riitahuhta sanoo.

Studio Puisto on suunnitellut muun muassa kaksi huoneistohotellia, toisen Osloon ja toisen Tukholmaan, mutta eniten se on saanut kansainvälistä näkyvyyttä Rovaniemeltä. Sinne toimisto suunnitteli Arctic Tree House -nimisen hotellin. Se avattiin marraskuussa 2016.

Arkkitehteja kiinnosti, millainen vaikutus projektien näkyvyydellä on. Studio Puisto teki Rovaniemen hotellistaan mediaseurannan.

– Hotellilla oli ollut 2,2 miljardia silmäparia, ja sellaisen näkyvyyden mainosarvo on parikymmentä miljoonaa euroa, Riitahuhta toteaa.

Kansainvälistyminen on ollut toimiston agendalla alusta asti, ja Arctic Tree House on poikinut kyselyjä ulkomailta. Montanaan Yhdysvaltoihin nousee sen ansiosta yksityinen matkailukohde, jonka Studio Puisto on suunnitellut.

Ulkomaisten töiden osuus on noin 15–20 prosenttia toimiston liikevaihdosta, mutta Riitahuhta toivoo, että tulevaisuudessa se olisi 50 prosenttia.

Riitahuhta on ollut mukana erilaisilla vientimatkoilla, mutta hän toivoo, että niiden sisältö ja tavoitteet olisi kuratoitu nykyistä paremmin.

– Siinä pitäisi olla aika raaka, että ketkä pääsevät mukaan, Riitahuhta sanoo.

Studio Puisto suunnitteli Montanaan Yhdysvaltoihin yksityisen matkailukohteen. Valmiiseen kokonaisuuteen liittyy useita rakennuksia, kuten jokikylpylä, jossa on suomalainen sauna. Kuvassa kesällä valmistunut pilottirakennus.
Studio Puisto suunnitteli Montanaan Yhdysvaltoihin yksityisen matkailukohteen. Valmiiseen kokonaisuuteen liittyy useita rakennuksia, kuten jokikylpylä, jossa on suomalainen sauna. Kuvassa kesällä valmistunut pilottirakennus.Willem van Bolderen

Tilanne seisoo

Arkkitehtuurin viennistä ei Suomessa ole tilastoja, ja edellisen kerran asiaa selvitettiin kymmenen vuotta sitten. Silloin todettiin, että arkkitehtuurin viennin määrä on Suomessa vaatimatonta, eikä tilanne ole juuri muuttunut.

Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtajan Kalle Euron mukaan se on ollut melko staattinen jo pitkään.

Kuten elokuva-alalla, Suomi on jäänyt myös arkkitehtuurin viennissä muista Pohjoismaista jälkeen.

Tilanne johtuu Euron mukaan arkkitehtien määrästä. Työssäkäyviä arkkitehteja on Suomessa hieman yli 3 000, Norjassa 6 000, Tanskassa 7 500 ja Ruotsissa 10 000.

Koulutusta ja ulkomaisia työntekijöitä pitäisi Euron mukaan saada rutkasti lisää, jotta Suomen asema paranisi muihin Pohjoismaihin nähden.

Enin osa ulkomaiden töistä tulee Suomeen arkkitehtuurikilpailujen kautta, mutta Euro toivoo, että jatkossa niitä tulisi yhä enemmän normaalin liiketoiminnan seurauksena. Erityisesti Tanska on onnistunut siinä.

Liitto on osallistunut viennin edistämiseen esimerkiksi esittelemällä suomalaisia arkkitehtitoimistoja ulkomailla. Parhaillaan se valitsee toimistoja Japanin vaihto-ohjelmaan, ja vastaavasti japanilaisia toimistoja pääsee Suomeen markkinoimaan itseään.

Liitto toivoo, että vaihto-ohjelma loisi uutta liiketoimintaa suomalaisille. Silti viennin edistäminen jää yhä pääosin yksittäisten arkkitehtitoimistojen kontolle.

Arkkitehtitoimistojen liitto tekee uuden selvityksen arkkitehtuurin viennistä ehkä ensi vuonna.

Juutalaismuseo The Lost Shtetl nousee Šeduvan kaupunkiin Liettuassa. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki suunnitteli aiemmin Varsovaan puolanjuutalaisten museon.
Juutalaismuseo The Lost Shtetl nousee Šeduvan kaupunkiin Liettuassa. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki suunnitteli aiemmin puolanjuutalaisten museon Varsovaan. Lost Shtetl tarkoittaa kadonnutta juutalaiskylää.Lahdelma & Mahlamäki