Väkivallan pelko estää lapsen aivoja kehittymästä – Joka viides lapsi syntyi konfliktin keskelle viime vuonna

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Lapset ja nuoret
Viime vuonna 29 miljoonaa lasta syntyi konfliktialueilla. Lääkäri punnitsi aliravittua lasta sairaalassa Jemenin Sanaassa syyskuussa.
Viime vuonna 29 miljoonaa lasta syntyi konfliktialueilla. Lääkäri punnitsi aliravittua lasta sairaalassa Jemenin Sanaassa syyskuussa.EPA

Konfliktialueilla eri puolilla maailmaa syntyi viime vuonna yli 29 miljoonaa lasta, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Tämä merkitsee järjestön mukaan sitä, että useampi kuin joka viides maailman lapsista vietti ensi hetkensä yhteisöissä, joiden elämään konfliktin mukanaan tuoma kaaos vaikutti.

Lapsia syntyi sekasorron ja turvattomuuden keskelle muun muassa Afganistanissa, Etelä-Sudanissa, Jemenissä, Somaliassa ja Syyriassa.

Unicefin mukaan konfliktit rajoittavat perheiden pääsyä välttämättömien palveluiden piiriin. Miljoonilla perheillä on pulaa muun muassa terveellisestä ruoasta, puhtaasta vedestä sekä toimivasta sanitaatiosta.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Sopimuksessa hallitukset ovat sitoutuneet muun muassa suojelemaan konflikteista kärsiviä lapsia.

Silti tänä päivänä yhä useampi maa on mukana sisäisissä tai kansainvälisissä konflikteissa kuin viimeisen 30 vuoden aikana. Vanhemmille ja vauvoille tärkeitä palveluja tarjoavat sairaalat, terveyskeskukset ja lapsiystävälliset tilat ovat joutuneet viime vuosina hyökkäyksien kohteeksi ympäri maailmaa.

Lapsen ensimmäiset vuodet ovat kriittisiä aivojen kehitykselle

Unicefin mukaan jatkuva turvattomuuden tunne ja väkivallan pelko aiheuttavat lapsille toksista stressiä, joka vaikuttaa aivojen kehitykseen. Käytännössä tämä estää lapsen aivoja kehittymästä normaalisti.

Jatkuvat traumaattiset kokemukset saavat aivojen stressikemikaalit hajottamaan jo olemassa olevia hermoyhteyksiä sekä estämään uusien muodostumisen. Tämä vaikuttaa pysyvästi lasten oppimiseen, käyttäytymiseen sekä fyysiseen ja henkiseen terveyteen.

Ensimmäiset elinvuodet ovat kaikkein kriittisimpiä aivojen kehitykselle, joten vastasyntyneiden ja pienten lasten kehitykseen tulisi kiinnittää erityisen paljon huomiota, Unicef huomauttaa.

Tuntikausia täriseviä lapsia Jemenissä, aggressiivisia lapsia Somaliassa

Konfliktialueilla työskentelevät Unicefin työntekijät kertovat kohtaamiensa lasten oireilevan rajusti.

Jemenissä Unicefin työntekijä kertoo lapsista, jotka tärisevät tuntikausia hallitsemattomasti. Lapset eivät pysty nukkumaan, ja he vaikeroivat äänellä, joka ei ole itkua vaan heikkoa ääntelyä. Osa lapsista on niin aliravittuja ja traumatisoituja, että he sulkeutuvat maailmalta, ja perheiden on mahdotonta saada heihin mitään kontaktia.

Afganistanissa työskentelevä Unicefin työntekijä puolestaan kertoo viisivuotiaan poikansa joutuvan jatkuvasti kuulemaan räjähdyksiä ja haistamaan savua ilmassa samalla, kun hälytysajoneuvojen sireenit soivat. Poika herää vapisten öisin siihen, kun rekka ajaa ohitse, koska pelkää sen olevan taas konfliktin uusi isku.

Somaliassa Unicefin työntekijä kertoo osan lapsista olevan pelokkaita ja ahdistuneita sekä usein erittäin aggressiivisia. He pelkäävät vieraita ja pakenevat autoja, sillä ne muistuttavat heitä sodasta.

Unicef auttaa vanhempia hoitamaan lapsiaan

Unicef korostaa vanhempien tarvitsevan kipeästi tukea jaksaakseen epävarmoissa oloissa ja selvitäkseen itse kokemistaan traumoista. Silloin he pystyvät tarjoamaan lapsilleen parasta mahdollista hoitoa. Tämä tarkoittaa lapsille rauhaa kehittyä normaalisti.

Unicef perustaa kriisien keskelle lapsiystävällisiä tiloja, joissa perheet saavat tukea. Turvallinen ympäristö, leikki ja oppimismahdollisuudet auttavat lapsia traumojen käsittelyssä. Tarjolla on myös psykososiaalista tukea niin lapsille kuin vanhemmille.

Unicefin mukaan vanhemmat, jotka jaksavat leikkiä ja olla läsnä lapsilleen, toimivat suojamuurina konfliktin vaikutuksille lapsilleen.