Opettaja sai lapset puuttumaan luokkakaverinsa kiusaamiseen muovihelmien avulla: "Luulen, että se liittyy yhteisen hyvän tavoittelemiseen"

Monet koulut palkitsevat oppilaitaan hyvästä käytöksestä. Yksi palkitsemismalli on todettu niin hyväksi, että se halutaan levittää koko maahan.

koulut
Kimpisen koulun neljännen luokan oppilaat.
Lappeenrannan Kimpisen koulun 4A-luokan oppilaat saavat hyvästä käytöksestä palkinnoksi pöllömerkkejä. Oppilaat ovat askarrelleet myös isot pöllökoristeet. Kalle Purhonen / Yle

Naurun kiljahdukset ja "Hippa!"-huudot raikuvat syksyisessä aamussa. Alakoulun oppilaat juoksentelevat välitunnilla koulun pihalla. Yhtä oppilasta ei kuitenkaan oteta mukaan leikkiin. Kaksi lasta huomaa tilanteen ja puuttuu siihen.

Myös opettaja huomaa kiusaamisen. Välitunnin jälkeen tilanne puretaan luokassa yhdessä, ja kiusaamiseen puuttuneet oppilaat saavat hyvästä käytöksestä palkinnoksi muovihelmiä.

Edellä kuvailtu tilanne on keksitty, mutta lähes samanlainen on tapahtunut ihan oikeasti välitunnilla Aittakorven koulussa Kotkassa. 2A-luokan luokanopettaja Henna Kalima kertoo palkinneensa oppilaita kiusaamiseen puuttumisesta.

Palkintohelmet otetaan luokan yhteisestä helmipurkista. Kun helmipurkki on tyhjä, koko luokka saa yhteisen isomman palkinnon.

–Suosituimpia palkintoja ovat nyyttärit, elokuvan katseleminen tai pehmolelupäivä, Kalima kertoo.

Puolityhjä helmipurkki luokkahuoneessa
Purkista otetaan helmiä oppilaiden käyttäytyessä hyvin.Henna Kalima

Kalima on käyttänyt helmipurkki-menetelmää oppilaiden palkitsemiseen jo useamman vuoden ajan.

– En muista enää, mistä keksin sen.

Syksyllä koulun alettua Kalima käy oppilaiden kanssa säännöt läpi. Hän antaa oppilaiden päättää, täytetäänkö vai tyhjennetäänkö purkkia, kun oppilaat käyttäytyvät hyvin.

– Helmiä saa esimerkiksi hyvästä käytöksestä ruokalassa, avuliaisuudesta ja koko luokan onnistuneesta oppitunnista.

Syyslukukautta on takana reilu kuukausi, ja purkki on tyhjentynyt puoleen väliin.

Helmimenetelmä on yksi esimerkki yksinkertaisesta, mutta toimivasta tavasta saada oppilaat käyttäytymään hyvin. Helmillä palkitseminen on todettu toimivaksi Kotkan Aittakorven koulun lisäksi esimerkiksi Savitaipaleella ja Lappeenrannassa.

Opettajat saavat vinkkejä ja ideoita levottoman luokan hiljentämiseen esimerkiksi koulutuksista ja työkavereilta.

Kysyimme yhdeksästä koulusta Kaakkois-Suomen alueelta, millaisia keinoja niillä on oppilaiden käytöksen parantamiseksi. Helmipurkin lisäksi esiin nousi neljä muuta keinoa.

1. Liikennevalot

Oppilaalle näytetään oppitunnilla eri värisiä kortteja sen mukaan, miten hän käyttäytyy.

Kortit voivat olla koko luokan yhteinen juttu, jolloin kaikki oppilaat näkevät kortit ja he voivat liimata valon värisen kortin luokan seinällä olevaan tauluun oman nimensä kohdalle. Toisaalta kortit voivat olla henkilökohtainen opetuskeino, jolloin värimerkinnän voi saada vaikka koulun ja kodin väliseen Wilma-ohjelmaan.

Vihreä tarkoittaa, että kaikki menee hyvin, jatka samaan malliin. Keltainen taas kertoo, että oppilaan toiminnassa on jotain korjattavaa. Punaista korttia näytetään, jos toiminnassa on paljon korjattavaa.

2. Liikennevalot ja helmipurkki yhdessä

Oppilaat saavat purkkiin helmiä, jos tunnilla on tullut pelkkiä vihreitä valoja.

Jos tunnilla tulee muutama keltainen kortti, se vähentää luokan saamia helmien määrää. Jos joillekin oppilaille annetaan punainen kortti, luokka ei saa yhtään helmiä purkkiin.

Kimpisen koulun oppilaita oppitunnilla.
Kimpisen koulun 4A-luokan oppilaat ovat olleet tyytyväisiä positiiviseen palkitsemiseen.Kalle Purhonen / Yle

3. Merkinnät vihkoon

Oppilas saa vihkon, johon kirjataan ylös yhdessä opettajan kanssa määriteltyjä tavoitteita. Tavoitteen täyttymisestä saa merkinnän vihkoon.

Vanhempien kanssa on sovittu palkinnosta, joka annetaan oppilaalle kotona kun tietty määrä tavoitteita on täytetty.

4. Open kauppa

Oppilas voi ansaita setelin, kun koulupäivä on sujunut hyvin. Tiettynä viikonpäivänä setelillä voi ostaa palveluita opettajan kaupasta.

Ostettavat asiat ovat toiminnallisia, kuten esimerkiksi lupa piirtää taululle tai mahdollisuus istua yksi tunti opettajan satulatuolilla. Oppilas voi käyttää setelin itse tai laittaa sen luokan yhteiseen rahalippaaseen.

Kun luokka on kerännyt tarpeeksi seteleitä, se voi esimerkiksi "ostaa" retken uimahalliin.

Kimpisen koulun neljännen luokan open kaupan hinnasto.
Open kaupasta voi ostaa esimerkiksi lautapelitunnin.Kalle Purhonen / Yle

Edellä mainittujen keinojen lisäksi monissa Kaakkois-Suomen kouluissa on otettu käyttöön systemaattisempi oppilaiden palkitsemismalli.

Hyvästä käytöksestä pöllötarroja

Peruskouluissa halutaan kiinnittää entistä enemmän huomiota positiivisen palautteen antamiseen oppilaille. Yhdysvalloissa ja Norjassa testattua ProKoulu-mallia kokeiltiin Suomessa vuonna 2013. Menetelmää testattiin ensin 60 itäsuomalaisessa koulussa tehdyllä kolmivuotisella tutkimuksella.

– Periaatteet perustuvat vahvaan näyttöön toimivista keinoista tukea lasten toivottavaa käyttäytymistä kuten opetukseen keskittymistä, Jyväskylän yliopiston professori ja tutkimusryhmän johtaja Hannu Savolainen kertoo.

Nyt malli halutaan laajentaa koko maahan.

– Koulutamme parhaillaan Prokoulu-ohjaajia, jotka kertovat toiminnasta kunnille. Tutkimuksessa mukana olleissa kunnissa toimintaa levitetään myös kunnan omin voimin.

Mukana olevat koulut saavat päättää, miten ne soveltavat mallia käytännössä.

– Kaikki koulut määrittelevät oppilaiden ja huoltajien kanssa yhdessä tavoitteet, joiden mukaan oppilaiden odotetaan käyttäytyvän. Tavoitteista tehdään konkreettisia toimintaohjeita, kuten "kuuntelen". Hyvästä käytöksestä palkitaan eri tavoilla, sanoo Savolainen.

Kimpisen koulun oppilaiden pöllötaulu.
Kimpisen koulun neljäsluokkalaisten pöllöpuu on melkein täynnä pöllöjä.Kalle Purhonen / Yle

Lappeenrannan Kimpisen koululla oppilaat saavat onnistumisista positiivisen palautteen lisäksi pöllötarroja, joita he keräävät luokan omaan pöllöpuuhun.

– Tuntuu kivalta, kun saa pöllön. Siitä tulee viesti kotiin, ja vanhemmat usein kehuvat hyvästä käytöksestä, Nelli Eerikäinen kertoo.

Sääntöjä on neljäsluokkalaisten mielestä melko helppo noudattaa.

– Välillä säännöt unohtuvat ja pitää kysyä opettajalta, että mitä ne olivatkaan, Vanamo Nuutinen toteaa.

– Aina kun yrittää, ei tule yhtään merkkejä, mutta kun lopettaa yrittämisen, merkkejä saattaa tulla yllättävistä asioista, Salih Erdem selittää.

Kun pöllöpuu on täynnä, luokka saa yhteisen palkinnon.

Prokoulun menetelmiä noudatetaan Kimpisen koulun lisäksi lähes kaikissa Lappeenrannan kouluissa. Mallin ohjeita sovelletaan koulutyöhön eri paikkakunnilla myös epävirallisesti.

"Vaatii opettajilta sitoutumista"

Apulaisrehtori Santtu Peltomaa Kimpisen koulusta kertoo, että malli on toiminut Kimpisessä hyvin.

– Toki se vaatii opettajilta sitoutumista. Täytyy olla koko ajan tuntosarvet koholla, että huomaa hyvän käytöksen ja muistaa palkita sen, Peltomaa pohtii.

Luokanopettaja Tiina Naumasen mukaan pöllötarrojen täytyy kulkea aina mukana, muuten ne jäävät antamatta.

– Aina täytyy olla skarppina ja pitää mielessä mikä on se meidän juttu, josta merkkejä voi antaa.

Kimpisen koululla oppilaiden saamat palkinnot ovat vaihdelleet. Luokkakohtaisia palkkioita ovat olleet esimerkiksi elokuvien katsominen koulussa tai luokkajuhlan pitäminen.

Kun koko ala-aste on päässyt tavoitteeseen, ovat luokat tehneet retken muun muassa uimahalliin tai elokuvateatteriin.

Yhteishenki kannustaa

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspäällikkö Nina Lahtinen kertoo, että edellä kuvatun kaltaiset käytännöt ovat toimineet kouluissa jo kymmenien vuosien ajan.

– Ne ovat toimivia, koska niillä osallistetaan oppilaita ja näytetään, että he vaikuttavat omalla käytöksellään koko luokan työrauhaan.

Oppilas kirjoittamassa kirja-arviointia.
Peruskouluissa halutaan antaa enemmän positiivista palautetta, esimerkiksi opetukseen keskittymisestä.Kalle Purhonen / Yle

Vaikka yksinkertaiset tavat toimivat koulumaailmassa, ne eivät välttämättä toimi kotona. Lapsi ei ehkä jaksa kerätä helmiä vain itselleen, sillä purkki täyttyy hitaammin ja palkinnon saaminen kestää kauemmin.

– Luulen, että se liittyy yhteisen hyvän tavoittelemiseen. Yhteishenki kannustaa oppilaita yrittämään ja muistamaan hyvät käytöstavat, Aittakorven koulun 2A-luokan opettaja Henna Kalima pohtii.

Nina Lahtisen mukaan oppilaat viihtyvät nykyään koulussa pääasiassa hyvin. Siitä kertoo esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n syyskuussa julkaisema kouluterveyskysely (siirryt toiseen palveluun).

– Työrauha on Suomen peruskouluissa melko hyvä, mutta esimerkiksi kiusaamista ei ole saatu kokonaan loppumaan.

Lue myös:

Miksi oppilaita ei saada kuriin? Lappeen koulu keksi keinon, jolla levottomaan kouluun saatiin rauha

Mitä jos opettaja kertoisi Wilmassa lapsestasi enimmäkseen hyviä asioita? Jossain näin on jo – "Kehumalla ei voi pilata ketään"