Järkyttävä näky kohtasi vaeltajia keskellä Lapin erämaata: Jätteitä pitkin luontoa, ylipursuavia roskiksia ja tyhjiä kalja- ja viinapulloja

Metsähallituksen aluejohtaja väläyttää lisää valvontaa kansallispuistoihin, jotta roskaaminen saadaan kuriin.

roskaaminen
nainen keräämässä roskia mökin vieressä
Heidi Karnaattu joutui siivoamaan muiden roskia erämaavaelluksen aikana.Sampsa Sulonen

Sampsa Sulonen ja Heidi Karnaattu käyvät mielellään retkeilemässä Suomen kansallispuistoissa, ja syyskuun alussa oli vuorossa Urho Kekkosen kansallispuisto Itä-Lapissa.

Pariskunta päätti ottaa hieman tuntemattomamman suunnan ja kulkea harvemmin vieraillun Nuortin retkeilyreitin. He ajattelivat, että alue voisi olla tavallista rauhallisempi, ovathan kansallispuistojen kävijämäärät kasvaneet viime vuosina valtaisasti.

Kuitenkin heti reissun alussa tuli vastaan ikävä, suuttumusta herättänyt yllätys, joka toistui useammalla pysähdyspaikalla vaelluksen aikana.

Ihmiset olivat jättäneet valtavasti jätteitään luontoon. Löytyi muun muassa tyhjiä oluttölkkejä ja viinapulloja, foliota ja väärin täytettyjä biojäteastioita.

– Heti kahlaamon ja ensimmäisen vastaantulleen laavun kohdalla oli kaikennäköistä roskaa. Risat sukat, röökiaskin kuoret ja kaljatölkkejä maassa. Se oli hieman yllättävä ensivaikutelma, Sampsa Sulonen kertoo puhelimitse.

roskis pursuaa roskia
Roskat ovat levinneet ympäristöön täydestä jäteastiasta Mettotuvalla.Sampsa Sulonen

Kamalin näky tuli eteen Saihon autiotuvalla, jossa edelliset matkailijat olivat kasanneet täyden sekajäteastian viereen roskavuoren. Eläimet olivat tämän jälkeen levittäneet niitä luontoon.

Mä en ymmärrä mitä jengi ajattelee, kun kaljatölkit heitetään notskiin.

Sampsa Sulonen

– Oli lopulta enemmän sääntö kuin poikkeus, että jokaisella nuotiopaikalla oli kaikenlaista roinaa joko poltettu nuotiossa tai jätetty odottamaan seuraavaa retkeilijää. Nuotio oli ilmeisesti tulkittu roskikseksi. Mä en ymmärrä mitä jengi ajattelee, kun kaljatölkit heitetään notskiin, Sulonen jatkaa.

Sulonen retkeilee kansallispuistoissa useita kertoja vuodessa. Hänen mukaansa näyt Urho Kekkosen kansallispuistossa olivat tavallista pahempia.

– Foliota näkee jonkin verran, ja suosituissa, lähellä parkkipaikkaa sijaitsevissa paikoissa kuten Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa saattaa joskus löytyä paljonkin roskia. Mutta syrjäisemmillä alueilla näkee harvemmin ihan näin pahaa jälkeä, Sulonen kertoo.

Hän ei osaa sanoa, onko roskaaminen viime vuonna yleistynyt, mutta epäilee tilanteen johtuvan siitä, että Metsähallituksen rajalliset resurssit eivät riitä ylläpitämään puistoja kasvaneiden kävijämäärien takia.

Ei mitään ryypiskelyä vastaan, mutta käyttäytyä pitää

Sampsa Sulonen ei ole varma siitä, miksi ihmiset eivät viitsi siivota luonnossa jälkiään.

– Eihän kukaan nyt omalla kotipihallaan tuollaista tekisi. Ihmetyttää, miten joku voi noin tehdä.

Hänellä on kuitenkin omat epäilyksensä.

– Onko sitten vikaa vaan ihan kotikasvatuksessa tai jossain muussa. Joissain tapauksissa on varmasti kyse siitä, että alkoholin nauttimisen jälkeen ollaan välinpitämättömiä. Esimerkiksi yhdessä vieraskirjassa luki, että "on kiva, kun tuohon kanoottiin mahtuu niin paljon kaljaa mukaan, niin tultiin ryyppäämään tänne viikoksi", Sulonen kertoo.

mies kerää roskia
Sampsa Sulonen keräsi monta muovipussillista taukopaikan ympäristöstä.Heidi Karnaattu

– Ei mulla ole mitään sitä vastaan, että kansallispuistoihin mennään ryypiskelemään, kunhan ei häiritse käyttäytymisellään muita ja tuo roskansa pois. Olen itsekin kantanut joskus olutpullon mukana retkelle, mutta sitten se on tuotu kotiin ja kierrätetty.

Sulonen pohti kumppaninsa Karnaatun kanssa sitä, kuinka roskaaminen puistoissa saataisiin loppumaan. Tulisiko esimerkiksi jätehuollon olla järjestetty autiotupien sijaan lähtöparkkipaikoilla. Isot astiat olisivat helpompia huoltaa. Tällöin ohjeistettaisiin, että kaikki roskat tulisi tuoda retkeltä mukanaan.

– Ilmeisesti nykytilanteeseen on kuitenkin menty siksi, että jos tuvilla ei voisi huoltaa jätteitä, ne jemmattaisiin tupien nurkkiin ihan miten sattuu, Sulonen sanoo.

– Ei siihen varmaan nyt auta muu, kuin tietoisuuden lisääminen ja riittävän hyvä ohjeistus ja informointi. Kaikki eivät välttämättä lue majoituspaikkojen ohjeistuskansioita, niin ihmiset eivät tiedä, että tuvista löytyy esimerkiksi uusia roskapusseja. Tästä voisi kertoa vaikkapa jäteastian vieressä.

viinapulloja nuotiolla
Tyhjiä viinapulloja ja muuta roskaa jätetty itsekyhätylle ja laittomalle nuotiopaikalle.Sampsa Sulonen

Sulonen ja Karnaattu heittivät myös osittain huumorilla, että puiston parkkipaikalla voisi olla joku, joka katsoisi, kuinka monta hernekeittopurkkia ja oluttölkkiä retkeilijä oli viemässä mukanaan metsään.

Kun tämä lopulta palaisi parkkipaikalle, tarkistettaisiin, onko määrä edelleen sama. Jos ei, niin kipin kapin hakemaan.

– Olisi kyttääminen ehkä jonkunlainen ratkaisu, mutta hirveän ikävä sellainen.

Sulosen asiasta tekemässä alkuperäisessä Facebook-päivityksessä (siirryt toiseen palveluun) joku sanoi veikeästi, että kaljatölkeistä vaan sormenjäljet ja sitten rikosrekisteri. Samassa päivityksessä useat ihmiset epäilivät syyllisiksi kalastajia.

Sulonen pohti, että myös kalastajille kanootteja vuokraaville yhteistyötahoille voisi painottaa asiakkaiden ohjeistuksen tärkeyttä.

Metsähallitus: Roskaratsioita voitaisiin lisätä

Metsähallituksen aluejohtaja Jouni Aarnion mukaan luontokohteiden sotkemista ja roskaamista havaitaan eri määriä, riippuen paikkojen sijainnista ja kävijämääristä.

– Kun kävijämäärät kasvavat merkittävästi, lisääntyy myös roskaaminen, Aarnio sanoo.

STT kertoi elokuussa, että vierailut kansallispuistoissa ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa. Vuonna 2018 kävijöitä Suomen 40 puistossa oli peräti 3,2 miljoonaa.

Kansallispuistoturistien sotkujen siivoaminen ei ole tietenkään ilmaista. Aarniolla ei ole antaa tarkkoja rahasummia, mutta kansallispuistoja kiertävältä henkilöstöltä kuluu siihen paljon aikaa, joka on sitten muusta pois.

Sotkut keskittyvät Aarnion mukaan selvästi taukopaikoille. Muovipussien heittäminen metsäpoluille on harvinaisempaa.

– Lähdemme siitä, että jos retkeilijä jaksaa kuljettaa jotain maastoon, hän jaksaa kuljettaa sen sieltä myös pois. Näin olemme opastaneet. Varsinkin reittien lähtö- ja päätepisteille on viety jäteastioita, joille voi roskansa jättää. Niitä on myös reittien taukopisteillä, mutta ei läheskään joka paikassa.

Lähdemme siitä, että jos retkeilijä jaksaa kuljettaa jotain maastoon, hän jaksaa kuljettaa sen sieltä myös pois.

Jouni Aarnio, Metsähallitus

Aarnio uskoo, että Metsähallituksen tulee lisätä viestintänsä määrää, jotta sotkeminen saadaan laskuun. Kertoa, millä tavalla maastossa retkeillään luontoa säästämällä.

– Voi myös olla, että Nuuksion tyyppisiä roskaratsioita lisätään, Aarnio kertoo viitaten erätarkastajien tänä syksynä tekemään retkeen, jolla tarkastettiin kansallispuistossa tehtyjä rikkeitä.

Erätarkastajilla on metsissä poliisin valtuudet, eli muun muassa sakotusoikeus.

Myös kansallispuistojen kävijämäärien rajoittamista on mietitty, mutta lähtökohta on se, ettei niihin lähdetä puuttumaan. Käytöstä ohjataan mieluummin muin tavoin.

tölkkejä roskiksessa
Joku on jaksanut tuoda kaljatölkit erämaahan, mutta poisvienti ei enää kiinnostanut.Sampsa Sulonen

Urho Kekkosen kansallispuistossa törkeää roskaamista todistaneella Sampsa Sulosella on sotkijoille vain yksi pyyntö.

– Ottaisitte muut paremmin huomioon. Ei se varmasti teillekään ole mukavaa tulla tuvalle vapaa-aikaa viettämään, jos piha on kaatopaikan näköinen, Sulonen penää.

Lauantaina on maailman siivouspäivä. Ihmiset ympäri maailmaa pyrkivät omilla teoillaan pitämään ympäristön puhtaana. Voit lukea päivästä lisää täältä.

Keskustele aiheesta sunnuntaina klo 22 saakka.

Lue lisää:

Tuhannet putsaavat ympäristöä maailman siivouspäivänä – On meidän vastuullamme auttaa luontoa, sanoo vapaaehtoinen

Laittomia nuotioita, vapaana juoksevia koiria, metelöintiä... Saako sikailusta sakkoja? Yle lähti erätarkastajien matkassa kansallispuistoon

Retkeilijät shoppailevat kansallispuistoja ja mukavuuksia: "Kävijät lähtevät lakanoiden välistä ja tulevat lakanoiden väliin"

Pessi-kissa on vaeltanut useammassa kansallispuistossa kuin moni ihminen – tavoitteena kiertää kaikki 40