Asiantuntijoiden mukaan kehityskomissaarin salkku on Urpilaisen kaudella normaalia painavampi

Maahanmuutto ohjaa yhä vahvemmin kehitysyhteistyön rahavirtoja.

kehitysyhteistyö
Komissaariehdokas Jutta Urpilainen oli eduskunnan suuren valiokunnan kuultavana Turun Eurooppa-foorumilla perjantaina 30. elokuuta
Urpilaisesta tulee kansainvälisen kumppanuuden komissaari.Roni Lehti / Lehtikuva

Kehityspolitiikan asiantuntijat odottavat Jutta Urpilaisen (sd.) komissaarikaudelta arvovalintoja, joita ei aiemmin ole tehty. Myös ajoitus tekee kaudesta asiantuntijoiden mukaan merkittävän.

STT kysyi kahdelta asiantuntijalta, mitä EU:n kehityspolitiikassa on odotettavissa tulevan viiden vuoden aikana.

Kansalaisjärjestö Oxfam Internationalin EU-politiikan neuvonantaja Hanna Saarinen kertoo seuranneensa huolestuneena kehitysyhteistyöhön kohdistuvia ristiriitaisia paineita.

– Kehitysyhteistyöstä on tullut ulkopolitiikan työväline. Rahoitusta on suunnattu projekteihin tai maihin, joiden tarkoituksena on lyhytnäköisesti puuttua EU:hun suuntautuvaan maahanmuuttoon, Saarinen sanoo järjestön toimistolla Brysselissä.

Lähivuosina pitää hänen mukaansa ottaa kantaa siihen, pitääkö EU köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisen kehitysyhteistyön ensisijaisena tavoitteena vai ohjataanko rahaa Afrikassa nimenomaan yhä enemmän maahanmuuton hallintaan.

Kehityskomissaarilla on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet tuoda esiin päätösten taustalla vaikuttavia arvoja kuten naisten oikeuksia, ihmisoikeuksia tai demokratiaa.

Arvovalinta liittyy hänen mukaansa myös siihen, mikä rooli yrityksillä on.

– Yritysten jopa pitää olla mukana, mutta isoja globaaleita toimijoita ei saa tukea siten, että ne heikentävät paikallisten toimijoiden kuten maanviljelijöiden tai yritysten mahdollisuuksia toimia.

Vaikutusvaltainen ajoitus

Ohjelmajohtaja Andrew Sherriff European Centre for Development -säätiöstä Hollannista sanoo, että Urpilainen ottaa tehtävänsä vastaan vaikutusvaltaisella hetkellä. EU neuvottelee parasta aikaa seitsenvuotisesta budjettikaudesta, joka alkaa vuonna 2021.

Kun budjetista on sovittu, komissaarilla on Sherriffin mukaan mahdollisuus antaa lisäohjeita rahojen ohjaamisesta.

Urpilaisella on käytössään kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen pääosasto, joka työllistää noin 4 000 ihmistä. Heistä 1 000 työskentelee Brysselissä ja 3 000 ympäri maailmaa, unionin edustustoissa.

Kehitysyhteistyöhön on käytetty kymmenisen miljardia euroa vuodessa. Raha ei ole vain Urpilaisen hyppysissä, vaan hän toimii yleensä EU:n ulkoministerin, espanjalaisen Josep Borrellin ohjauksessa.

– Kehityskomissaarin poliittinen painoarvo on kasvanut maahanmuuttotilanteen ja epävakauden takia. Salkun profiili on painavampi kuin aiemmin, Sherriff sanoo.

Kuka ottaa johtovastuun Afrikka-suhteista?

EU on Sherriffin mukaan epäonnistunut Afrikka-kumppanuuden rakentamisessa, joka pysyy kehityskomissaarin tehtävänä.

Tarkkaa tehtävänjakoa ei vielä tiedetä, mutta suhteiden rakentaminen osuu myös ainakin kauppakomissaarin, naapurustosta vastaavan komissaarin ja EU:n ulkoministerin tontille.

– Tasavertaisen kumppanuuden rakentaminen on vaikeaa. EU antaa ristiriitaisia viestejä ja puhuu tasavertaisesta kumppanuudesta, mutta puheet eivät aina näy käytännössä, Sherriff arvioi.

Hän toivoo, että jollekin komissaareista annettaisiin johtovastuu Afrikka-suhteista ja tämä komissaari voisi hyvin olla Urpilainen.

Komissaarin tittelin hienosäätäminen kertoo yrityksestä murtaa ajattelutapaa kehitysyhteistyöstä. Urpilaisen titteli on kansainvälisen kumppanuuden komissaari.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Jutta Urpilaisesta tulee EU:n pehmeän vallan käyttäjä

Jutta Urpilaisesta EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari, pääministeri Rinne: Salkku on äärimmäisen tärkeä