Pokémon Gon jälkeen kaupunkikuvaan ovat ilmestyneet Harry Potter, zombit ja dinosaurukset: "Tässä ollaan vasta raapaistu pintaa"

Parin vuoden takaisen Pokémon Go -villityksen jälkimainingeissa on syntynyt useita sijaintipohjaisia pelejä. Lajityyppi on edelleen varsin tuore ja se on riippuvainen alan teknologisesta kehityksestä.

Lisätyn todellisuuden mobiilipelit
Walking Dead: Our World, zombi
Walking Dead: Our WorldNext Games

Pari vuotta sitten Pokémon Go -huuma valtasi maailman, ja puistoissa ja kaduilla toikkaroivat, virtuaalisia Pokémon-hahmoja metsästäneet ihmiset olivat yleinen näky suomalaisissakin kaupungeissa.

Tähän mennessä yli miljardi kertaa ladatun sijaintipohjaisen mobiilipelin kohdalla aika oli niin sanotusti kypsä ja monet asiat loksahtivat paikoilleen.

– Teknologia oli tuolloin kehittynyt tarpeeksi pitkälle. Applen vuonna 2008 lanseerattu 3G-puhelin oli tärkeä virstanpylväs kaupallistettujen sijaintipohjaisten pelien synnylle, mutta toki myös Nintendon Pokémon-lisenssillä on ollut merkitystä. Tämän lisäksi on syytä muistaa, että Pokémon Gon kehittäneellä peliyhtiö Nianticillä oli ollut vastaavia pelejä markkinoilla jo aiemminkin, tutkija Heikki Jungman Suomen pelimuseosta luettelee.

Pokemon Go
Pokemon Go -peliin liittyviä oheistuotteita Suomen pelimuseon Pelikenttänä kaupunki -näyttelyssä. Jussi Mankkinen / Yle
Can You See Me Now?:Tokyo Replay, sijaintipohjainen peli
Can You See Me Now?: Tokyo Replay -pelin tallennetta vuoden 2005 versiosta. Jussi Mankkinen / Yle

GPS-teknologia räjäytti pankin

Suurten massojen kaupallisia sijaintipohjaisia pelejä alkoi syntyä jo 2000-luvun alussa mobiili- ja GPS-teknologian sujuvoitumisen myötä. Pelimaailmaa ajatellen genre on vielä varsin nuori ja kokeellinenkin sekä riippuvainen alan teknologisesta kehityksestä.

– Sijaintipohjaisten pelien historiassa on nähtävissä samoja asioita kuin perinteisissä videopeleissä. Ne ovat lähteneet liikkeelle melko yksinkertaisista konsepteista ja kokeiluista ja sitten pikku hiljaa niihin on alkanut tulla yhä enemmän sisältöä, Heikki Jungman kertoo.

Heikki Jungman
Tutkija Heikki Jungman Suomen pelimuseosta. Jussi Mankkinen / Yle

Yksi varhaisista sijaintipohjaisista peleistä on New Yorkissa vuonna 2004 kehitetty Pac-Manhattan. Yksi pelaajista pukeutui Pac-Maniksi, jota neljä muuta jahtasivat. Pelaajien sijaintia päivitettiin GPS:n sijasta tavallisilla mobiilipuhelinkeskusteluilla. Teknisesti vaatimattomasta pelistä tuli kuitenkin ilmiö, joka levisi kymmeniin muihin suurkaupunkeihin.

Pac-Manhattan
Pac-Manhattan pinky-puku.Jussi Mankkinen / Yle

Sijaintipohjaisista peleistä innostuttiin etenkin Japanissa, jossa GPS-teknologiaa hyödyntänyt Mogi, Item Hunt -peli saattoi 2000-luvun alussa kerätä yli tuhat samanaikaista pelaajaa.

Uudempiin sijaintipohjaisiin peleihin kuuluu muun muassa Wayfinder Live, josta on kehitetty Suomen pelimuseon Pelikenttänä kaupunki -näyttelyä varten oma versiokin.

Wayfinder Liven ideana on tutkia kaupunkikulttuuria. Siinä halutaan, että pelaaja katsoisi kaupunkiympäristöä uusin silmin. Koodeja, joita pelaaja etsii, on myös pistetty arkkitehtonisesti mielenkiintoisiin paikkoihin, Heikki Jungman kertoo.

Wayfinder Live
Wayfinder Live -pelissä etsitään koodeja, joiden kautta avataan lisätyn todellisuuden animaatioita. Jussi Mankkinen / Yle
It Came From A B-Movie, sijaintipohjainen peli
Jaakko Kemppaisen vuoden 2015 It Came From A B-Movie -pelissä kohdattiin hirviöitä ja UFOja. Jussi Mankkinen / Yle

Zombeista Netflixin scifikauhuun

Suomessa sijaintipohjaisiin peleihin on erikoistunut Next Games, joka toi viime vuonna markkinoille suosittuun yhdysvaltalaiseen televisiosarjaan perustuvan Walking Dead: Our World -zombirymistelyn.

Pelin keskiössä on kiltapelaaminen. Killan kanssa tehdään yhdessä tehtäviä ja kilpaillaan muita kiltoja vastaan.

Next Gamesin operativiisen johtajan Joonas Viitalan mukaan haasteellisinta tässä genressä on hyväksi koettujen konventioiden puute.

– Referenssipelejä ei maailmalla vielä hirveästi ole. Kun kehitimme Walking Dead: Our Worldiä, noihin aikoihin markkinoilla oli oikeastaan vain yksi menestynyt sijaintipohjainen peli. Jouduimme keksimään ja testaamaan erilaisia mekaniikkoja ja niiden toimivuutta. Nyt tilanne on hieman toisenlainen.

Next Games, Joonas Viitala
Next Gamesin operatiivinen johtaja Joonas Viitala. Jussi Mankkinen / Yle

Viitalan mielestä sijaintipohjaisten pelien kohdalla ollaan vasta raapaistu pintaa.

– Tällaisiin peleihin on mahdollista tuoda uudenlaisia mekaniikkoja ja tarjota hyvinkin erilaisia pelikokemuksia. Teknologiaan liittyvät mahdollisuudet taas liittyvät 4G- ja 5G-verkkojen kattavuuden paranemiseen.

zombit, Walking Dead: Our World
Walking Dead: Our WorldNext Games

Sijaintipohjaisten pelien kohdalla yksi suuri tulevaisuuden kysymysmerkki liittyy mainontaan. Jos teknologia toisi mukaan mainokset, muuttaisi se alan toimintamalleja.

– Se mahdollistaisi pelintekijöiden ansaintalogiikan muutoksen mainostulopohjaiseksi ja tarjoaisi erilaisia kumppanuuksia esimerkiksi ravintoloiden ja kauppojen kanssa, Viitala toteaa.

Googlen kanssa yhteistyötä tekevän Next Gamesin strategia perustuu lisenssipohjaisiin peleihin. Ensi vuonna yhtiö julkaisee sijaintipohjaisen Stranger Things -pelin, joka perustuu kehuttuun Netflixin scifikauhusarjaan.

– Netflix suurena suoratoistopalveluna on meille tietenkin tärkeä yhteistyökumppani. Stranger Things edustaa meille luonteva suuntaa, ja olemme löytäneet Netflixin kanssa hyvän yhteistyömallin.

Walking Dead, sijaintipohjainen peli
Walking Dead : Our World -peliä. Jussi Mankkinen / Yle
sijaintipohjainen peli
Sijaintipohjaisen pelin pelaamista Helsingin keskustassa. Jussi Mankkinen / Yle

Eksytä ja löydä itsesi

Pokémon Go -huuman jälkimainingeissa sijaintipohjaisia pelejä on syntynyt lähinnä jo valmiiden ja tunnettujen populaarikulttuuri-ilmiöiden ympärille.

Viime vuonna päivänvalon näkivät muun muassa Ghostbusters World sekä Jurassic World Alive -pelit, tänä vuonna on syntynyt esimerkiksi Harry Potter: Wizards Unite -peli, joka on Nianticin käsialaa. Myös muumeille on kehitetty oma Moomin Move -pelinsä. Sijaintipohjaisissa peleissä lisenssit ovat yleinen normi.

– Se, että sijaintipohjaisissa peleissä on niin paljon isoja lisenssejä, voi johtua nimenomaan Pokémon Gon suosiosta. Se määritteli sijaintipohjaisten pelien kaupallistamista, ja ehkä tähän on sitten jatkossa tartuttu. Perinteisissä peleissä lisenssit eivät ehkä ole olleet yhtä tärkeässä roolissa – ne ovat enemmän kantaneet täysin omina maailmoinaan ja brändeinään, Heikki Jungman toteaa.

Mutta mikä sijaintipohjaisissa peleissä sitten ihmisiä kiehtoo?

– Jos ihmisille laittaa kartan eteen, niin kyllähän se oman sijainnin näkeminen suhteessa ympäristöön alkaa kiinnostamaan. Sijaintipohjaisissa peleissä on samoja elementtejä kuin aarteenetsinnässä, suunnistuksessa tai klassisissa leikeissä. Itsensä eksyttäminen ja löytäminen jaksavat viehättää, Heikki Jungman summaa.